Ulosottolaitoksen Etävoutipilotti syntyi tilanteessa, jossa perustäytäntöönpanon toimintayksikössä kihlakunnanvouteja oli liian vähän ja työmäärä liian suuri. Samalla pilotista kasvoi jotain paljon suurempaa – uudenlainen tapa rakentaa johtamista, yhteisöllisyyttä ja valtakunnallista työyhteisöä monipaikkaisessa työssä.
Ulosottolaitos osallistui Kaiku-palkinto 2026 -hakuun hankkeella Etävoutipilotti.
Voittaja julkistettiin Töissä tulevaisuuden Suomelle -tapahtumassa Helsingissä 2.6
Ulosottolaitoksen perustäytäntöönpanon toimintayksikkö lähti viime vuonna pohtimaan työn tekemisen tapoja, työnteon paikkaa, etäjohtamista ja yhteisöllisyyden edistämistä monipaikkaisessa työssä. Taustalla oli käytännönläheinen haaste: kihlakunnanvouteja oli liian vähän ja työmäärä liian suuri.
”Tilanne oli kestämätön, joten ymmärsimme tarvitsevamme lisäresurssin, mutta minne. Aloimme puhua niin sanotun virtuaalivoudin mahdollisuudesta. Näin syntyi Etävoutipilotti, joka käynnistettiin huhtikuussa 2025”, johtava kihlakunnanvouti Terhi Salmela kertoo.
Ajatus oli yksinkertainen, mutta mullistava: yksi kihlakunnanvouti johtaisi eri puolilla Suomea työskentelevää etäosastoa. Etävoutipilottia varten yksikköön rekrytoitiin etävoudiksi yksi ylimääräinen kihlakunnanvouti.
”Näin saimme kohtuullistettua yksikön kihlakunnanvoutien työmäärää ja samalla tasattua työnjakoa kihlakunnanvuotien välillä. Etävoutipilotti toi henkilöstövoimavarojen käyttöön uudenlaista liikkumavaraa”, Salmela lisää.
”Peto on irti” kuvaa tekemisen energiaa
Määräaikaiseksi etävoudiksi valittiin kihlakunnanvouti Paula Lukkarila, joka tarttui mahdollisuuteen innolla.
”Oli hienoa päästä mukaan ja huippumahdollisuus luoda jotain uutta. Olen itse tehnyt monta vuotta reissutöitä, mikä motivoi sen osoittamiseen, että homma voi toimia näinkin. Lopulta sillä ei oikeastaan ole merkitystä, missä me fyysisesti istumme”, Lukkarila sanoo.
Lukkarila kuvaa pilottia lämpimällä huumorilla: ”Peto on irti”. Perustäytäntöönpanon toimintayksikön tuttu lyhenne työyhteisön sisällä kuvastaa osuvasti sitä energiaa, jolla pilottia lähdettiin rakentamaan.
Etäosastolle koottiin vapaaehtoisia ulosottotarkastajia eri puolilta Suomea. Joukkoon haettiin hyvin erilaisia ihmisiä: eri taustoja, erilaista kokemusta ja erilaisia vahvuuksia. Aluksi osasto jakautui kolmeen pienempään tiimiin, mutta syksyllä tehtiin ratkaiseva muutos ja kaikki yhdistettiin yhdeksi suureksi tiimiksi.
Kun vuorovaikutus suorastaan räjähti
Syksyllä järjestettiin perustäytäntöönpanon toimintayksikön valtakunnalliset koulutuspäivät – pilotin ensimmäinen kasvokkainen tapaaminen – ja jotain merkittävää tapahtui.
”Vuorovaikutus suorastaan räjähti sen jälkeen”, ulosottotarkastaja ja etäosaston tiimivetäjä Kaisa Mustakangas kertoo. ”Kohtaamisen ja tiimimuutoksen myötä yhteisöllisyys alkoi vahvistua todella nopeasti.”
Mistä etäjohtaminen sitten syntyy? Se on ehkä pilotin suurin oivallus.
”Turvallisuudesta, selkeistä toimintatavoista ja yhteisistä peliäännöistä – siitä, että esihenkilö on tavoitettavissa, vaikka ei olekaan läsnä. Etäosaston ulosottotarkastajat ovat kokeneet, että tavoitettavuus voi olla etänä jopa parempaa kuin vierekkäisissä huoneissa istuen”, Mustakangas tuumii.
”Tärkeitä asioita ovat asioihin tarttuminen ja niiden eteenpäin vieminen avoimesti. Tiedottamisen on oltava monipaikkaisessa työssä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista, sillä kahvipöytä- ja käytävätiedottamista ei voi tehdä. Esihenkilö pitää huolta siitä, etteivät rajat etätyössä pääse hämärtymään.”
Vastuun ja vapauden toimiva yhdistelmä
Etävoutipilotti lähti kulkemaan käsi kädessä vuoden 2025 aikana Ulosottolaitoksessa käyttöön otetun monipaikkaista työntekoa koskevan uuden ohjeen kanssa. Sen soveltamista työstettiin yksikössä yhdessä henkilöstön kanssa, ja lopputuloksena luotiin yksikön monipaikkaisen työnteon linjaukset.
”Meillä on yksikössä todella innostunut henki, ja ihmiset ovat valmiita kokeilemaan uutta ja kehittämään toimintaa muuttuvassa työmaailmassa. Koska olemme hajallaan ympäri Suomea, myös yhteisöllisyys ja sen vahvistaminen ovat nousseet vahvasti esiin”, Salmela sanoo.
”Monipaikkaisen työn linjauksissa korostuvat yhtäältä vapaus ja toisaalta vapauteen liittyvä vastuu. Jokainen yksikön virkamies kantaa vastuuta paitsi omasta tuloksekkaasta työskentelystään, myös työyhteisöllisyyden ylläpitämisestä ja yhdessä kehittymisestä. Tiimeille on jätetty paljon vapautta sopia yhteisöllisyyden toteuttamisen tavoista.”
Yhteisiä, koko yksikköä koskevia toimintatapoja ovat muun muassa osastojen lähipäivät, tiimien omat etäkahvit tai lähitapaamiset sekä substanssiin liittyvät työpajat osastoittain. Yksikössä on myös sovittu, millaisia mittareita seurataan, kun tarkastellaan monipaikkaisen työnteon toimivuutta.
Miten yhteisöllisyyttä ylläpidetään ja kehitetään?
Henkilöstö on ollut alusta alkaen tiiviisti mukana. Monipaikkaisen työnteon linjauksia työstettiin yksikössä siten, että ensin kaikilta kerättiin ajatuksia whiteboard-alustalle. Alustalle koottujen kommenttien perusteella muodostui selvä käsitys siitä, millaiset asiat ovat henkilöstölle monipaikkaisessa työssä tärkeitä.
Linjauksia työstettiin sen jälkeen yksikön johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa, jossa henkilöstön edustajat pääsivät vielä vaikuttamaan ja kommentoimaan asiaa. Lopuksi linjaukset esiteltiin yksikön info-tilaisuudessa ja siitä käynnistyi tiimeissä tehtävä suunnittelutyö paikallistason pelisääntöjen sopimiseksi.
”Jokainen virkamies pääsi itse ja yhdessä lähikollegoiden kanssa pohtimaan sitä, miten yhteisöllisyyttä ylläpidetään ja kehitetään nykyisessä toimintaympäristössä”, Salmela korostaa.
Tärkeäksi työkaluksi on muodostunut myös Vipu-sovellus eli Ulosottolaitoksen käyttämä viestintäalusta. ”Etäosaston omalla Vipu-kanavalla viestejä saattaa olla viikoittain satoja: kysytään neuvoja, jaetaan ajatuksia ja ratkaistaan ongelmia yhdessä. Vipu on tehnyt tiedon jakamisesta tasapuolisempaa. Kun ennen mentiin lähimmän työkaverin huoneeseen kysymään, nyt tieto on kaikkien saatavilla”, Mustakangas sanoo.
Yllättävät tulokset puhuvat puolestaan
Etäjohtaminen on havaittu toimivaksi tavaksi toimia. Tämä näkyy niin tuloksissa ja tuloksellisuudessa kuin työtyytyväisyydessä.
”Olemme huomanneet, että johtaminen ratkaisee paljon riippumatta siitä, tapahtuuko se etänä vai lähijohtamisena”, Salmela sanoo. Etäosastolla tavoitteiden saavuttamista on pystytty yksilötasolla jopa parantamaan.
Perustäytäntöönpanon toimintayksikkö sai vuoden 2025 henkilöstöbarometrissa koko Ulosottolaitoksen parhaat kokonaistyytyväisyys- ja työkykypisteet. Työkykypisteiden osalta koko organisaation neljästä parhaasta osastosta kaksi oli perustäytäntöönpanon osastoja – ja toinen niistä etäosasto.
Myös etäosaston jäsenille vuoden 2025 lopussa tehty palautekysely kertoo etäjohtamisen toimivuudesta. Tätä kuvaa esimerkiksi yksi kyselystä nostettu kommentti: ”Henkilökohtaisesti minulle ei ole kynnyskysymys se, olenko samassa toimipaikassa tai kasvokkain johtajan/esihenkilön kanssa, vaan tärkeämpää on töiden sujuvuus ja yhteydenpito.”
Yhteisöllisyys syntyy kuulumisesta johonkin
Ulosottolaitoksen perustäytäntöönpanon toimintayksikössä ei voivotella sitä, ettei nähdä kasvokkain. Sen sijaan mietitään, miten löydetään parhaat toimintatavat, jotka tukevat sekä tuloksellista työtä että työhyvinvointia.
Etäkahvit, yhteiset lähityöpäivät, työpajat pienryhmissä, kamerat päällä -kulttuuri, soittoparit eri paikkakuntien työntekijöiden välillä ja yhteiset substanssityöpajat ovat vaikutukseltaan suuria.
”Yhteisöllisyys syntyy yhteisestä päämäärästä ja tunteesta, että kuuluu johonkin”, Lukkarila sanoo.
Mustakankaan mukaan yksi tärkeimmistä onnistumisen syistä on ollut henkilöstön kuuleminen. ”Voiko se olla tottakaan, että täällä menee näin hyvin”, hän naurahtaa.
Salmela uskoo, että juuri osallistaminen synnyttää innostuksen. ”Innostuminen tarttuu ja tuplaantuu. Kun ihmisille annetaan vapautta ja vastuuta, he alkavat toimia entistä oma-aloitteisemmin ja aktiivisemmin.”
5 merkityksellistä havaintoa
- Etävoutipilotissa syntyi enemmän kuin uusi työnteon malli. Syntyi uudenlainen ajatus työyhteisöstä.
- Hyvä johtaminen toimii ilman fyysistä läheisyyttä.
- Vahva yhteisöllisyys voi syntyä myös etänä, kun sitä rakennetaan tietoisesti.
- Yhteisöllisyys ei synny sattumalta. Se syntyy siitä, että ihmiset otetaan mukaan ja he kokevat olevansa merkityksellinen osa yhteistä työtä.
- Ilman Etävoutipilottia olisi voitu menettää mahdollisuus rakentaa uudenlaista, aidosti valtakunnallista työyhteisöä.
