Entä jos työpaikan arvokkain valuutta olisikin kollegan osaaminen? Opetushallituksen kehittämisen tuki -yksikössä kehitetty osaamispörssi toimii ilman euroja, mutta sen arvo kasvaa koko ajan. Työntekijät sijoittavat symbolisia kultarahoja toistensa vahvuuksiin, rakentavat osaamisklinikoita, oppivat yhdessä uutta ja pistävät hyvän kiertämään.
Opetushallituksen Kehittämisen tuki -yksikkö osallistui Kaiku-palkinto 2026 -hakuun
hankkeella Osaamisluotain-konsepti ja työkalut. Kaiku-palkinto voittaja
julkistetaan Töissä tulevaisuuden Suomelle -tapahtumassa Helsingissä 2.6.
Osaamisen markkinat sai alkunsa, kun Opetushallituksen kehittämisen yksikkö aloitti toimintansa neljä vuotta sitten.
”Aluksi tuli tarve määrittää jokaiselle työntekijälle keskeiset työtehtävät ja kuvata ne. Samalla lähdimme miettimään, minkälaista osaamista tehtävien hyvään suorittamiseen tarvitaan”, kehittämisen tuki -yksikön päällikkö Timo Sinivuori kertoo.
Omaa osaamista tarkasteltiin viisiportaisella asteikolla. Lisäksi katsottiin tulevaisuuteen: mitä tarvitaan muutaman vuoden kuluttua, muuttuvatko osaamisvaatimukset, voidaanko tulevaa ennakoida? Työtä tehdessä havaittiin yksiköstä löytyvän osaamispotentiaalin suuruus. Sen myötä lähdettiin pohtimaan, miten osaamista ja vahvuuksia voitaisiin jakaa toinen toisille kollegiaalisesti.
Osaamispörssi kultarahoineen saa alkunsa
Osaamisluotaimeksi kutsuttu menetelmä lähti nopeasti lentoon. Työkalun avulla jokainen pystyi määrittämään oman osaamisensa peilaten omiin työtehtäviin. Apuna käytettin OPH:n Osaamisen ennakointifoorumin alakohtaista osaamisviitekehystä, jota täydennettiin vastaajien aineistosta nousevilla osaamissanoilla.
Aineiston pohjalta rakentui oma taitoprofiili, jossa erottuivat sekä vahvuudet että osaamisen kehittämisen tarpeet. Tehtäväkohtaisista taitoprofiileista muodostettiin tekoälyn avulla tiimikohtaisia ja yksikkökohtaisia taitoprofiileja. Tämän jälkeen jokainen työtekijä arvioi ja sanoitti itse omaa osaamisen tasoaan suhteessa tehtäväkohtaisiin taitoprofiileihin.
Alkuvaihe oli erityisesti esihenkilön kehittämistyön vastuulla. Kun yksiköissä lähdettiin miettimään, miten asiantuntijoiden vahvuudet ja kehittämisen tarpeet voisivat kohdata, henkilöstö kehitti toiminnallisen aktiviteetin, osaamismarkkinat, joka vietiin myös sähköiselle alustalle.
Näin syntyi yhteinen osaamispörssi, jossa voi sijoittaa kultarahoja haluamaansa osaamiseen.
Osaamiseen sijoittamisesta osaamisklinikoihin
Kun osaamiset oli kirjattu, ne vietiin osaamispörssiin. Tarkoituksena oli koota organisaation osaamispääomaa ja tehdä siellä piilevää asiantuntijuutta näkyväksi.
”Tässä vapaaehtoisessa ja oman osaamisen kehittämiseen tähtäävässä, ehkä leikillisessäkin vaiheessa, jokainen työtekijä sai käyttöönsä symbolisen resurssin eli kultarahan. Näin he pääsivät sijoittamaan niihin osaamisiin, joita he pitivät oman työnsä tai koko organisaation näkökulmasta merkityksellisinä”, erityisasiantuntija Marjo Äikäs kuvailee.
Menetelmän avulla tuli nopeasti näkyväksi, minkälaista osaamista arvostetaan, missä nähdään osaamistarpeita ja millaista osaamista halutaan vahvistaa. Eniten sijoituksia saaneiden osaamisten ympärille rakennettiin vapaaehtoisia osaamisklinikoita, joissa osaamista jaetaan vertaisoppimisen keinoin. Samalla vahvistetaan osaamisen jakamisen kulttuuria ja madalletaan kynnystä oppia toisilta.
”Menetelmä on vaikuttava, koska osaamisen kehittäminen ei tule ylhäältä annettuna, vaan rakentuu osallistujien omasta asiantuntijuudesta, motivaatiosta ja yhteisöllisestä tiedonjakamista. Se tukee sekä yksilöiden toimijuutta että organisaation kyvykkyyksien tunnistamista ja kehittämistä”, Äikäs jatkaa.
Pörssi on synnyttänyt positiivista keskinäisriippuvuutta
Erityisasiantuntija Paula Tyrväinen on ollut valtiolla töissä vuodesta 2003 lähtien ja pohtinut paljon siirtymistä yksilöllisestä osaamisesta yhteisölliseen osaamiseen.
”Työssäoppiminen ja kehittyminen työtä tekemällä ja osaamista jakamalla on osa toimintaamme, mutta tarve konkreettisille menetelmille ja jatkuvan oppimisen prosesseille on ollut suuri. Osaamispörssi on luonut innostusta, yhteyksiä hankkeiden välille ja uudenlaista ammatillista vuorovaikutusta sekä keskinäistä luottamusta siihen, että osaamista voidaan jakaa”, Tyrväinen kertoo.
Yksikköön on syntynyt positiivista keskinäisriippuvuutta osaamisen jakamisen näkökulmasta ja herättänyt myös muiden yksiköiden kiinnostuksen. Osaamispörssi on auttanut näkemään laajemmin omaa osaamista ja oman urakehityksen mahdollisuuksia, lisännyt työyhteisön innovaatiokyvykkyyttä ja uskallusta miettiä myös epävarmuuksia sekä opettanut katsomaan tulevaisuuteen.
”Epävarmuuksien kohtaaminen on myös sitä, että voi sanoa, ettei osaa jotakin riittävän hyvin. Kun voi sijoittaa läheisen kollegan osaamisen hankintaan, oppiminen tapahtuu yhdessä tehden. Sillä tunteella, että voi auttaa toista oikeassa tarpeessa, on suuri merkitys. Osaamispörssissä kysyntä ja tarjonta kohtaavat laittamatta peliin yhtäkään euroa”, Sinivuori lisää.
Osaamisen kiertotalous pistää hyvän kiertämään
Kun osaamispörssiin lähdettiin, esihenkilöllä oli kehittämisen edistämisessä merkittävä rooli.
”Kun ihmisiltä kysyy, mitä osaat, monia ujostuttaa itsensä esiin tuominen. Siksi ihmisiä pitää houkutella ilmaisemaan itseään ja uskomaan siihen, että jokaisella on annettavaa osaamista. On tärkeä ymmärtää, että osaamisia mietitään muita varten ja että yhdessä voimme saada paljon enemmän aikaan kuin yksin”, Tyrväinen tuumii.
”Osaamispörssi on tehnyt osaamisen näkyväksi. Ihmiset tunnistavat nyt toisissaan sellaista asiantuntijuutta, joka ei ole aikaisemmin tullut arjen työssä esiin. Verkostoituminen, vertaisoppiminen, jatkuvan oppisen näkökulma ja osaamisen jakamisen kulttuuri ovat vahvistuneet ja tulleet luontevaksi osaksi arkea. Näin rakennetaan koko organisaation oppimiskyvykkyyttä ja yhteistä pääomaa”, Äikäs sanoo.
”Voidaan puhua osaamisen kiertotaloudesta. Osaaminen ei ole kertakäyttötavaraa, vaan kierrätämme sitä toinen toisillemme. Kollegiaalinen osaamisen jakaminen on motivoivaa ja aina ajantasaista, koska se syntyy sillä hetkellä, kun toinen jakaa osaamistaan”, Sinivuori lisää.
Osaamispörssi ei romahda – arvo jatkaa kasvuaan
Osaamispörssin vaikuttavuuteen liittyy tulevaisuuteen katsomisen näkökulmasta uusien sukupolvien houkuttelu valtiolle.
”Kun tulet uutena ihmisenä taloon, on kiva tulla mukaan osaamispörssiin ja kokea tuovansa yhteisöön uutta osaamista. Tämä tukee osaamisen demokratisoitumista ja yhteisöön kuulumista. Sukupolvien välinen hyvä vuorovaikutus on parhaimmillaan vaikuttavaa. On ollut kiva tutustua toisiimme ja toinen toistemme osaamisiin tämän kautta”, Tyrväinen sanoo.
Osaamispörssi on kaikille vapaaehtoinen ja siellä voi toimia halutessaan anonyymisti. Kyse on aina avoimesta pörssistä, joka ei romahda ja jonka arvo vain jatkaa kasvuaan. Miro-alustalla toimiva pörssi on toteutettu teknisesti ja visuaalisesti houkuttelevaksi.
”Mirosta voi vetää oman osaamisensa pois vähäksi aikaa, jos siltä tuntuu – ja laittaa myöhemmin takaisin. Tilanne elää, kuten pörsseissä on tapana. Oman osaamisensa kysyntää voi seurata, ja kun huomaa, että sijoituksia on tullut, on aika ryhtyä pohtimaan osaamisklinikan toteuttamista”, Äikäs kertoo.
Voisimmeko mekin tehdä vastaavaa?
Sinivuori, Äikäs ja Tyrväinen ovat yhtä mieltä siitä, että jatkuvasti kehittyvä osaamispörssi sisältää paljon mahdollisuuksia.
”Voimme esitellä pörssiä muillekin ja kutsua toimimaan siellä kanssamme. Jatkossa meillä voisi olla virastojen väliset osaamismarkkinat”, Sinivuori tuumii.
”Menetelmää voi hyödyntää myös sidosryhmien kanssa. Osaamispörssiä voi lähestyä ja siellä voi toimia monella tasolla samaan aikaan”, Äikäs toteaa.
”Osaamispörssi on herättänyt positiivista kateutta muissa yksiköissä. Meiltä on kysytty, voisimmeko mekin tehdä vastaavaa”, Tyrväinen kertoo hymyillen.
Viisi merkityksellistä havaintoa
- Keskeneräisyys on paras polttoaine kaikkeen osaamisen kehittämiseen.
- Jokaisella on valtavasti vahvuuksia. Sen näkyväksi tekeminen on vaikuttavaa.
- Vapaaehtoisuus synnyttää sisäisen motivaation kehittää omaa osaamista. Se myös auttaa, kannustaa ja tukee muita oppimaan uutta.
- Oman osaamisen kehittäminen työkavereiden kanssa vahvistaa mielen hyvinvointia ja työitsetuntoa.
- Yhteinen osaamisen kehittäminen lisää yhteisöllisyyttä ja tuo iloa. Osaamispörssissä koko yksikön osaamispotentiaali ja kyvykkyydet saadaan jakoon ilman yhtäkään euroa.
