Promptit ja agentit ovat tulleet työelämäämme tekoälyn myötä, mutta miten ne tukevat arjen työtä? Valtionhallinnon prompti- ja agenttikisan tämän vuoden voittajat Kari Heiskanen ja Anniina Raulahti kertovat nyt kokemuksistaan tekoälystä työelämätaitona.
Vuonna 2025 ensimmäistä kertaa järjestetty valtionhallinnon promptikisa toteutettiin tänä vuonna Valtiokonttorin ja Microsoftin asiantuntijoiden yhteistyössä uudistuneena versiona. Mukana oli kaksi sarjaa, joista toinen oli suunnattu prompteille ja toinen agentti-ideoille.
Kilpailun tavoitteena oli vahvistaa valtionhallinnon yhteistä tekoälyosaamista sekä jakaa käytännön kokemuksia, oivalluksia ja ideoita tekoälyn käyttämisestä. Yleisöäänestys tuotti yhteensä 212 ääntä, joista 101 annettiin agenttisarjassa ja 111 promptisarjassa.
”Koodausavustajista nopeaa apua tekemiseen”
Prompteille tarkoitetussa sarjassa kerättiin vinkkejä ja kokemuksia toimiviksi havaituista kehotteista ja niiden käyttökohteista. Prompti-sarjan voittaja, Poliisihallituksessa työskentelevä järjestelmäasiantuntija Kari Heiskanen, osallistui kisaan kahdella promptilla. Niistä toinen, Vaatimusmäärittelijä, voitti sarjan selvin lukemin.
”Tekoäly tuli työelämääni kolmisen vuotta sitten, jolloin olin vielä siviilipuolella töissä. Jouduin tuolloin tekemään itselleni aika vieraalla ohjelmointikielellä koodausta. Huomasin pian, että sain koodausavustajista hyvää ja nopeaa apua tekemiseen”, pitkän koodaustaustan omaava Heiskanen kertoo.
Poliisihallitukseen palattuaan vuonna 2025 työpaikalla alkoi tekoälyn pilotointi, johon Heiskanen hyppäsi alusta alkaen mukaan. ”Suuri haaste on tiedon salaisuus, joten tietoturva on ehkä se tärkein huomioitava asia. Samalla salaisuus rajoittaa vielä toistaiseksi tekoälyn käyttöä monissa valtionhallinnon hankkeissa.”
”Vaatimusmäärittelijä purkaa tekstit pieniksi paloiksi”
Vaatimusmäärittelijä syntyi promptina, mutta nykyään se toimii myös kevytagenttina.
Poliisihallituksen Kari Heiskanen voitti prompti-kisan Vaatimusmäärittelijällä.
”Käytän Vaatimusmäärittelijää muodostamaan vapaamuotoisesta kuvauksesta tarkasti määritellyn muutospyynnön esimerkiksi Jiran tiketin pohjaksi. Tarvittaessa se pystyy myös kääntämään tekstin nopeasti suomesta englantiin ja toisinpäin”, Heiskanen kuvailee.
Vaatimusmäärittelijä – kuten tekoäly yleensäkin – helpottaa Heiskasta teknisenä ihmisenä hahmottamaan tekstejä ja purkamaan niitä pieniksi tarkkarakenteisiksi paloiksi. Hahmottamista auttaa myös se, että tekoälyllä tekstistä voi muodostaa visuaalisen diagrammin helposti ymmärrettävässä muodossa.
”Voin jatkojalostaa promptia koko ajan, esittää sille kysymyksiä, sparrailla sen kanssa ja pyytää sitä etsimään tekstistä mahdollisia sudenkuoppia sekä ristiintarkistaa tekoälyjen tuloksia keskenään”, Heiskanen kertoo.
”Tekoäly muuttaa työtä, mutta olemme alkumatkalla”
Heiskaselle tekoäly on osa päivittäistä työtä. ”On mielenkiintoista nähdä, miten kehityksessä pysytään mukana. Valtionhallinnossa tekoälyn käyttö on haastavampaa kuin monissa muissa työpaikoissa, koska taiteilemme kehityksen nopeuden ja tietoturva-asioiden sallimien rajojen välillä.”
Tekoäly lisää Heiskasen mukaan työtyytyväisyyttä, koska tiettyjä toisteisia rutiinihommia ei tarvitse tehdä aina alusta alkaen. Näin aikaa jää enemmän kiinnostavammille asioille ja oma osaaminen kehittyy. Heiskasen työryhmässä järjestetään myös yhteisiä tekoälyaamukahveja, joissa jaetaan käyttökokemuksia.
”On selvää, että tekoäly muuttaa työtä, mutta olemme vasta alkumatkalla. Kukaan ei osaa varmasti ennustaa, mihin suuntaan mennään ja mitä mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa tulevaisuudessa.”
Miten syntyy hyvä prompti?
”Ensin mietin käyttötarkoitusta, jonka jälkeen alan hahmotella promptia tekoälyn kanssa sparraillen. Tämä on mielestäni se kaikista olennaisin juttu”, Heiskanen vastaa.
”Jos on mahdollista, kannattaa käyttää erilaisia chattiagentteja, kuten Chat GPT:tä yhdessä Copilotin kanssa. Oleellista on aina myös tarkistaa lopputulos ja verifioida, että se on riittävä. Testaajina voi käyttää aliagentteja.”
”Perusprompteja saa luotua varsin nopeasti, mutta jatkojalostukseen voi mennä enemmän aikaa. Hion prompteja myös ristiin eri chattiagenttien kanssa, jotta olen tyytyväinen. Jalostan niitä koko ajan, koska prompteja voi aina parannella uusilla ominaisuuksilla.”
Tekoälyn käyttö on Heiskasen mukaan oleellinen työelämätaito. ”Ilman sitä ei oikein enää pärjää, joten jollain lailla siihen pitää perehtyä. Tekoäly tarjoaa varmasti kiinnostavia näkökulmia kaikille, joten ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan kaikkea, mitä mieleen juolahtaa.”
Tietosuojelusenkeli valvoo, skannaa ja vartioi
Agentti-ideoille tänä vuonna avatun oman sarjan tarkoituksena oli mahdollistaa arjen työtä helpottavien tekoälyratkaisujen hahmottelu ja innovointi ilman paineita ratkaisun tämänhetkisestä toteutettavuudesta tai toimivuudesta.
Ruokavirastossa järjestelmäkehityksen asiantuntijana työskentelevä Anniina Raulahti voitti Agenttikisan Tietosuojelusenkelillä. Se valvoo automaattisesti henkilötietojen käsittelyä, dokumenttien tietosuojaluokituksia sekä tekoälypalveluiden ja pilviympäristöjen tietoturvaa.
Lisäksi Tietosuojelusenkeli skannaa dokumentteja, verkkosisältöjä, tietovarastoja ja AI-järjestelmiä sekä tunnistaa henkilötiedot, arkaluonteiset tiedot ja organisaatiokohtaiset poikkeukset. Se arvioi myös eri datojen yhdisteltävyyttä, antaa toimenpide-ehdotuksia sekä ilmoittaa säädösten ja EU-tason tulkintojen muutoksista.
”Lähdimme Ruokavirastossa ajamaan tekoälyä eteenpäin reilu vuosi sitten, ja viimeinen vuosi on menty aika lujaa”, Raulahti sanoo.
”Jokainen, joka osaa kirjoittaa, osaa myös koodata”
Tietosuojelusenkeli syntyi tarpeeseen. ”Mietin, mikä olisi näppärä keino jakaa dataa turvallisesti. Sen sijaan, että jonkun pitäisi tarkistaa 500-sivuinen raportti henkilötietojen varalta tai miettiä, noudatanko gdpr:ää tai digipalvelulainsäädäntöä, päätin rakentaa tekoälyllä apurin hoitamaan nämä hommat”, Raulahti kertoo.
Ruokaviraston Anniina Raulahti osallistui kilpailuun voittoisalla Tietosuojelusenkelillä.
”Tietosuojelusenkeli tsekkaa lainsäädännön, pitää sen ajan tasalla ja antaa käyttäjälle suoraan tiedon, mikäli raportissa on asioita, joita siellä ei saisi olla, kun data jaetaan.”
Autonomisesti taustalla toimivia agentteja on Raulahden mukaan toistaiseksi vähän, mutta niiden lisäksi käytössä on käteviä assistentteja, joita jokainen voi räätälöidä avukseen esimerkiksi Copilot-chatissä.
”Tänä päivänä ajattelen, että jokainen ihminen, joka osaa kirjoittaa, selittää ja käskyttää, osaa myös koodata ja pyytää tekoälyä tekemään jotakin. Toisteinen työ on aika helposti tekoälyistettävissä tai automatisoitavissa.”
”Jokaisella työpaikalla tulisi olla turvallinen äitihahmo”
Raulahti pitää tekoälymuutoksen yhtenä isoimpana haasteena kehitysmyönteisyyden puutetta, koska asiaan liittyy paljon pelkoja ja ajatuksia työn menettämisestä. Toinen haaste on se, että tekoälyn kehittämisestä joutuvat olemaan vastuussa sellaiset ihmiset, joilla ei ole osaamista siihen.
”Työelämä on muuttunut kehitysorientoituneeksi. Kaikki, jotka käyttävät luovaa tekoälyä, kehittävät työtään”, Raulahti tuumii. Ruokavirastossa toimii Arjen Apurit -työpaja, jossa pyritään edistämään ja opettamaan generatiivisen tekoälyn arkipäiväistä käyttöä. Juuri nyt käynnissä on Sanasto-työpaja, jossa opetellaan perusterminologiaa.
”Tekoälyn edistämisessä tarvitaan tietynlaista henkilöbrändäämistä. Jokaisessa työpaikassa pitäisi olla se turvallinen ja luotettava äitihahmo, jolta voi kysyä ja jolle voi sanoa, ettei ymmärrä perusjuttujakaan”, Raulahti korostaa.
”Haluan olla se ihminen, joka puhuu selkeää suomea ja jolta voi kysyä mitä tahansa tekoälyyn liittyen. Yritän toimia sillanrakentajana ihmisen ja teknologian välillä.”
Peruuttamattomia muutoksia napin painalluksella?
Raulahti tuumii, että työelämä on muuttunut siten, että jokainen työntekijä on tietynlaisessa esihenkilöasemassa. ”Meidän pitää pystyä asettamaan rajoja tekoälylle, osata pyytä siltä asioita sekä käskyttää, komentaa ja katsoa, että se tuottaa sitä, mitä siltä halutaan.”
”Pystymme tekemään tekoälyllä peruuttamattomia muutoksia napin painalluksella. Siksi vastuu on aina käyttäjällä. Meillä pitää olla digilukutaitoa ja ymmärrystä siitä, ettei voi vain painaa nappia ja tuutata dataa ulos. Tässä ajassa korostuu asiantuntijuus.”
”Tarvitaan hyvää johtamista ja ajantasaisia linjauksia siitä, mitä tekoälytyökaluja on turvallista hyödyntää. Ilmainen ohjelmisto ei ole aidosti ilmainen: syötteitä käytetään usein tuotekehittelyyn, ja tekoälyn tapauksessa myös kielimallin kouluttamiseen”, Raulahti sanoo
”Tekoäly on tullut jäädäkseen – ihan niin kuin kirjoituskone tai tietokone aikanaan. Tilanne on vähän sama kuin olisit käyttänyt vasaraa koko ikäsi ja sitten joku lyö käteesi naulapyssyn. Työ tehostuu, mutta työkaluja pitää osata käyttää oikein ja turvallisesti.”
”Kun oppii jotain, pitää opettaa se myös kollegalle”
Raulahti korostaa tekoälyä tämän päivän työelämätaitona. ”Kannattaa istua kuskin paikalla – tai ainakin kuskin vieressä. Kun on ohjaksissa, pystyy määrittämään sitä suuntaa, mihin ollaan menossa ja miten. Mitä kovempi vauhti, sitä tärkeämpi on myös kartturin rooli.”
”Työelämässä on hyvä olla kehitysmyönteinen ja suhtautua uusiin asioihin uteliaisuudella ilman turhia pelkoja. Pitää vain ryhtyä rohkeasti kokeilemaan, ja kun oppii jotain, opettaa se myös kollegalle.”
”Olemme edelleen siinä tilanteessa, jossa tarvitaan perusosaamisen kouluttamista ja digilukutaidon vahvistamista. Tarvitaan myös aitoutta ja ihmisten kohtaamisia, sillä empatia ja ihmisyys korostuvat tässä ajassa.”
Lue lisää kilpailun tuloksista
Vaikka kilpailu on ohi, kisan tuottamat promptit ja agentit ovat edelleen kaikkien tekoälyn käytöstä kiinnostuneiden hyödynnettävissä. Ota kisan sato talteen ja testaa, mikä toimisi sinun työssäsi joko sellaisenaan tai omaan roolisi sovellettuna ja muokattuna.
Promptikisan 2026 satoa
Agenttikisan 2026 satoa
