Työllisyyden ekosysteemi Pohjois-Karjalassa edistää työllisyyttä ja elinvoimaa yhteisvoimin. Toimintamalli vastaa tarpeeseen jakaa parhaita käytäntöjä, käyttää resursseja tehokkaasti ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Miten homma toimii, siitä kertoo nyt voimakaksikko Marjatta Rummukainen ja Kristiina Oinonen.
Vaikka työllisyyden ekosysteemi voi kuulostaa abstraktilta kokonaisuudelta, Pohjois-Karjalassa sen ydin on ennen kaikkea käytännöllinen. Kyseessä on uudenlainen TE-uudistukseen kytkeytyvä yhteistyörakenne, jolla on yhteinen missio ja visio.
”Työllisyysalue ei voi yksin hoitaa työllisyyttä Pohjois-Karjalassa”, Luotsi Pohjois-Karjalan palvelupäällikkö Marjatta Rummukainen sanoo. Juuri tästä ajatuksesta ekosysteemityö sai alkunsa.
Ratkaisuja monenmoisiin haasteisiin
Kun lakisääteisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille, Pohjois-Karjalassa huomattiin nopeasti, ettei pelkkä hallinnollinen muutos ratkaise maakunnan työllisyyden haasteita.
”Maakunnassa vaikuttavat monet toisiinsa kytkeytyvät ilmiöt: väestö ikääntyy, työikäisen väestön määrä vähenee, osaavasta työvoimasta on pulaa ja pitkät välimatkat tuovat omat haasteensa. Samalla pitäisi vahvistaa alueen veto- ja pitovoimaa”, Marjatta kertoo.
Ilmassa on leijaillut runsaasti kysymyksiä. Miten eri toimijoiden palvelut saadaan toimimaan paremmin yhteen? Miten rajalliset rahat ja osaaminen käytetään mahdollisimman viisaasti? Miten työnhakija löytää tarvitsemansa palvelun ilman, että hänen täytyy tuntea maakunnan palvelurakennetta? Entä miten työnantaja löytää osaajan silloin, kun osaavaa työvoimaa tarvitaan?
”Jo valmisteluvaiheessa esiin nousi ekosysteemityö. Me tartuimme siihen heti, koska näimme, että nimenomaan yhteistyötä tarvitaan”, Marjatta lisää.
Ekosysteemisopimus teki ajatuksesta yhteisen
Ajatus oli Marjatan mukaan lopulta varsin suoraviivainen: jos maakunnassa on rajallinen määrä rahaa ja resursseja, niitä ei kannata käyttää siiloissa. Kaikki se resurssi, mitä on käytettävissä, on saatava yhteistyöhön. Myös päällekkäisyydet pitää poistaa, sillä tehtävät ovat ketjumaisia.
Laajan valmistelutyön ja monien vaiheiden kautta ekosysteemin perustaksi syntyi ekosysteemisopimus. Sen allekirjoittaneet toimijat sitoutuvat tekemään yhdessä työtä ja käyttämään resurssejaan yhteisesti, rahaa vaihtamatta.
Arvoverkostoon kuuluu nyt mittava määrä toimijoita: kaikki Pohjois-Karjalan 13 kuntaa, alueen oppilaitokset ja kehittämisyhtiöt, Elinvoimakeskus, Kela, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote, Maakuntaliitto, Sosiaaliturvayhdistys, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Kauppakamari ja Outokummun teollisuuskylä. Lisäksi mukana on laaja sidosryhmäverkosto järjestöjä ja palveluntuottajia.
”Me koordinoimme ja olemme kaikkien kanssa tasavertainen toimija. Tehtävämme on huolehtia siitä, että meillä on elinvoimaa ja palveluita ja toimintaa siihen, että työtä etsivät ja työnantajat kohtaavat”, Marjatta ja Kristiina summaavat. Luotsi Pohjois-Karjalan asiantuntijana Kristiinan työ painottuu ekosysteemin kehittämiseen, koordinointiin ja eri toimijoiden yhteistyön edistämiseen.
Ekosysteemi on tapa tehdä ja toimia
Tärkeintä ekosysteemissä on yhdessä tekeminen. Käytännön työtä varten on kehittämistyöryhmiä, jotka keskittyvät työ- ja toimintakykyyn, osaavan työvoiman ja työnantajien kohtaamiseen, kansainväliseen työvoimaan ja jatkuvaan oppimiseen. Luotsin ekosysteemiset palvelut -työryhmä koordinoi, suunnittelee, kehittää, pilotoi ja arvioi alueen palveluita.
”Ekosysteemiä on kyllä saanut moneen kertaan selittää, jotta sen merkitys ymmärrettäisiin. Matkan varrella on tarpeen mukaan oikaistu mutkia ja menty taas eteenpäin”, Marjatta sanoo hymyillen.
Ekosysteemin kehittäminen -työryhmä kokoaa yhteen toimintamallin, yhteiskehittämisen, johtajuuden, vaikuttavuuden, tiedolla johtamisen ja viestinnän kehittämisen. Rakennetta tukevat johtofoorumi, koordinointi- ja kehittämisryhmä sekä ekosysteemin asiantuntijat.
Ajatuksena on, että strateginen johtaminen, operatiivinen tekeminen ja käytännön kehittämistyö liittyvät toisiinsa. Mallia ei kuitenkaan ole kiveen hakattu. Kyseessä on jatkuvasti päivittyvä toimintamalli, ja nyt käytössä on versio 2.0.
Palvelut näkyviksi, jotta asiakas ei eksy
Yksi konkreettinen esimerkki ekosysteemiajattelusta on palveluiden rakentaminen palvelukartoiksi, jotta työtä hakevien olisi helpompi suunnistaa sekä löytää tietoa yhä ymmärrettävämmin.
”Meillä on alueella yli 11 000 työtä etsivää. Ei ole tarpeen tuottaa päällekkäisesti samanlaisia palveluita, mikä vain sekoittaa palvelun tarvitsijaa”, Marjatta toteaa.
Yhdessä tekemisen lisäksi tulokset pitää pystyä osoittamaan. Siksi yksi tämän vuoden painopisteistä on vaikuttavuuden seuranta ja tiedolla johtaminen. Marjatan mukaan tavoitteena on tehdä tekemisestä näkyvää pitkin vuotta, ei vasta tilinpäätöksen tai vuosiraportin aikaan.
”Esimerkiksi työkykykoordinaattoritoiminnasta voidaan tarkastella, kuinka paljon asiakkaita eri kunnista palveluun ohjautuu ja mitä heidän tilanteelleen tapahtuu. Päättäjät seuraavat, mitä mikäkin maksaa ja mikä on vaihtoehtoiskustannus. Siksi on pystyttävä näyttämään, mitä tekemisellä saavutetaan ja paljonko säästetään.”
Kun tieto kulkee, myös ennakointi paranee
Ekosysteemityössä sovitetaan palveluja yhteen ja katsotaan samaan aikaan eteenpäin. Tietoa jaetaan ahkerasti, jotta sitä voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti – kuten ekosysteemiajatteluun kuuluu.
”Rohkaisemme toimijoita kertomaan myös keskeneräisestä – siitä, mitä on saatu aikaan, vaikka ei ole vielä valmista. Ajatusten ja kokemusten jakaminen on tärkeää”, Marjatta sanoo.
Puheessa toistuu ajatus siitä, että nykytilanteessa vanhoilla tavoilla ei voi jatkaa. Asioita tulee yksinkertaistaa, jotta saadaan enemmän aikaan pienemmällä porukalla ja vähemmällä rahalla.
”Nyt pitäisi tulla poteroista pois ja alkaa oikeasti miettiä, miten asioita tehdään ennen kuin kaikilta loppuu rahat.”
Maakunta tarvitsee Joensuuta ja Joensuu maakuntaa
Pohjois-Karjalassa kyse on koko maakunnan tulevaisuudesta. Työikäinen väestö vähenee ja erityisesti Joensuun ulkopuolisten kuntien tilanne on haastava. Samaan aikaan maakunnassa on merkittäviä työnantajia, jotka tarvitsevat työvoimaa. Yksi ratkaisuista on kansainvälinen työvoima, mutta pelkästään Joensuun kasvu ei riitä.
”Jos ihmiset eivät työllisty Joensuussa, niin eikö olisi koko maakunnan etu, että he työllistyisivät maakunnan sisällä sen sijaan, että muuttavat muualle? Ekosysteemi haluaa tehdä näkyväksi myös maakunnan Joensuun ulkopuoliset mahdollisuudet”, Marjatta ja Kristiina sanovat.
Tulevaisuutta pitää tarkastella kaksikon mukaan nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Maakunta tarvitsee Joensuuta ja Joensuu tarvitsee elinvoimaisen maakunnan – eihän se muuten olisi maakuntakeskus.
”Tavoite on erittäin hyvä: pyrimme säästämään yhteisiä resursseja tekemättä päällekkäistä työtä ja edistämään työllisyystilannetta. On hienoa päästä kehittämään ja ajattelemaan vähän boksin ulkopuoleltakin sitä, mitä voisimme tehdä toisin. Paljasjalkaisena pohjoiskarjalaisena itselleni on myös tärkeää tietää tekevänsä työtä, jolla on vahva alueellinen merkitys”, Kristiina sanoo.
Katse suuntautuu vuoteen 2029
Työllisyyden ekosysteemin kehittämisohjelma ulottuu vuoteen 2029. Sen päämäärä ei ole rakentaa yhtä uutta organisaatiota, vaan vahvistaa yhteistä tekemistä.
Toimintamallin missiona on Pohjois-Karjalan työllisyyden ja elinvoiman vahvistaminen. Visio tiivistyy sanoihin: Yhteinen työllisyysalue, yhteinen ymmärrys. Rohkea suunnannäyttäjä. Vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä palveluita ja ratkaisuja elinvoimaiseen Pohjois-Karjalaan.
”Arvolupaus kiteyttää ajattelun ehkä kaikkein parhaiten: yhdessä teemme paremmin, resurssiviisaasti, vastuullisesti ja vaikuttavasti. Haluamme löytää uusia ratkaisuja asiakkaiden parhaaksi”, Kristiina ja Marjatta summaavat.
