Terveisiä työsuojelun yhteistyöryhmältä on valtion työsuojelun yhteistyöryhmän blogisarja valtion työsuojelutoiminnan ja -toimijoiden tueksi. Blogin kirjoittajina toimivat yhteistyöryhmän jäsenet, jotka avaavat keskustelua, jakavat tietoa ja nostavat esiin tärkeäksi kokemiaan teemoja ja aiheita työsuojelun näkökulmasta. Jo neljättä kauttaan 2026-2027 yhteistyöryhmässä aloittava Vilja Arola pohtii tekstissään yhteistyöryhmän työleirin keskustelujen siivittämänä työsuojelun läpileikkaavaa roolia ja yhteisen ymmärryksen, käytäntöjen ja kulttuurin merkitystä osana työturvallisuuden rakentamista.
Työsuojelun yhteistyöryhmän uusi kausi on alkanut. Kiitos kaikille vaaleissa äänestäneille ja ehdolla olleille! Toimintasuunnitelmaa on ryhmässä jo työstetty ja teemat ja tavoitteet uudelle kaudelle ovat yhteinen ymmärrys työsuojelun vastuista ja velvollisuuksista, työsuojelun ja -turvallisuuden tunnettuus, ennakointi ja työsuojelun uudet tai nousevat riskit sekä psykologinen turvallisuus uusista näkökulmista.
Turvallinen, myös psykologisesti turvallinen, työpaikkakulttuuri syntyy arjen käytännöissä, työsuojelu on osa kaikkien perustehtävää. Työturvallisuuskeskuksen mukaan selkeät vastuut ja roolit ovat keskeisiä työpaikkojen työturvallisuuden kehittämisessä. Ovatko roolit ja vastuut selvät, entä johtamisketjussa? Kulkeeko ketjussa tieto eri suuntiin ja millä tasolla on jokaisen sitoutuminen?
TTK:n mukaan työpaikat tarvitsevat lisää tukea työturvallisuuden systemaattiseen johtamiseen ja ennakointiin. Esimerkiksi työtapaturmat eivät vähene riittävästi. ”Työpaikkojen tulee johtaa työturvallisuutta selkeillä rakenteilla sekä arjen käytännöillä, joissa työturvallisuus huomioidaan järjestelmällisesti” TTK:sta todetaan uutisessaan 12.3.2026.
Taannoin Kevan tietoiskussa ”Kuuleeko valtio – strateginen henkilöstösuunnittelu” 21.4.2026 oli pysäyttävä tieto: yli puolet sairauspoissaolon taustalla olevista juurisyistä on ei-terveydellisiä. Työpaikan toimin ei kaikkea inhimilliseen elämään kuuluvaa sairastumista voida estää, mutta ovatko yllä mainitut arjen käytännöt ja rakenteet turvallisia sekä haitallisen terveysvaikutuksen tunnistavia? Työkyvyn eri osa-alueisiin voidaan vaikuttaa, kuten työyhteisöön, motivaatioon ja työn merkityksellisyyteen, osaamiseen ja johtamiseen.
Onko työyhteisössä konflikteja, millaiset ovat vaikutusmahdollisuudet entä työn edellyttämän osaamisen taso? Tutkimusten mukaan juuri vaikutusmahdollisuudet työhön ovat vahvin ennustaja sairauspoissaolojen ennakoinnissa. Pidemmän päälle terveydentilaan varmasti vaikuttavat työperäisetkin seikat, kuten Kevan mainitsemat haasteet palautumisessa sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, henkinen tai fyysinen rasittuneisuus.
Unohtamatta työn myönteisiä työkykyvaikutuksia, joita tuovat mukaan mm. asioiden aikaan saaminen, arvostus, luottamus, kehittymismahdollisuudet, mielekkyys ja yhteisön osana toimiminen. Nämä seikat nosti esiin johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta blogissaan ”Työ on paras mielenterveysteko” 13.4.2026. Mielenterveyden edistäminen työpaikalla on hyvän työn edellytysten turvaamista, ongelmiin puuttumista ja työntekijöiden tukemista, kun haasteita ilmenee, hän kirjoitti.
Turvallisia ja terveellisiä arjen käytäntöjä ei rakenneta yksin. Työsuojelun yhteistoiminta on hyvä ja eikä itse asiassa edes vapaaehtoinen tapa yhteisiin asioihin vaikuttamiseen. Nostan vielä esiin työyhteisön tuen merkityksen jaksamisen tukena. Tekoälyn lisääntyessä uskon, että ihmisten kohtaamisen taidot korostuvat ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu. Jokaisella on kohdatuksi ja kuulluksi tulemisen tarve. Toteutuuko tämä sekä läsnätyössä että monipaikkaisessa ja synkronisessa työssä? Onneksi vuorovaikutuksen määrä ja laatu työyhteisössä, lähellä ja virtuaalisesti, voi osaltaan edistää työkykyä, turvallista ja terveellistä työtä, ja edelleen palvella organisaation perustehtävän toteutumista.
Seuraava yhteistyöryhmän järjestämä Työsuojelun tiistaitärppi on 12.5. aiheena pelastussuunnitelmat ja työsuojelu, tervetuloa mukaan sinne ja muihinkin tapahtumiimme!
Vilja Arola,
Valtion työsuojelun yhteistyöryhmä
Lähteet:
- Blogi ”Työ on paras mielenterveysteko”, Pauliina Mattila-Holappa, TTT-lehti 13.4.2026: https://tttlehti.fi/tyo-on-paras-mielenterveysteko/
- Kevan tietoisku ”Kuuleeko valtio – strateginen henkilöstösuunnittelu” 21.4.2026
- Työturvallisuuskeskuksen uutinen ”Työtapaturmien väheneminen on liian hidasta – työpaikat tarvitsevat jatkuvaa tukea työturvallisuuden johtamiseen” 12.3.2026: https://ttk.fi/2026/03/12/tyotapaturmien-vaheneminen-on-liian-hidasta-tyopaikat-tarvitsevat-jatkuvaa-tukea-tyoturvallisuuden-johtamiseen/
Lue myös aiemmat blogitekstit:
- Dialogi takaa työsuojelutoimijoiden jaksamisen
- Vastuullinen työkäyttäytyminen työsuojelunäkökulmasta