Tervetuloa kuukausittaisiin perjantain aamunavauksiin linjoille kaikki kansa! Teamsissä tavataan kerran kuussa perjantaina klo 8.00-9.00. Eikä juurikaan tallennella.
Syyskauden 2026 Törmäämöt ovat tässä! Ilmoittautua voi jo nyt. Kun ilmoittaudut, merkitsethän sen jo kalenteriisi, niin et turhaan ilmoittaudu useampaan kertaan. Ilmoittautumisaika päättyy aina edellisenä päivänä klo 12.00.
Törmäämisiin!
28.8. Kohti hyvää ja tuottavaa työelämää (Työelämästrategia 2035)
Miten yhdistää tuottavuus, talouskasvu ja työhyvinvointi? Tätä on pohdittu 16 työelämän kehittämiseen keskittyvän organisaation kesken jo jonkin aikaa. Tuloksena julkaistiin kesäkuussa 2026 Työelämän kehittämisstrategia 2035, joka antaa yhteisen suunnan työelämän kehittämiselle. Sen visio kuuluu: Suomen kasvu syntyy ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä.
Strategiaa meille avaa Sinimaaria Ranki Työterveyslaitokselta yhteistyökumppaneineen.
18.9. Töissä Suomelle – organisaatioiden muutoskyvykkyys tekoälyn tuomassa jatkuvassa muutoksessa
Suomalaisten suuryritysten muutoskyvykkyys on heikkoa, totesi Saara Karasvirta tuoreessa väitöskirjatutkimuksessaan. Niitä johdetaan usein olemattomilla resursseilla ilman yhteisiä malleja tai pysyviä rakenteita, mikä osaltaan heikentää muutosten onnistumista ja organisaatioiden kykyä uudistua. Miten lie julkisella sektorilla? Resonoiko tutkijan ajatus, että vaikka muutoksia tehdään paljon, organisaatioiden kyky – ja halu? – oppia niistä ja hyödyntää niitä seuraavissa muutoksissa on varsin rajallinen?
Tästä keskustelemme syyskuun Törmäämössä.
2.10. Mitä ilmastonmuutos, luontokato ja vihreä siirtymä maksavat ja mitä kasvaville kustannuksille voisi tehdä?
Suomen talouspolitiikan tietopohjaa on uudistettava niin, että ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vihreän siirtymän vaikutukset otetaan systemaattisesti mukaan talouden ennakointiin, julkisen talouden suunnitteluun ja päätöksentekoon, todetaan kesäkuussa julkaistussa ”Ilmastonmuutoksen, vihreän siirtymän ja luontokadon kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi: nykytila ja toimenpide-ehdotuksia” (Valtioneuvoston julkaisuja 2026:61).
Ilmastonmuutos, luontokato ja vihreä siirtymä voivat vaikuttaa Suomen talouteen yhtä merkittävästi kuin esimerkiksi pandemia tai sota. Nykyiset talousennusteet, velkakestävyyslaskelmat ja muut keskeiset kokonaistaloudelliset analyysit eivät huomioi näitä vaikutuksia riittävän hyvin. Luontokato heikentää ekosysteemipalveluja, mutta niiden riskit ja vaikutukset talouteen ovat usein moniulotteisia. Vihreän siirtymän vaikutukset energiajärjestelmään, investointeihin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn ja niiden välityksellä julkiseen talouteen luovat sekä kustannuksia että uusia kasvumahdollisuuksia. Entä ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt, tulvat, kuivuus…? Kuinka tätä kokonaisuutta ennakoidaan ja arvioidaan?
Raportissa todetaan, että meillä on olemassa hyvää sektorikohtaista osaamista, mutta kokonaiskuva taloudellisista vaikutuksista jää puutteelliseksi. Arviointikyvykkyyttä pitäisi vahvistaa rakenteiden, mallien, osaamisen ja rahoituksen avulla.
Miten tämä tehdään? Siitäkin kuulemme lokakuun Väli-Törmäämössä. Alustajina raportin kirjoittaneen työryhmän puheenjohtajista joko Mikko Spolander, VM, tai Saara Tamminen, VNK.
23.10. Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen hybridityötutkimus 2026 (SMARTS): ei se määrä vaan laatu
Valtiolla vastattiin kiitettävän vilkkaasti keväiseen yliopistojen yhteiseen hybridityötutkimukseen ja lokakuussa kuulemme tarkemmin tuloksista. Myös avoimet vastaukset kaikkine ideoineen on siihen mennessä käyty läpi. Mitä tutkimus kertoo tulevaisuuden työelämästä ja siitä, miten sitä tulisi organisoida? Mukanamme linjoilla ovat tutkijat Nelli Hankonen ja Jenni Koski Tampereen yliopistosta.
13.11. Tekoäly johtajuuden tukena
Miten tekoälyteknologioita voidaan hyödyntää johtajuuden tukena niin, että ne vahvistavat esihenkilötyön vaikuttavuutta ja työhyvinvointia? Tätä meille avaa marraskuun Törmäämössä Työterveyslaitoksen erikoistutkija Matti Laukkarinen esitellessään TEIJO- ja REWODAI-hankkeiden tuloksia.
Puheenvuorossa tarkastellaan, miten tekoäly muuttaa arjen esihenkilötyötä sekä millaisia uusia taitoja ja kognitiivisia vaatimuksia tekoälyavusteinen työ edellyttää esihenkilöiltä. Lähtökohtana on, että tekoälyavusteisuus muodostuu työpaikoilla uudenlaiseksi työolosuhteeksi: se tuo merkittäviä mahdollisuuksia, mutta myös uusia vaatimuksia sekä esihenkilöille että työntekijöille. Puheenvuoro kokoaa käytännönläheisiä periaatteita vastuulliseen käyttöönottoon korostaen läpinäkyvyyttä, työntekijöiden osallistamista ja yhteiskehittämistä, jotta tekoäly tukee esihenkilötyön kestävää uudistamista eikä johda huolimattomaan automaatioon. Kun tekoälyn käyttöä ei typistetä pelkäksi mittaamiseksi ja valvonnaksi, tuottavuus voi kasvaa myös työntekijöiden itseohjautuvuutta vahvistamalla ja työoloja parantamalla.
18.12. Aihe tarkentuu myöhemmin
Lisätietoja Törmäämöistä: Liisa Virolainen, Valtiokonttori (etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi)