Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tehdään monella hallinnonalalla, monissa virastoissa ja usein myös omissa siiloissaan. Yhteisiä tavoitteita on paljon, mutta pitkään puuttui jotain olennaista: tapa kohdata kollegoja matalalla kynnyksellä. Näin syntyivät Sesam-päivät.
Sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, Tasa-arvovaltuutetun toimisto,
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja muut
kumppanit osallistuivat Kaiku-palkinto 2026 -hakuun hankkeella Sesam-päivät.
Voittaja julkistetaan Töissä tulevaisuuden Suomelle -tapahtumassa Helsingissä 2.6
Sesam-päivät ovat valtionhallinnon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntijoiden yhteisiä työpäiviä Helsingin Sörnäisissä sijaitsevassa valtion yhteiskäyttötila Sesamissa. Ajatus on yksinkertainen: sovitaan päivä, tullaan paikalle tekemään omia töitä, kahvitellaan ja lounastetaan yhdessä – ja annetaan kohtaamisten tehdä tehtävänsä.
Kaikki alkoi yhteisestä oivalluksesta
Valtionhallinnon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijoiden tavoitteena on ollut kehittää erilaisia yhteistyön muotoja ja vahvistaa tiedonkulkua eri hallinnonaloille osuvissa, mutta yhteisissä teemoissa. Vuonna 2022 joukko valtionhallinnon alan asiantuntijoita osallistui Valtiokonttorin Ekosysteemikouluun.
”Keskusteluissa nousi esiin tuttu haaste: tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat jakautuvat valtionhallinnossa eri sektoreille, vaikka teemat limittyvät jatkuvasti toisiinsa. Meillä oli paljon yhteistyötä, mutta ei oikein vakiintuneita rakenteita sille”, erityisasiantuntija Anni Hyvärinen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Kun yhteisiä työskentelymuotoja alettiin pohtia, huomio kiinnittyi Sesamiin. Siitä syntyi ajatus matalan kynnyksen yhteisistä työpäivistä. Ensimmäiset Sesam-päivät järjestettiin vuonna 2023. Alusta asti huomattiin, että niissä on jotain poikkeuksellisen kevyttä ja luontevaa.
”Lähtökohta ei ollut se, että nyt pitää kehittää jotakin. Tämä syntyi tarpeeseen. Aina kun tapaamme, se on meille merkityksellistä”, oikeusministeriössä erityisasiantuntijana työskentelevä Mia Luhtasaari sanoo.
Yhdessä työskentely synnyttää jotain uutta
Sesam-päivät ovat kehittyneet eri virastoissa työskentelevien aktiivisten asiantuntijoiden yhteydenpidon myötä. Tavoitteena ei ole järjestää seminaareja tai työpajoja eikä kukaan tee ohjelmarunkoja tai fasilitoi päivää. Ihmiset tulevat paikalle omien töidensä kanssa silloin, kun pääsevät – ja juuri siksi konsepti toimii.
”Se on vähän kuin kindermuna-yllätys, keitä paikalla kulloinkin on. Jotkut tulevat koko päiväksi, jotkut puolikkaaksi ja jotkut vaikkapa vain lounaalle, koska haluavat nähdä kollegoja”, Hyvärinen sanoo hymyillen.
Tunnelmassa yhdistyvät työ ja välittömyys. Yhdessä työskentely synnyttää keskusteluja, ajatuksia ja joskus uusia avauksia täysin ilman pakkoa.
”Kasvokkaiset kohtaamiset avaavat jotain, mitä Teams-kokoukset eivät mahdollista. Kun tapaamme, usein alkaa kehittyä jotain uutta. Sesamissa vaihdetaan tietoa myös tulevista hankkeista, julkaisuista ja tapahtumista”, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston viestintäpäällikkö Riikka Pennanen sanoo.
Samalla madaltuu kynnys kysyä, sparrata keskeneräisiä ajatuksia tai pohtia vaikeita kysymyksiä yhdessä. ”Tapaamisissa voi vapaasti keskustella asioista sen sijaan, että lähettäisi ehkä sähköpostin tai miettisi soittamista”, Luhtasaari lisää.
Verkosto, joka kantaa myös vaikeina aikoina
Sesam-päivät ovat osa eri hallinnonaloille jakautuvan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön ekosysteemistä rakennetta – jatkumoa tunnistetulle tarpeelle tehdä sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Samalla Sesam-päivistä on tullut monille vertaistuen paikka ja työhyvinvoinnin lähde.
”Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemat ovat viime vuosina olleet voimakkaan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. Kun työ on kuormittavaa, on tärkeää, että meillä on kollegojen joukko, jossa osaamistamme ja tekemäämme työtä arvostetaan puolin ja toisin ”, erityisasiantuntija Nada Al Omair oikeusministeriöstä korostaa.
Myös Tasa-arvovaltuutetun toimiston viestintäasiantuntija Päivi Ojanperä korostaa yhteisön merkitystä. Keskinäinen luottamus näkyy siinä, mistä ja miten voidaan keskustella turvallisessa ilmapiirissä.
”On ihanaa tietää, että nämä ihmiset ovat olemassa. Vaikka aina ei pääsisi paikalle, jo tieto siitä, että verkosto on olemassa, tuo henkistä tukea. Sesamissa on ilmaa sellaiselle luonnolliselle keskustelulle, joka jää helposti puuttumaan virallisissa kokouksissa.”
Kevyt rakenne, suuri vaikutus
Yksi Sesam-päivien suurimmista vahvuuksista on niiden keveys. Järjestäminen ei vaadi budjetteja tai monimutkaisia käytäntöjä. Vastuu jakautuu laajasti ja kuka tahansa voi järjestää Sesam-päivät.
Kalenterikutsujen jakelussa on ollut jopa 70 asiantuntijaa kahdeksasta eri valtion virastosta. Uusia toimijoita lisätään jakeluun pyynnöstä. Vuonna 2025 laajemman jakelun Sesam-päiviä järjestettiin kuusi kertaa. Pienemmän porukan tapaamisia on syntynyt ketterästi myös Teams-keskustelujen kautta.
”Sesam-päivät ovat onnistunut siinä, missä monet verkostot eivät ole. Sesam on ollut oikeastaan naurettavan helppoa. Tämä vain toimii luonnollisesti ”, Ojanperä tuumii.
Samalla verkosto on tuonut konkreettisia hyötyjä myös hallinnonalojen yhteistyöhön. Kun ihmiset tuntevat toisensa, tiedonkulku nopeutuu ja yhteinen ymmärrys vahvistuu.
”Asiakkaitamme ei kiinnosta, miten valtionhallinnon vastuut jakautuvat hallinnollisiin siiloihin. He toivovat mahdollisimman yhdenmukaista ja selkeää viestiä. Sesam-päivät auttavat siinä, että olemme sisäisesti paremmin koordinoituja”, Hyvärinen muistuttaa.
Mitä olisi jäänyt syntymättä ilman Sesam-päiviä?
Ajatukset Sesam-päivien merkityksellisyydestä kohdistuvat vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen.
”Uskon, että olisin pitänyt yhteyttä näihin ihmisiin ilman Sesam-päiviäkin, mutta vaikuttavuus on siinä, mitä tapahtuu niiden aikana. Sesam on myös syventänyt ymmärrystäni muiden hallinnonalojen työstä eli olen kehittänyt osaamistani”, Hyvärinen sanoo.
”Kollegojen kohtaamisissa voimme jakaa yhteisiä huolia, mutta myös ilonaiheita. Aina tuntuu, että akut olisivat täydemmät kuin sinne mennessä. Ehkä kaikkein tärkeintä on tunne siitä, ettei tätä työtä tehdä yksin”, Luhtasaari lisää.
”Vahvuutemme on yhteisöllisyyden voima eli kohtaamiset muiden organisaatioiden kollegojen kanssa. Itseäni inspiroi ajatusten vaihto ja kollektiivinen tekeminen. Se on voimaannuttavaa ja virkistävää sekä työhyvinvointia vahvistavaa”, Pennanen toteaa.
”Sesam-päivissä on jotain poikkeuksellista juuri siksi, ettei niitä ole rakennettu ylhäältä käsin. Ne eivät ole hanke, projekti tai ohjelma, vaan joukko ihmisiä, jotka halusivat tehdä yhteistyöstä helpompaa, inhimillisempää ja aidompaa. Yhteisöllisyys kantaa”, Al Omair summaa.
Viisi merkityksellistä havaintoa
- Valtion yhteiset työskentelytilat mahdollistavat työskentelyn muissa virastoissa työskentelevien kollegojen kanssa.
- Työskentely oman toimiston ja kodin ulkopuolella antaa virikkeitä ja tekee ympäristöstä neutraalin: kenenkään ei tarvitse vastata kutsumisesta ja kulkuoikeuksiin liittyvistä menettelyistä.
- Substanssin näkökulmasta Sesam-päivät vähentävät siiloutumista sekä edistävät yhteistä ideointia ja sparrailua eri toimijoita yhdistävissä teemoissa.
- Päivät vahvistavat me-henkeä ja auttavat hahmottamaan yhteyksiä eri toimijoiden välillä.
- Työskentelytapa ottaa myös ilon irti yhteiskäyttötilojen yleistymisestä valtiolla.
