Opetushallitus ja Kotimaisten kielten keskus yhdistyivät virallisesti vuoden 2026 alusta, mutta valmistautuminen muutokseen aloitettiin jo syksyllä 2024. Miten yhteinen matka on onnistunut ja missä mennään nyt?
Opetushallitus osallistui Kaiku-palkinto 2026 -hakuun hankkeella
Sivistyshallinto 2030 – muutostuki uudessa Kasvatus, koulutus ja kieli -virastossa.
Kaiku-palkinto voittaja julkistetaan Töissä tulevaisuuden Suomelle -tapahtumassa, Helsingissä 2.6.
Opetushallituksen (OPH) ja Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) yhdistyminen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön koko toimialan virastoja kattavaa Sivistyshallinto 2030 -uudistushanketta. Sen tavoitteena on muun muassa selkiyttää hallinnonalan virastorakennetta ja keventää päällekkäistä hallintoa. Fuusion tuloksena syntynyt virasto toimii nimellä Opetushallitus.
”Koko viime vuosi liittyi vahvasti tavalla tai toisella yhdistymiseen ja yhteinen tekeminen virastojen välillä muutoksen toteuttamiseen. Vuosi oli työntäyteinen ja opettavainen”, henkilöstöpäällikkönä toimiva Pia Jaakkola ja kehittämispäällikkö Hanna Boman Opetushallituksesta summaavat keväällä 2026.
Yhdistyminen koski noin 400 Opetushallituksen ja 70 Kotuksen työntekijää. Mukana muutoksessa yhteisen johtamisvalmennuksen myötä olivat myös erillisyksiköt Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa sekä Ylioppilastutkintolautakunta YTL. Samaan aikaan toteutettiin laajaa perustietotekniikan yhtenäistämisprojektia erillisenä hankkeena, joten tekemistä riitti.
Yhteiset kohtaamiset madalsivat muutoksen kynnystä
Muutoksen tavoitteena oli toiminnan organisoitumisen kehittäminen sekä työyhteisöjen toimivuuden ja työntekijäkokemuksen edistäminen virastojen valmistautuessa yhdistämiseen. Samalla pyrittiin luomaan ja vahvistamaan vuorovaikutteista, yhteistyöhön kannustavaa toimintakulttuuria sekä henkilöstön että johdon välillä.
”Valmistelutyöt aloitettiin syksyllä 2024 virastoista kootuissa työryhmissä. Työ lähti konkreettisesti liikkeelle Sivistyshallinto 2030 -muutoskyselystä, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti ja johon henkilöstö vastasi. Alkuvuodesta 2025 käynnistyivät lähitilaisuuksina järjestetyt matalan kynnyksen yhteiset työpajat. Ne tarjosivat kohtaamisen mahdollisuuden yhteisesti tärkeiksi koettujen teemojen äärellä”, Jaakkola kertoo.
”Tarkoituksena oli vahvistaa organisaation muutoskyvykkyyttä ja yhteisen työskentelytavan rakentamista jo ennen yhdistymistä. Henkilöstön ja johdon kohtaamiset kasvokkain työpajoissa madalsivat muutoksen kynnystä. Työpajat syöttivät myös henkilöstön kokemuksia ja kysymyksiä johdon ryhmävalmennuksiin sekä uuden viraston strategiatyöhön”, Boman lisää.
”Puhumme tietoisesti meistä kaikista yhteisönä”
Työpajatyöskentelyn avulla tunnistettiin teemoja, jotka nähtiin keskeisinä uudelle virastolle ja sen toiminnan onnistumiselle. Teemoiksi nousivat johtaminen ja viestintä, luottamukseen perustuva toimintakulttuuri sekä työympäristön toimintatavat ja käytänteet. Osaan teemoista pystyttiin kytkemään käytännön toimia jo vuoden 2025 aikana eli ennen kuin virastojen yhdistyminen käytännössä tapahtui.
”Näin jälkikäteen voi sanoa, että viime vuoden työpajat ennakoivat hyvin tulevaa esimerkiksi työympäristöön liittyen. Opetushallituksella ja Kotuksella oli ennen yhdistymistä hyvin erilaiset työtilat ja niiden käyttöperiaatteet. Taustalla vaikuttivat myös osittain tehtävien erilaiset luonteet. Nyt kun olemme aidosti siirtymässä yhteiskäyttöisiin tiloihin, työpajoissa käytyjen keskustelujen sisältö muuttuu todellisuudeksi”, Boman tuumii.
”Emme ole vielä maalissa, mutta olemme menneet paljon eteenpäin. Teemme koko ajan töitä sen eteen, että yhteisöllisyys vahvistuisi ja tuntisimme olevamme samaa virastoa ja yhteisöä. Puhumme tietoisesti meistä kaikista – emme esimerkiksi Kotuksen kerroksesta ja Opetushallituksen kerroksista, vaan yhteisistä tiloista”, Jaakkola sanoo.
Erilaisia kohtaamisia uuden työyhteisön rakentamisessa
Yhteisöllisyyttä rakennettiin ennen virallista yhdistymistä yhteisissä henkilöstötilaisuuksissa, kuten Avoimien ovien päivässä syksyllä 2025. Kuukausittaisissa infotilaisuuksissa päivitettiin henkilöstölle tietoa virastojen yhdistymistä koskevan työn etenemisestä. Henkilöstö pääsi osallistumaan myös kaikille sivistyshallinnon virastoille avoimiin Kansallisarkiston webinaareihin, jotka käsittelivät muutosta ja uutta toimintakulttuuria.
”Myös pienillä teoilla, kuten vaikkapa mahdollisuudella kohdata uusia kollegoita työpäivän aikana virkistysvarteissa, on merkitystä. Nämä pienet vapaaehtoisten ohjaajien ohjaamat hetket liittyvät laajempaan teemaan, jota kautta halumme tukea henkilöstön palautumista jo työpäivän aikana sekä lisätä samalla ymmärrystä palautumisen merkityksestä aivo- ja tietotyötä tekeville. Virkistysvartit on otettu vastaan ilahduttavan ahkerasti”, Boman kertoo.
”Kaikki erilaiset yhteiset kohtaamiset ovat olleet tärkeitä. Viime vuonna otimme esimerkiksi yhteiset tilat käyttöön jo ennen virallista fuusiota, mikä oli omalla tavallaan iso askel kohti luottamusta ja sen rakentamista. Tänä keväänä kohtaamme ensimmäistä kertaa isolla porukalla yhteisessä tilaisuudessa virkistyspäivän merkeissä”, Jaakkola toteaa.
”Muutos syntyy lopulta vuorovaikutuksessa”
Kotus-osaston johtaja Leena Nissilä pitää tärkeänä sitä, että mittavalle muutokselle annettiin riittävästi aika ja virastot olivat edustettuina muutoshankkeen ohjausryhmässä.
”Aloitimme Kaiku-rahoituksella yhteishankkeen siinä vaiheessa, kun yhdistymisen virastokohtainen valmistelu päästiin aloittamaan. Se oli erittäin tärkeä vaihe: tutustuimme toisiimme ja toistemme tehtäviin sekä valmistauduimme yhteiseen arkeen.”
Yhteiseen virastoon on sopeuduttu Nissilän mukaan varsin hyvin. Paljon on ollut luonnollisesti opittavaa puolin jos toisin, mikä on kuormittanut alkumatkaa, mutta tie vie eteenpäin.
”Koska muutos syntyy lopulta vuorovaikutuksessa, tarvitsemme edelleen erilaisia kohtaamisia ymmärtääksemme vielä paremmin toistemme ydintehtävät ja niihin liittyvät haasteet. Suurimmat oivallukset liittyvät varmastikin siihen, mitä voimme tehdä yhdessä esimerkiksi kielitietoisuuden edistämiseksi.”
”Olen ylpeä siitä, että yhdistymisvalmisteluista huolimatta pystyimme viime vuonna keskittymään molemmissa virastoissa perustyöhömme. Vuositavoitteet saavutettiin pääosin, ja samaan aikaan sekä henkilöstön työtyytyväisyys että asiakastyytyväisyys olivat erittäin hyvät. Se kertoo paljon molempien organisaatioiden muutosjoustavuudesta”, Nissilä korostaa.
Henkilöstöbarometri kertoo puolestaan
Yhteistä virastoelämää on eletty saman katon alla vasta vajaat puoli vuotta, joten yhteinen matka on vielä aluillaan.
”Toimintakulttuurin ja yhteisten toimintatapojen kehittämisessä riittää edelleen tekemistä. Siinä, että opimme tuntemaan toisemme ja osaamme hyödyntää toistemme osaamista yhä paremmin, on varmasti paljon mahdollisuuksia, joita emme ole vielä nähneet”, Jaakkola ja Boman tuumivat.
Tuore HenkilöstöBaro kertoo onnistumisesta – siitä, että jotakin on tehty oikein.
”Organisaation kokonaistuloksissa olemme hyvällä tasolla, kun tuloksia vertaa hallinnonalan ja valtiotason tuloksiin. Esimerkiksi valtiotason tuloksissa muutosjohtaminen on tasolla ’vaatii tilanteen seurantaa’, mutta meillä se on hyvällä tasolla”, Boman iloitsee.
Muutosmatka jatkuu. Virasto on siirtymässä lähes koko hallinnonalan yhteiseen työympäristöön Helsingin Rauhankadulle vuoden 2028 aikana osana Sivistyshallinto 2030 -uudistushanketta.
Viisi tärkeää oivallusta
- Henkilöstö mukaan fuusion valmisteluun matalalla kynnyksellä mahdollisimman nopeasti.
- Vapaamuotoiset mahdollisuudet tutustua tuleviin kollegoihin ja johtoon jo ennen virallista fuusiota auttavat hälventämään huolia ja mahdollisia pelkoja.
- Luottamuksellisen ja avoimen keskustelun merkitys – kasvokkain kohtaamiset.
- Ymmärryksen vahvistaminen toinen toisilta oppimisesta ja kehityskohteiden tunnistamisesta.
- Yhteisen johtamiskulttuurin kehittämiseen kannattaa varata aikaa varhaisessa vaiheessa.
