Dokumentteja suurennuslasin alla. Kuva: Pixabay.

Tietojohtamisen monet keinot eduskunnassa

Eduskunnan tietotuki ja tietotarpeet olivat tietojohtamisen verkostojen tämän syksyn tilaisuuden teemana. Tilaisuus oli järjestyksessään jo neljäs verkostojen yhteinen tapaaminen ja ensimmäinen, jossa pääsimme tapaamaan myös osin kasvotusten. Osallistujilla oli etäosallistumisen lisäksi mahdollisuus tulla myös paikanpäälle Eduskunnan kirjastoon. Paikanpäälle tuli n. 30 henkilöä ja etänä läsnä oli n. 40. Tilaisuuden ohjelma rakennettiin yhteistyössä Tietojohtamisen verkoston, Data- ja analytiikkaosaajien verkoston sekä eduskunnan kanssa.

Tietotukipalvelut eduskunnassa uudistumassa

Iltapäivän ohjelmassa saimme monesta näkökulmasta tietoa eduskunnan tietojohtamisesta. Tilaisuuden ensimmäisen alustuksen piti kirjastonjohtaja Antti Virrankoski, joka kertoi eduskunnan organisaatiouudistuksesta, jossa perustetaan eduskunnan arkiston, kirjaston ja tietopalvelun yhteinen tietotukiyksikkö.  Uudistuksen taustalla on muuttuva toimintaympäristö mm. tiedontarvitsijoiden vaatimustason kasvu, kasvava tarve tilannekuvapalveluille sekä pandemian myötä kiihtynyt muutos tiedonkäyttö- ja asiointitavoissa. Uudistus myös haastaa pohtimaan uuden organisaation omia ja asiakkaiden tietotarpeita, asiantuntijuutta, tietotuotteita sekä palveluita.

Kansanedustajat ja asiantuntijat vallan käyttäjinä

Toisen alustuksen piti johtava asiantuntija Timo Turja, joka kertoi kansanedustajista tiedon käyttäjinä. Puheenvuoro oli virkistävä paitsi sisällöltään, niin myös formaatiltaan. Turja alusti aiheestaan puheen muodossa ilman dioja tai muuta oheismateriaalia. Hienosti jäsennelty puheenvuoro kyseenalaisti näkemyksen, jonka mukaan päätöksenteon tulisi, tai se ikinä edes voisi, perustua vain faktoihin. Päätöksentekijät tekevät päätöksensä lopulta hyvin monitahoisen ja osin intuitioonkin perustuvan päättelyn pohjalta ja päätöksiin vaikuttavat aina monet eri näkökohdat. Poliitikko ei voi väistää vastuutaan ”piiloutumalla” asiantuntijan selän taa.

Eduskunnan tietopalvelu tukee demokratiaa tuottamalla myös arviointia eri päätösvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista

Kolmannen alustuksen piti ekonomisti Olli Kannas esitellen eduskunnan tietopalvelun toimintaa taloudellisten vaikutusten arvioinnin osalta. Eduskunnan tietopalvelu tuottaa eri poliittisten ryhmien tarpeisiin (mm. varjobudjetit) erilaisia analyysejä talouteen liittyen. Valtioneuvostolla on omat tahonsa, mm. valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori, erilaisten laskelmien ja analyysien tekoon. Eduskunnan tietopalvelu tasapuolistaa tilannetta tarjoamalla myös oppositiolle mahdollisuuden teettää erilaisia vaikutusten arviointeja. Tietopalvelun toiminta ei ole erityisen hyvin tunnettua eduskunnan ulkopuolella, joten Kannaksen puheenvuoro avasi kiinnostavasti tavallisesti aika harvojen tuntemaa toimintaa.

Me eduskunnan kirjastossa Aurora -salissa paikalla olleet pidimme kahvitauon ja sen aikana verkostoiduimme ja keskustelimme erilaisista teemoista. Usein kuultu kommentti ole, että onpa virkistävää tavata ihmisiä kasvokkain ainaisten Teams putkien sijaan. Ehdottomasti kannattaa jatkossakin järjestää tilaisuuksia myös läsnä- tai hybriditilaisuuksina.

Tulevaisuusvaliokunta kurottaa kohti vaihtoehtoisia tulevaisuuksia

Tauon jälkeen ääneen pääsi valiokuntaneuvos Olli Hietanen, joka alusti tulevaisuusvaliokunnan tiedontarpeista. Tulevaisuusvaliokunnankaan työ ei ole laajasti julkisessa hallinnossa erityisen tunnettua, joten tämäkin puheenvuoro herätti paljon kiinnostusta. Valiokunnan työn ytimessä on ennakointityö, jossa keskustellaan erilaisista skenaarioista. Havaintona oli, että useimmat mullistukset pystytään ennakolta kyllä tunnistamaan, mutta useinkaan tietoa ei osata käyttää. Esimerkiksi 2007 laadittu Vahvan vallan Venäjä -skenaario osuu aika lailla nappiin nyt 2022, mutta onko sitä osattu tunnistaa ja käyttää hyväksi? Ennakoinnin kautta esille tulevat skenaariot sisältävät usein paljon oikeaan osuvaa, mutta vaikeutena on sanoa, että milloin ja miten laajasti ne toteutuvat.

Avoin data tekee eduskunnan työstä läpinäkyvämpää

Viimeisen puheenvuoron käyttivät eduskunnan avoimesta datasta johtava tietoasiantuntija Päivikki Karhula ja tietoasiantuntija Erkka Rautio. He kertoivat, minkälaista aineistoa ja missä muodossa, on tarjolla avoimena datana. Käytettävissä ovat mm. valtiopäiväasiakirjat, äänestystiedot, kansanedustajien esittelyt ja poissaolotiedot, verkkolähetykset sekä lausumat ja kannanotot. Haasteena on osin datan hankala muoto, joka vaikeuttaa sen hyväksikäyttöä. Lisäksi datassa on puutteita sisällön osalta. Esimerkiksi valtiopäiväasiakirjoja ei ole käytettävissä avoimena data xml-muodossa ennen vuotta 2015. Data kuitenkin kiinnostaa mm. sovelluskehittäjiä, tutkijoita, mediaa ja poliitikkoja. Erilaisia kokeiluja ja sovelluksia on syntynyt mm. tutkijoiden (Lakitutka) ja Ylen toimesta (Vallan vahtibotti ja Voitto -robotti). Jatkossa tärkeä uudistus liittyy eduskunnan internet -uudistukseen 2024, jossa parannetaan avoimen datan käytettävyyttä.

Kaiken kaikkiaan iltapäivä oli erittäin antoisa! Vierailu eduskuntaan toi uudella tavalla esille siellä tehtyä erinomaista työtä monesta eri näkökulmasta.

 

Tilaisuuden alustukset

Antti Virrankoski: Tietotukipalvelut eduskunnassa

Olli Kannas: Taloudellisten vaikutusten arviointi eduskunnan tietopalvelussa

Olli Hietanen: Commitee for the Future – Parliament of Finland

Päivikki Karhula ja Erkka Rautio: Eduskunnan avoin data – palvelun kehittäminen

 

Aiemmat tietojohtamisen verkostojen tapaamiset

Kevät 2022: Tietojohtamisen verkostojen yhteistapaamisessa tutustuttiin systeemisen kehittämisen työkaluihin

Syksy 2021: Organisaatio pystytään faktaperustaisen tietopohjan ja yhteisen tulkinnan myötä virittämään ketterästi toimivaksi

Kevät 2021: Tietojohtamisen verkostotapaaminen synnytti uutta yhteistyötä

Kirjoittaja

Antti Seppänen

Kehittämispäällikkö, Valtiokonttori

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *