Varaudutaan siihen, mitä vielä ei tunneta

Turvallisuusviranomaisten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat vaikeuttaneet ennustettavuutta ja lisänneet tilanteiden monimutkaisuutta. Muutokset voivat olla uhka ja samalla myös organisaation kehittämisen mahdollisuus. Vartiolentolaivueen (VLLV) komentaja, kommodori Matti Lallukka, pohtii lentotoiminnan johtamisen erityispiirteitä ja varautumisen merkitystä organisaation suorituskykyjen näkökulmasta.

Itämeri on matala, karikkoinen ja yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä meristä. Erityisesti Suomenlahdella riski merelliseen onnettomuuteen, ympäristövahinkoon tai suuronnettomuuteen, jossa esimerkiksi matkustajalaivalta jouduttaisiin evakuoimaan useita satoja ihmisiä, on todellinen. Vartiolentolaivueen miehistön työ on nopeita lähtöjä, vaikeita päätöksiä, onnistumisia ja menetyksiä. Tukikohtavalmiudessa olevan meripelastushelikopterin tulee olla ilmassa 15 minuutissa hälytystehtävän saamisesta.

– Pääosa Vartiolentolaivueen suorittamista meripelastustehtävistä on yksittäisten henkilöiden pelastamista merihädästä tai sairaankuljetuksia matkustajalaivalta tai saaristosta. Varaudumme kansallisessa ja kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä jatkuvasti myös siihen, että pelastettavia on kymmeniä tai satoja, Lallukka kertoo.

”Pahimmassa tapauksessa tilanteet voivat kestää viikkoja”

Rajavartiolaitoksen organisaatio- ja johtamisrakenteiden joustavuutta koetteleva ennakoimaton kompleksinen tilanne voi ilmaantua koska tahansa. Meriliikenteen vilkastumisen lisäksi ihmisten tai ympäristön pelastamistilanteiden pitkä kesto asettaa vaatimuksia paitsi turvallisuusviranomaisten osaamiselle, myös heidän käytössään olevalle kalustolle.

– Koulutuksen lisäksi suunnittelemme, miten meripelastushelikoptereille tai valvontalentokoneille luodaan edellytyksiä toimia omien tukikohtien ulkopuolella erilaisissa meripelastustilanteissa tai ympäristövahinkojen torjuntatilanteissa. Tämä voi olla teknistä tukea, polttoainetta tai huoltoauto lentomiehistölle, Lallukka tarkentaa.

Erityisesti Suomenlahdella riski merelliseen onnettomuuteen, ympäristövahinkoon tai suuronnettomuuteen on todellinen.

Uusien lentokoneiden täytyy pystyä vastaamaan lakisääteisten meripelastus-, valvonta ja ympäristövahinkojen torjuntatehtävien lisäksi myös tulevaisuuden turvallisuusuhkiin. On selvää, ettei suuronnettomuuden sattuessa yhdenkään valtion toimintavalmius ja kalusto riitä yksin. Vaikeampi kysymys on, miten toimintakyvyn jatkuvuus pidempiaikaisessa operaatiossa varmistetaan ensimmäisten tuntien tai ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Ilma-alusten toimintavalmiutta pitkäkestoisissa operaatioissa ulkomerellä kehitetäänkin jatkuvasti.

H215 Super Puma -meripelastushelikopterin miehistöön kuuluu päällikön ja perämiehen lisäksi lentomekaanikko, pintapelastaja ja ensihoitaja.

 

Tulevaisuuden turvallisuusuhka on hybridi

Rajaturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää nopeaa reagointi- ja toimintakykyä. Erilaiset kyberuhkat ja matalassa ilmatilassa tapahtuvan miehittämättömän ilmailun lisääntyminen ovat haasteita, jotka ovat yhä vahvemmin osa lentotoiminnan varautumista. Kansainvälisen rikollisen toiminnan suunnat vaihtuvat nopeasti ja Suomen turvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat tulee huomata riittävän ajoissa.

Valtiokeskeinen turvallisuuskäsitys ei tavoita globaalin turvallisuuden kompleksisuutta.

Rajavartiolaitoksen pelastusvinssillä ja kamerasensorilla varustetut meripelastushelikopterit ovat erittäin suorituskykyisiä ja käyttökelpoisia monenlaisiin tehtäviin sekä maalla että merellä. Helikopterilla voidaan etsiä, pelastaa, hoitaa ja kuljettaa hädässä tai avuntarpeessa olevia henkilöitä. Rajavartiolaitoksen lisäksi vain Puolustusvoimilla on käytössä ilma-aluksia, joten muiden viranomaisten tukeminen on tärkeä osa lentotoimintaa.

– Erityisesti merialueilla ja Suomen itärajalla valvontalentokone on erinomainen. Etsinnässä ja pelastuksessa lentokoneesta voidaan havaita ihmiset ja ilmasta käsin voidaan luotettavasti havaita haitallisia päästöjä ja ohjata ympäristövahinkojen torjuntaa, Lallukka tarkentaa.

Kylmän sodan (1945–1991) jälkeen turvallisuusajattelussa tapahtui käänne, jolloin turvallisuutta alettiin valtion ja sen alueellisen suvereniteetin sijaan tarkastella moniulotteisempana kokonaisuutena, sillä valtiokeskeinen turvallisuuskäsitys ei tavoita globaalin turvallisuuden kompleksisuutta. Toimintaympäristön kompleksisuudella kuvataan turvallisuustilanteen epävakautta sekä perinteisten geopoliittisten turvallisuusuhkien ja uudenlaisten hybridi- ja kyberuhkien yhdistymistä.

Kokonaisturvallisuus yhdistää valtion sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden

Rajaturvallisuuden saralla Euroopan poliittinen yhdentyminen on Schengenin sopimuksen myötä korostanut unionin ulkorajavalvonnan merkitystä. Unionin ulkorajojen lisäksi rajavalvonta ulottuu maantieteellisiltä rajoilta EU:n ulkopuolisille merialueille ja kolmansiin maihin. Rajaturvallisuus ei ole ainoastaan rajojen valvomista, vaan rajavalvonta kattaa myös virtuaalisen todellisuuden ja siinä korostuu rajat ylittävä sisäisen turvallisuuden hallinta.

– Rajavartiolaitoksen Dornier-valvontalentokoneet osallistuvat vuosittain rajaturvallisuusoperaatioihin myös Välimerellä. Seuraava operaatio on jo 20. kerta, kun osallistumme rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimiin operaatioihin, Lallukka kertoo.

Kokonaisturvallisuuden johtaminen on eri sektoreilla toimivien syväosaajien tietojen, taitojen ja osaamisen yhdistämistä. Varautumis- ja valmiusorganisaationa Rajavartiolaitoksen tehtävänä on pyrkiä hallitsemaan tilannetta sekä organisaation että yksittäisen työntekijän tasolla.

– Meidän täytyy miettiä toimintamenetelmiä, taktiikkaa, varustusta, koulutusta ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä, jotta meillä olisi paras mahdollinen edellytys vastata muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin, Lallukka painottaa.

Teknologia tuo merkittäviä etuja toiminnan tehokkuuteen. Parempien tietoliikenne- ja viestiyhteyksien avulla voidaan tuottaa parempaa tilannekuvaa Rajavartiolaitokselle ja muille viranomaisille suoraan lennolta.

 

”Jos nyt halutaan muuttaa jotain, se konkretisoituu 2030”

Varautuminen turvallisuusviranomaisten näkökulmasta edellyttää pitkäjänteisyyttä ja vahvaa tahto- ja tavoitetilaa. Rajavartiolaitoksessa tarkastellaan parhaillaan lentotoiminnan toimintaympäristöä ja konseptia 2030-luvulla. Esimerkiksi ilma-aluksen päällikön kouluttaminen kestää vähintään kymmenen vuotta; henkilöt, jotka rekrytoidaan nyt, ovat päivystäviä meripelastushelikopterin päälliköitä 2030-luvun alkupuolella.

– Muutokset kalustossa tai painotuksissa edellyttävät hyvin pitkäjänteistä suunnittelua ja päätöksiä vuosikausia etuajassa. Jotta ihmisten ja ympäristön turvallisuus voidaan taata myös tulevaisuudessa, Dornier-valvontalentokoneiden korvaaminen uusilla monitoimilentokoneilla on välttämätöntä. Nykyisten koneiden käyttöikä on loppusuoralla ja odotamme pikaisesti myönteistä rahoituspäätöstä MVX-hankkeelle korvaavien koneiden hankkimiseksi, Lallukka sanoo.

Lentotoiminnan lisäksi ympäristövahinkojen torjunta, puolustuskyky tai kyberturvallisuus edellyttävät hallinnonalojen rajat ylittävää monialaista yhteistyötä.

Lentotoiminnan lisäksi esimeriksi ympäristövahinkojen torjunta, puolustuskyky tai kyberturvallisuus edellyttävät hallinnonalojen rajat ylittävää monialaista yhteistyötä. Suuri kysymys, jota kaikki turvallisuusviranomaiset pohtivat on, miten monimutkaiset tai kompleksiset kokonaisuudet saadaan tiivistettyä riittävän yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon, jotta kansallisesti pystytään arvottamaan ja priorisoimaan oikeasti merkittäviä asioita.

– Turvallisuusviranomaisten näkökulmasta neljän vuoden hallituskausi on aivan liian lyhyt aika erityisesti suorituskyvyn ylläpidon näkökulmasta, suorituskykyjen kehittämisestä puhumattakaan, Vartiolentolaivueen komentaja kertoo.

Osaamisen ylläpito kaiken toiminnan ydin

Suorituskyvyn ja valmiuden ylläpito on jatkuvaa palapelin kasaamista, joka vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden tekemistä, eli ennakointia ja arviointia. Uusien lentäjien tai koneiden huoltohenkilöstön rekrytointi, nykyisten ja uusien työntekijöiden koulutukset, kaluston huollot ja harjoitustoiminnan ylläpito kuuluvat kaikki hallinnolliseen johtamiseen. Lentotoiminnassa laivueen komentajan tehtävä on varmistaa, että helikopterit, lentokoneet ja muu kalusto ovat huollettuja ja miehistön käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan.

– Koronapandemian aikana Vartiolentolaivueelle on kertynyt koulutusvelkaa, kun esimerkiksi lentäjät eivät ole päässeet osallistumaan ulkomailla toteutettaviin simulaattoriharjoituksiin. Olemme laatineet kotimaassa korvaavia menetelmiä ja harjoituksia, mutta koulutusvelan takaisin kurominen tulee viemään oman aikansa, Lallukka sanoo mietteliäänä.

Epävarmuutta ei voi paeta, joten sitä täytyy johtaa

Varautumisen kehittäminen on Rajavartiolaitoksen strategian (2019) mukaan organisaation muutosjoustavuuden kasvattamista. Varautumis- ja valmiusorganisaation operatiivisessa toiminnassa olennaista on toimintamallien ja ratkaisujen kehittäminen, joita voi soveltaa eri tilanteissa. Lallukan mukaan kaikkeen toimintaan on pyritty luomaan vakiomenetelmät, joiden toimivuutta ja turvallisuutta arvioidaan, harjoitellaan ja kehitetään jatkuvasti.

– Joka kerta, oli se sitten iso harjoitus tai todellinen tilanne, eteen tulee aina yllätyksiä. Kaikkea ei voi harjoitella, mutta kaikissa tilanteissa ja sääolosuhteissa täytyy pystyä toimimaan. Esimerkiksi lentäjät harjoittelevat säännöllisesti erilaisia ongelmatilanteita, kuten moottorihäiriöitä tai muita vaativia poikkeustilanteita, Lallukka sanoo.

Tilanteessa, jossa on vaikea arvioida todennäköisiäkin tapahtumakulkuja, organisaation kyky joustaa tilanteen vaatimalla tavalla on onnistumisen edellytys.

Haastavinta on kokonaisuuden hallinta

Rajavartiolaitoksen esikunnasta Vartiolentolaivueen komentajaksi siirtynyt Matti Lallukka kertoo, että hänen 28-vuotisen uransa aikana johtamiskäytännöt ovat muuttuneet Rajavartiolaitoksessa avoimempaan suuntaan ja yhteistyön merkitys organisaation lakisääteisten tehtävien suorittamisessa painottuu yhä vahvemmin.

– Monipuolinen kokemus aikaisemmista tehtävissä helpottaa lentotoiminnan integroimista nykyistä tiiviimmin osaksi Rajavartiolaitoksen kokonaistoimintaa. Vartiolentolaivue tuottaa ensisijaisesti turvallisuuspalveluja muille toimijoille, joten roolimme on hyvin erilainen raja- ja merivartiostoihin verrattuna, Lallukka kertoo.

Lentotoiminnan toteuttamisen lisäksi Vartiolentolaivuetta voisi kuvailla eri alojen ammattilaisista koostuvaksi koulutusorganisaatioksi, joka huoltaa kalustonsa pääosin itse.

– Koronapandemia pakotti meidät kehittämään aiempaa monikäyttöisempiä ratkaisuja. Voisikin sanoa, että organisaatiomme on nyt entistä vahvempi ja valmiimpi muuttuviin tilanteisiin. Kaluston suorituskyvyn kehittyminen mahdollistaa jatkossa myös paremman ja tehokkaamman käytettävyyden eri tehtäviin, Lallukka sanoo tyytyväisenä.

 

Miten tiivistäisit johtamisfilosofiasi?

Johtaminen itsensä tutkimista ja tarkastelua – millainen johtaja olen ja miten pidän vuorovaikutusta yllä organisaatiossa. Kun johtaa eri alojen ammattilaisia, täytyy olla rehellinen itselle, että kaverit tietävät asioista paremmin. Komentajana johdan kokonaisuutta ja organisaation kyvykkyyttä. Johtamisfilosofiani perustuu kuunteluun, osallistamiseen ja vastuun antamiseen. Yhtenä isona tavoitteena on parantaa lentotoiminnan vaikuttavuutta. Vartiolentolaivue tuottaa ainutlaatuisia palveluja ja suorituskykyä koko Suomen hyväksi ja se tekee työstä merkityksellistä.

/ VLLV:n komentaja, kommodori Matti Lallukka

 

Vartiolentolaivue (VLLV) pähkinänkuoressa:

  • Päätukikohta Helsinki-Vantaan lentoasemalla, tukikohdat myös Turussa ja Roveniemellä
  • Yhteensä 12 helikopteria ja 2 lentokonetta, jotka on tavoitteena korvata uusilla monitoimilentokoneilta
  • Helsinki-Vantaalla oma korjaamo, jossa tehdään suurin osa lentokoneiden ja helikopterien määräaikaishuolloista.
  • Koulutusorganisaatio, joka kouluttaa pääosin oman henkilöstön.
  • Lentotunteja vuositasolla 3500–4000 tuntia, joista valtaosa suunniteltua lentotoimintaa: valvontalennot maa- ja merialueilla, koulutus- ja harjoittelutoiminta
  • Hälytystehtäviä 600–700 kpl vuodessa: meripelastus, kadonneen etsintä, sairaankuljetus, maastopalojen sammutus, poliisin tai muiden viranomaisten tukeminen
  • Tehtävät: rajojen valvonta maa- ja merialueilla, meripelastus, ympäristövahinkojen torjuntaa ja öljypäästöjen valvonta, muiden viranomaisten tukeminen (poliisi, pelastustoimi, ensihoito, Puolustusvoimat, Suomen Ympäristökeskus, Tulli, Ilmatieteenlaitos)
  • Tyypillisiä tehtäviä: kadonneen etsintä maastosta, meripelastus ja sairaankuljetus, metsäpalojen sammuttaminen, jos tarvitaan VLLV:n erikoiskalustoa ja osaamista