Keitä varten juristit ja juridiikka on nykyään olemassa?

Miten Suomen lainsäädäntö pysyy sähköisten palvelujen ja teknologian kehityksessä mukana? Miksi Euroopan unionin (EU) yleisestä tietosuoja-asetuksesta, eli GDPR:stä, tulisi edelleen kiinnostua? Dittmar & Indrenius -asianajotoimiston asianajaja Jukka Långin ja oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Susanna Siitosen kanssa puhumme tietosuojan ja säädösvalmistelun lisäksi myös lakien soveltamisesta. Keskustelemme teknologisen kehityksen ja maailmanpoliittisen tilanteen lainsäädäntöön heijastamista haasteista ja mahdollisuuksista sekä siitä, miten lainsäädäntöä pitäisi kehittää, jotta kansalainen saisi sujuvasti hänelle kuuluvat lakisääteiset palvelut eri viranomaisilta.

Oikeuden tehtävä on ymmärtää ihmistä, eli lait ja asetukset ovat aina yhteiskunnan ja kansalaisten palvelua. Silti säädökset koetaan usein vaikeaselkoisina ja hankalina ymmärtää. Vastaako lainsäädäntö yhteiskunnan ja yritysten tarpeita, ja miten lainsäädännön vaikutuksia arvioidaan? Miksi lainvalmistelutyö tarvitsee muutosta? Millaisia ratkaisuja oikeusmuotoilu ja käyttäytymistieteellisen tiedon hyödyntäminen tarjoavat? Entä politiikka ja keskenään kamppailevat näkökulmat?

Lait eivät ole koskaan ole valmiita, vaan ne elävät ja muuttuvat ajassa. Lainsäätäjän näkökulmasta katsottuna uusien tilanteiden ja monimutkaisten globaalien ilmiöiden sääntely haastaa lainvalmistelun erityisesti kriisi- ja häiriötilanteissa. Lainsäädännön kehittämisen lisäksi pohdimme Suomen mahdollisuuksia innovaatiokehittämisessä, kilpailukykyä ja EU-lainsäädännön vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön.

Keitä varten juristit ja juridiikka on olemassa nykyään – siitä lähdin ottamaan selvää. Kuuntele jakso Spotifyssa tai alla olevan upotuksen kautta!

Litterointi jaksosta suomeksi >

Henni Purtonen

Viestintäasiantuntija, Valtiokonttori

Kirjoittaja

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *