Miten yhteiskunnan syrjiviä rakenteita voi tunnistaa ja purkaa?

Mitä tulee mieleen, kun kuulet sanan rasismi? Rasismissa on kyse rakenteista, mutta tunnistetaanko rasismia, jos se ei ole äärimmilleen vietyä vihapuhetta tai väkivaltaa? Kuka saa puhua rasismista ja miten siihen pitäisi suhtautua? Tiedon luo -podcastin uusimmassa jaksossa pohdimme, miten yhteiskunnan syrjiviä rakenteita voi tunnistaa ja purkaa. Aiheesta kanssani keskustelevat Euroopan komission rasismin torjunnan koordinaattori Michaela Moua, oikeusministeriön erityisasiantuntija Katriina Nousiainen ja Depolarize-hankkeen tutkija Panu Artemjeff.

Rakenteellinen rasismi voi seurata ihmistä läpi elämän, koulusta työelämään, asuntomarkkinoille ja palveluihin. Millaista on elää yhteiskunnassa, jossa joutuu jatkuvasti todistelemaan, että on jotain muuta kuin ne stereotypiat, joita yhteiskunta esittää? Kun joku on aina jossain kyseenalaistamassa sitä, kuka olet tai mitä teet.

Miksi lähiöiden tai lähiökoulujen yhteiskunnalliset ongelmat liitetään hyvin usein vieraskielisyyteen tai alueen suureen maahanmuuttajaväestöön, eli rodullistettuun väestöön? Asiantuntijoita ajatellessa monella tulee ensimmäisenä mieleen valkoinen mies. Vanhat vuosien saatossa osaksi ajatteluamme muovautuneet rakenteet ja normit pysyvät, ellei niitä aktiivisesti muuteta. Rasismin normalisoituminen aiheuttaa myös sen, että sitä on vaikea huomata.

Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset rakenteet ja normit vaikuttavat meihin kaikkiin. Miten syrjintätiedon keräämisellä, rasisminvastaisella toimintaohjelmalla, lainsäädännöllä ja väestösuhdepolitiikalla voidaan vaikuttaa asenteisiin ja rakenteisiin? Mitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteenpäin meneminen yhteiskunnassa on historian kuluessa vaatinut? Mitä pitäisi tapahtua, että suomalainen yhteiskunta olisi aidosti antirasistinen?

Kuuntele jakso Spotifyssa tai alla olevan linkin kautta, niin tiedät! Osallistu myös keskusteluun somessa ja kerro jakson herättämistä ajatuksista hastagilla #tiedonluo.

Jakson litterointi suomeksi >

Henni Purtonen

Viestintäasiantuntija, Valtiokonttori

Kirjoittaja

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *