#Tietokiri-case: Kansalaispulssi

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?

Kansalaispulssi-kysely on valtioneuvoston tilastokeskukselle toimeksiantama kysely, jossa kysytään kansalaisten mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen, ohjeiden noudattamisesta, muiden auttamisesta, tiedon saamisesta sekä mielipiteistä liittyen viranomaisten toimintaan. Kyselyä toistetaan kolmen viikon välein, ja vastaajat ovat joka kierroksella uusia.

Iso kyselyaineisto kattaa melkein koko pandemia-ajan: ensimmäinen kierros toteutettiin huhtikuun 2020 alussa. Päätöksenteon avuksi kierroskohtaisten analyysien lisäksi siitä voi siis tarkastella muun muassa muutoksia kansalaisten kokemuksissa viranomaisten viestinnästä, stressin ja epidemiaan liittyvän huolen määrässä, sekä siinä, miten viranomaisten ohjeita on noudatettu. Tämän lisäksi eri väestöryhmien välisiä eroja voi kartoittaa taustatietojen avulla. Näihin tutkimuskysymyksiin pyrittiin hakemaan vastauksia.

Mitä tehtiin?

Aineistoa tutkittiin lineaarisen regressioanalyysin näkökulmasta. Lineaaristen regressiomallien avulla voitiin ottaa kaikki halutut vastaajan taustatekijät – sukupuoli, ikä, koulutus, asuminen, taloushuolet ja tyytyväisyys viranomaisten viestintään – yhtä aikaa huomioon. Malleja luotiin ensin osalle aineistosta, ja sitten koko aineistosta, neljään eri ajanjaksoon jaettuna. Ajanjaksot mahdollistivat muutoksien havaitsemisen ja ne oli määritelty havaintojen lukumäärän, jakson pituuden, korona-aaltojen huippujen sekä selitettävien muuttujien jakaumissa tapahtuvien muutoksien perusteella.

Mitä saavutettiin?

Mallien avulla havaittiin ne taustatekijät, joiden vaikutus pysyi tasaisena, sekä ne, joiden vaikutus muuttui jaksojen välillä. Vaikutusten merkitsevyyttä pystyttiin arvioimaan ja voimakkuuksia vertailemaan. Malleista luoduilla kuvaajilla pystyttiin tunnistamaan esimerkiksi stressaantuneimmat väestöryhmät, sekä havainnoimaan kehitystä jaksojen aikana. Ajanjaksojen toimenpiteitä ja olosuhteita voidaan arvioida sen perusteella, voimistuiko ja laantuiko ryhmien väliset erot sen aikana.

Toimeksiannon palaute

”Kansalaispulssi-kyselyyn on vastannut reilun puolentoista vuoden ja 30 kierroksen aikana lähes 40 000 suomalaista. Tällaisessa aineistossa olisi lähes loputtomasti tutkittavaa, mutta tyypillisesti kierroskohtaiset analyysit ovat melko yksinkertaisia, sillä kyselyn toteutussykli on varsin nopea.

Yhteistyö Valtiokonttorin analysointipalveluiden kanssa on avannut kyselyaineistosta uusia tärkeitä näkökulmia kansalaisten kokemuksista korona-aikana. Data-analyytikoiden vahva menetelmäosaaminen ja syvällinen perehtyminen dataan ovat mahdollistaneet pitkälle kehittyneet analyysit laajasta aineistosta. Muuttuviin tarpeisiin ja uusiin analyysi-ideoihin on kyetty vastamaan nopeasti ja joustavasti.

Toteutetut regressioanalyysit ovat osaltaan vahvistaneet valtioneuvoston ylimmän johdon käytössä olevaa tietopohjaa kansalaisten kokemuksista korona-aikana. Tuloksia on hyödynnetty mm. COVID-19 -koordinaatioryhmän toiminnassa ja Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen työssä.”
Juho Jyrkiäinen, erityisasiantuntija, Valtioneuvoston kanslia