#Tietokiri-case: Julkisen johtamisen kysely

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?

Osana Julkisen johtamisen yhteistyöryhmän ja Johtamisesta yhteiseksi hyväksi – valtionhallinon johtamisen kehittämishankkeen työtä valtiovarainministeriö toteutti Tampereen yliopiston kanssa kyselyn julkisille johtajille syyskuun 2021 lopussa. Kysely vastasi tarpeeseen vahvistaa ymmärrystä julkisesta johtamisen merkityksestä ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kyselyssä selvitettiin johtajien näkemyksiä julkisen johtamisen identiteetistä, johtajien asemasta ja työstä sekä osaamisvaatimuksista 2020-luvulla. Se suunnattiin valtionhallinnon johdolle, kuntajohtajille ja muiden julkisten organisaatioiden johtajille. Kyselyn vastausprosentti oli 27 %, kattaen yhteensä 355 johtajaa. Valtiokonttorin Analysointipalvelut avustivat laajan kyselyaineiston kvantitatiivisen datan analysoinnissa ja tulosten visualisoinnissa julkaisua varten.

Mitä tehtiin?

Aineistoa lähestyttiin testaamalla varianssien ja keskiarvojen eroja eri ryhmissä, käyttämällä faktorianalyysia sekä muodostamalla mielekkäitä kuvaajia analyysin tueksi. Mielenkiintoisiksi ryhmiksi rajattiin vastaajien taustatiedoista sukupuolen, iän, työ- sekä johtamiskokemuksen määrän ja työnantajan määrittelemät ryhmät. Kuvaajista havaittujen vastausten jakaumien perusteella tarkistettiin muutamasta kysymyspatterista faktorianalyysin avulla löytyisikö jotain ilmiöitä, faktoreita, jotka toimivat kysymyksien taustalla. Visualisointeja tehtiin myös kyselyn tuloksia käsittelevään julkaisuun.

Mitä saavutettiin?

Tutkimuksessa havaittiin, että johtajia yhdistää kokemus työn merkityksellisyydestä yleisen edun ja demokratian palveluksessa. Samalla näkyi, että vastuullisuuden, avoimuuden, luottamuksen ja päätöksenteon tietoperusteisuuden suhteen johtajien mielipiteet jakautuivat. Kysely paljasti vahvuuksien lisäksi kehityskohteita.

Hieman yli neljännes vastaajista oli tyytymätön työhönsä. Kyselyssä nousi esiin tarpeita, joihin ei vastata kyllin hyvin, kuten hyvästä johtamisesta riittävästi palkitseminen ja työhyvinvoinnin riittävä tukeminen. Johtajista vain alle puolet koki saavansa riittävästi palautetta omalta esihenkilöltä onnistumisen ja kehittämisen tueksi, ja suurin osa piti huonoon johtamiseen puuttumista heikkona. Työtyytyväisyyden sekä työn keskeytymättömyyden, ennustettavuuden, pitkäjänteisyyden, asiakaslähtöisyyden ja organisaatioiden yhteistyön välillä oli havaittavissa yhteys.

Samoin poliittisen päätöksenteon ja ammattijohtamisen välisessä suhteessa löytyi kehitettävää työnjaon selkeydessä ja yhteensovituksessa. Erityisesti valtiolla työskentelevät näkivät suhteissa olevan parantamisen varaa.

Tuloksista kirjoitettiin valtiovarainministeriön julkaisu: Julkinen johtaminen : Julkisen johtamisen identiteetti, johtajien asema ja työn vaatimukset 2020-luvulla (valtioneuvosto.fi)

#Tietokiri

#Tietokiri

Kirjoittaja

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *