Virastojohto, esimiehet sekä virastojen toiminnan ja eri substanssialueiden strategisesta kehittämisestä vastaavat asiantuntijat!
Nykyisen hallitusohjelman kansalaisille suunnattuun lupaukseen politiikan uudistamisesta sisältyy myös lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta. Meille virkamiehille suunnattu osa tästä viestistä kuuluu: ”Tarvitsemme enemmän poikkihallinnollista asioiden valmistelua ja päätöksentekoa.” Hallituksen tavoitteena on vähentää valtionhallinnon siiloutumista, kehittää urapolkuja sekä lisätä sisäistä liikkuvuutta.
Lupauksen lunastaminen edellyttää meiltä uutta ajattelua ja osaamista sekä uusia tapoja toimia. Ilmiölähtöinen asioiden valmistelu tarkoittaa, että henkilöresursseja, osaamista ja tietoa yhdistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja asiakokonaisuutta lähestytään useasta eri näkökulmasta. Tähän tarvitaan monenlaisia toimijoita ja erilaista, toinen toistaan täydentävää, osaamista
Liikkuvuus on hyvä tapa lisätä osaamista
Työ on oppimista ja oppiminen on työtä, eikä niitä ole syytä erottaa toisistaan. Työtä voi tehdä ja uutta voi oppia monin eri tavoin. Liikkuvuus on yksi hyväksi todettu tapa lisätä omaa ja koko organisaation osaamista. Liikkumalla joko määräaikaisesti tai pysyvämmin virastosta tai hallinnonalalta toiselle voidaan parhaimmillaan myös edistää yhteistä ”töissä valtiolla” –identiteettiä.
Laajennettu näkemys liikkuvuudesta pitää sisällään paitsi henkilöiden myös osaamisen ja tiedon liikkuvuuden. Tarkoitamme tällä sitä, että kun luomme yhteistyölle rakenteita aina yhteisistä tavoitteista lähtien, voimme mahdollistaa sen, että asioita valmistellaan enenevässä määrin yhteistyössä hallinnonala- ja virastorajat ylittäen.
Onko käsityksemme liikkuvuudesta ajan tasalla? Olemmeko yrittäneet lisätä liikkuvuutta liian kapeasti, eli nähneet sen lähinnä henkilöiden liikkumisena eri virastojen välillä? Voisimmeko laajentaa liikkuvuuden sisältöä edistämään nykyistä paremmin myös virastojen välistä yhteistyötä? Voisimmeko ajatella liikkuvuutta yhä enemmän osaamisen ja tiedon liikkumisena, yhteisinä resursseina sekä rajat ylittävänä, yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen perustuvana toimintamallina? Minkälaisia toimenpiteitä, rakenteita ja johtamista tällainen liikkuvuuden nykyistä laajempi määrittely meiltä valtionhallintona edellyttäisi? Mitä uusia ulottuvuuksia lisääntyvä itseohjautuvuus tuo liikkuvuuteen ja minkälaista osaamista se meiltä kaikilta edellyttää?
Vastaa kyselyyn 15.4. mennessä
Tällä kyselyllä haemme aineksia liikkuvuuden käsitteen ja sisällön uudelleen määrittelyyn sekä mahdollisten uusien toimintamallien ja tukirakenteiden tunnistamiseen. Tavoitteenamme on päivitetty versio liikkuvuudesta eli se, että resurssien yhteiskäyttö ja ilmiölähtöinen asioiden valmistelu olisivat nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto sekä virastojen että virkamiesten näkökulmasta.
Kysely on suunnattu erityisesti johdolle ja esimiehille sekä virastojen toiminnan ja eri substanssialueiden strategisesta kehittämisestä vastaaville asiantuntijoille. Kyselyn tulokset toimivat asian jatkokehittämisen pohjana. Voit siis vastata omaan kokemukseesi pohjautuen. Jokainen vastaus on tärkeä!
Kyselyyn vastaaminen kestää arviolta noin 20 minuuttia, ja kyselyyn voi vastata oheisesta linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/655609ED4FA936A6
Kyselyn tuloksista raportoidaan kevään mittaan, ja jatkotoimia käsitellään myös mm. alkusyksyn HR-innovaatiopäivässä. Lisätietoja tarvittaessa antavat Virpi Einola-Pekkinen ja Kirsi Kuuttiniemi (etunimi.sukunimi@gov.fi).