Hyvinvointialueiden edustajat korostavat tietojohtamisen kehittämisen tärkeyttä

DigiFinland toteutti hyvinvointialueille tietojohtamisen nykytilan kartoituksen tarkoituksena selvittää tietojohtamisen nykytilaa ja kehitystarpeita. Kartoituksen avulla haluttiin myös lisätä tietoutta tietojohtamisesta ja tukea sen jatkuvaa kehittämistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 616 hyvinvointialueen edustajaa. Vastaajia oli mm. järjestämisvastuullisesta johdosta ja asiantuntijoista, taloushallinnosta ja tietohallinnossa.

Sote-organisaatioissa on viimeisten vuosien aikana panostettu tietojohtamisen kehittämiseen. Motivaatio ja sitoutuminen tietojohtamisen kehittämiseen hyvinvointialueilla on vahvaa.

Tietojärjestelmät eivät vastaa nykyisiin tietotarpeisiin

Kartoituksessa nostettiin esille tietojärjestelmät, jotka eivät vastaa nykyisiin tietotarpeisiin. Johtamisen tueksi koostettavien raporttien laadinta vaatii paljon manuaalista työtä, sillä tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään. Myös inhimillisten virheiden riski kasvaa, kun tietoja yhdistellään manuaalisesi keskenään useista eri järjestelmistä.

Myös organisaatioissa käytössä olevien tietojohtamisen työkalujen käyttö ja hyödyntäminen omassa työssä koettiin hankalaksi. Haasteina mainittiin muun muassa osaamisen, riittävän ajan ja perehdytyksen puute.

Selkeitä prosesseja ja vastuiden määritystä tarvitaan

Hyvinvointialueiden edustajat kertoivat, että tietojohtamisen vastuut ovat organisaatioissa usein määrittämättä.

”Hyvinvointialueilla on toteutettu useita, hyviä projekteja ja pilottikokeiluja, joiden tulokset ovat olleet lupaavia. Valitettavaa kuitenkin on, että tulokset jäävät usein hyödyntämättä. Tietojohtamiseen nimetyt vastuuhenkilöt voisivat olla yksi ratkaisu ongelmaan”, kertoo kyselyn toteuttamisessa mukana ollut DigiFinlandin tietojohtamisen asiantuntija Laura Niiniviita.

Tietojohtaminen mahdollistaa asiakaskeskeisyyden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden – kehittämiseen panostetaan

Sote-organisaatioissa on viimeisten vuosien aikana panostettu tietojohtamisen kehittämiseen. Huolimatta tietojohtamisen heikosta nykytilasta, vastaajat näkivät tietojohtamisen mahdollistavan tulevaisuudessa asiakaskeskeiset, vaikuttavat ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Asenne tietojohtamiseen ja kehittämiseen koetaan hyväksi. Lisäksi koetaan vankkaa motivaatiota ja sitoutumista kehitystyöhön. Valtaosa koki organisaationsa johdon tukevan tietojohtamisen kehitystyötä.

Yhteistyön avulla kuljemme samaan suuntaan

Tietojohtamisen kehittämiseen hyvinvointialueilla tarvitaan vahvaa, hyvinvointialuelaajuista yhteistyötä eri organisaatioiden kesken niin hyvinvointialueiden sisällä kuin kansallisestikin. Tärkeää on kyetä turvaamaan hyvinvointialueiden keskinäinen yhteistyö ja kehittäminen samaan suuntaan.

Tutustu DigiFinlandin toteuttaman kyselyn yhteenvetoon (pdf) >

Tietojohtamisen arviointimallikysely on työkalu, joka luotiin viime hallituskaudella STM:n toimeksiantona Nordic Healtcare Group Oy:n (NHG), aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n ja Helsingin sekä Tampereen yliopiston yhteistyössä.