Agenda 2030: yhteistyöllä kohti globaalia kestävää tulevaisuutta

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että tavoitteet ovat osallistavia, yhteisiä ja globaaleja. Agenda 2030 toimii merkittävänä kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä ja näin ollen vaikuttaa myös Suomen tulevaisuuden politiikkaan.

Agenda 2030

Agenda 2030 on Yhdistyneissä kansakunnissa (YK) vuonna 2015 hyväksytty kestävän kehityksen toimintaohjelma, johon kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet. Toimintaohjelma on globaalisti erittäin merkittävä, sillä kaikki ohjelmassa määritellyt 17 kestävään kehitykseen liittyvää tavoitetta ovat samat jokaiselle jäsenvaltiolle. Laaja ja kunnianhimoinen toimintaohjelma yhdistää köyhyyden poistamiseen tähtäävän globaalin kehityksen agendan ympäristöllisen kestävyyden tavoitteisiin, joiden avulla pyritään ihmisten hyvinvointiin maapallon kantokyvyn rajoitteissa.

Agenda 2030 pyrkii torjumaan kestävään kehitykseen liittyviä ongelmakohtia yhdistämällä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden.

– Agenda 2030 viitoittaa koko maailmaa kestävämmälle polulle kasvattamaan hyvinvointia luonnon kantokyvyn rajoissa. Meillä on nyt todellinen tilaisuus kääntää toimintaamme oikealle uralle. Se on valtava vastuu, mutta myös mahdollisuus kaikille, kertoo Marja Innanen, Suomen kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri. 

Monet kestävän kehityksen kannalta tärkeät politiikan osa-alueet kuuluvat Euroopan unionin (EU) jaetun toimivallan piiriin, minkä vuoksi EU:lla on myös suuri merkitys Suomen linjaan kestävän kehityksen teemoissa. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamiseen sekä Pariisin ilmastosopimukseen, tavoitteenaan rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Komissio julkaisi vuoden 2019 lopulla European Green Dealin, jonka tavoitteena on luoda kestävää Eurooppaa.

– Nykyinen komissio on ottanut kunnianhimoisen lähestymistavan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiselle. Komissio julkaisi vuoden 2019 lopulla European Green Dealin, jonka tavoitteena on luoda kestävää Eurooppaa. Se sisältää erilaisia ilmastoon ja ympäristöön liittyviä politiikka-aloitteita, joiden toimeenpanoa komissio edistää. Komission perusajattelu on hyvin Agenda 2030 -henkistä ja ambitiotaso on hyvin korkea, kertoo valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Sami Pirkkala.

Kestävän kehityksen raportointi

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on olennaista tuottaa raportointitietoa, jotta toimenpiteitä ja tavoitteiden toteutumista voidaan seurata säännöllisesti. Myös Agenda 2030:n toteutumista ja kulkua seurataan sekä valtiotasolla että globaalisti. Suomessa Agenda 2030 on integroitu toimintaan ja työn suunnitteluun, minkä lisäksi se on huomioitu budjettisuunnittelussa. Ministeriöt ja hallitus raportoivat vuosittain eduskunnalle toimintaohjelman toteutumisesta osana hallituksen vuosikertomusta. Raportointitietoa tuotetaan myös globaalisti.

Suomessa Agenda 2030 on integroitu toimintaan ja työn suunnitteluun, minkä lisäksi se on huomioitu budjettisuunnittelussa.

– Globaalisti Agenda 2030:n toimeenpanon edistymistä seurataan vuosittain YK:n High-level Political Forumissa. YK:n pääsihteeri tuottaa kokoukselle raportin Agenda 2030:n toimeenpanon edistymisestä.  YK:n jäsenmaat tekevät myös vapaaehtoisia maaraportteja Agenda 2030:n toimeenpanon  etenemisestä. Suomi raportoi ensimmäisen kerran vuonna 2016, ja toisen kerran nyt vuonna 2020, Innanen kertoo.

Suomen politiikka ja Agenda 2030

Suomi laati kansallisen toimeenpanosuunnitelman vuonna 2017. Kansallisessa toimeenpanosuunnitelmassa kerrotaan nykyisen hallituksen toimet tavoitteiden saavuttamiselle, sekä se, miten Suomi tukee muita valtioita prosessissa. Tämän lisäksi myös pidemmän aikajänteen kansallinen toimintasuunnitelma on tekeillä.

– Nykyisen hallituksen tavoitteena on luoda yli hallituskauden ulottuva näkemys siitä, millä tavoin Suomi etenee Agenda2030:n toimeenpanon kriittisissä kysymyksissä. Tällaisen tiekartan luominen on vaativaa, ja sen laadintaan pitää osallistaa kattavasti koko yhteiskuntaa, kertoo Pirkkala.

Toimintaohjelman tavoitteet ovat linjassa Pohjoismaisen hyvinvointiajattelun kanssa, minkä johdosta lähtökohdat toimintaohjelman toteutukselle ovat olleet Suomessa hyvät. Suomessa onkin 25 vuoden ajan rakennettu kestävän kehityksen yhteistyötä ja kestävän kehityksen toimikunta on toiminut Suomessa jo 27 vuoden ajan. Suomessa ollaan saavutettu etenkin sosiaaliseen kestävyyteen, kuten koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen, liittyviä tavoitteita. Parannettavaa vielä kuitenkin on, sillä Agenda 2030:n toteutuminen vaatii jokaiselta jäsenvaltiolta mittavia toimenpiteitä.

Voit lukea Suomen edistymisestä ja Agenda 2030:n tämän hetkisestä tilanteesta 3.6.2020 julkaistusta maaraportista täältä.