Yhteistä työnantajakuvaa kehittämässä

Työnantajakuvan ja markkinoinnin kehittäminen on osa valtion Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on edistää valtion kilpailukykyä työnantajana kehittämällä työntekijäkokemusta ja viestimällä siitä tehokkaasti ulospäin.

Muuttuvan työelämän kannalta on ratkaisevaa, että valtiolla työskentelee ajan tasalla olevia huippuosaajia.

Keskeiseksi haasteeksi on koettu digitaalisen teknologiamurroksen asettamat haasteet sekä suuri eläköitymisaalto, joka Suomella on edessä. Jotta haasteisiin voitaisiin vastata tehokkaasti, on tärkeää kehittää mielikuvaa valtiosta työnantajana ja herättää tulevien työnhakijoiden kiinnostus. Ennen kaikkea olisi oleellista, että mielikuva olisi totuudenmukainen.

Tavoitteena poikkihallinnollinen yhteistyö

Kokeilua ennen virastotasolla on tehty yksittäistä markkinointia, mutta käytännöt eivät ole valtiotasolla yhtenäistyneitä. Tämän johdosta pyritään entistä tehokkaampaan yhteistyöhön, jonka vuoksi tulisi tunnistaa valtion virastoja yhdistävän toiminnan vahvuudet, joiden avulla voidaan puhutella potentiaalisia työnhakijoita. Keskeisenä kysymyksenä onkin ollut, että miten yhdistäviä tekijöitä voidaan hyödyntää eri keinoin ja kuinka niistä voitaisiin viestiä mahdollisimman tehokkaalla tavalla eteenpäin. Vaikka hankkeelta toivotaankin yhteistyötä ja yhtenäistymistä, on myös tärkeää muistaa, että julkisen hallinnon elimillä on hyvin erilaisia tehtäviä.

Valtiolla on kattava kirjo erilaisia tehtäviä.

Jotta erilaisia kokemuksia ja näkökulmia saadaan kuuluviin, työnantajakuvan uudistamisen kokeiluun on osallistunut virkamiehiä poikkihallinnollisesti noin kymmenestä eri virastosta. Työpajojen kautta on syntynyt keskustelua ja ideointia siitä, millä konkreettisilla keinoilla valtion keskeisiä ydinviestejä voisi täsmentää, ja mitä kokeiluja niihin voisi hyödyntää. Yhteisideoinnin tuloksena syntyi idea työpajojen järjestämisestä Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijoille, sillä opiskelijoiden mielenkiinnon herättäminen koettiin kollektiivisesti tarpeelliseksi tulevaisuuden kannalta.

Virkamiehet esille

Ideoinnin tuloksena syntyi myös ”Ilmianna kiinnostava virkamies” -konsepti, jonka ydintehtävänä on nostaa esille kiinnostavaa työtä tekeviä virkamiehiä. Uudistuksen kannalta olisi olennaista saada virkamiehet viestimään työstään avoimesti ja mielenkiintoisesti, sillä ulosanti valtiolla työskentelemisestä voi olla hyvin erilainen, mitä se todellisuudessa on. Työpajoissa korostui samankaltainen kokemus siitä, että ulkopuolisen silmissä valtiota työnantajana ei koeta moderniksi. Syitä tälle on etsitty siitä, että virkamiehet ovat yleisesti olleet varovaisia viestimään työstään.

– Jos aiheesta ei puhuta, näkökulma työn luonteesta voi jäädä tulkinnanvaraiseksi. Virkamiehet tulee saada esille, jotta viesti voi olla aidompi, työryhmän jäsen Hanna Ikäheimo toteaa.

Aitous on äärimmäisen tärkeää huomioida myös työnantajakuvaa uudistettaessa. Aitouden tulee olla kaiken lähtökohta, jos muutoksesta halutaan rakentaa kestävä. Muutoksen tulisi lähteä kartuttamalla työntekijöiden näkemyksiä omasta työstä ja työympäristöstä. Organisaation keskeisimmät viestit täytyy miettiä tarkkaan, sillä niiden tulee vastata organisaation todellisuutta.

– Jos viesti ei vastaa todellisuutta, voi joutua lähtökohtaa suurempien ongelmien äärelle, Ikäheimo muistuttaa.

Koska valtion alaisuudessa toimii monia virastoja eri tarkoituksilla, myös työkulttuurit eroavat toisistaan hyvin voimakkaasti. Tästä johtuen myös työntekijöiden kokemukset ovat toisistaan erilaisia, jonka vuoksi on ollut osittain haasteellista tunnistaa yhdistäviä tekijöitä.

Tarkoituksena on tunnistaa ylätason kokemuksia,
joihin jokainen voi kiinnittyä.

Kokeilu on osa pidempää prosessia, joka tuskin yksin riittää asian ratkaisemiseksi. Kokeilun myötä voidaan kuitenkin oppia niistä esteistä ja haasteista, jotka voivat osaltaan estää työnantajakulttuurin muutoksen onnistumista. Kun toimivat keinot tiedostetaan, niitä voidaan myös tulevaisuudessa hyödyntää ja kehittää eteenpäin.

Kirjoittaja

Olivia Assefa

Politiikan ja viestinnän opiskelija, Helsingin yliopisto

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *