Vesi on parhaimmillaan yhteistyötä ja rauhaa edistävä elementti. Veteen liittyvät haasteet veden niukkuudesta vesiekosysteemien tilan heikkenemiseen ovat kuitenkin yhä kasvava riski yhteisöjen, yhteiskuntien ja talouksien vakaudelle ja hyvinvoinnille. Vesi ja sanitaatio ovat siksi nostettu ihmisoikeudeksi ja veden saannin ja kestävän käytön varmistaminen kaikille sekä vesiympäristöjen hyvä tila YK:n kestävän kehityksen tavoitteiksi.
Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja veteen liittyvät haasteet ratkaista tarvitaan kaikkien toimijoiden panosta ja yhteistyötä. Käytännössä tämä ei kuitenkaan tapahdu aina helposti. Yhteistyön hidasteina on eri toimialojen ja toimijoiden, myös valtion hallinnon, siiloutuneisuus. Vesialan kriittiset viestit eivät ole aina tavoittaneet muita sektoreita, joille vesi on merkittävä raaka-aine ja joilla on merkittäviä vesistövaikutuksia.
Vesivastuullisuus yhteistyön siivittäjänä
Vesivastuullisuus, englanniksi water stewardship, on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut yhdeksi keskeisistä lähestymistavoista eri toimijoiden välisen yhteistyön siivittämiseksi. Sen keskiössä ovat yritykset niiden merkittävän vedenkäytön ja vesistövaikutusten vuoksi. Vesivastuullisuuden business case yrityksille on se, että yritykset eivät pysty pelkillä sisäisillä teknologisilla parannuksilla hallitsemaan niiden toimintaan ja maineeseen kohdistuvia vesiriskejä. Vesiriskien taustalla vaikuttavat useimmiten laajemmat veteen ja veden hallintaan liittyvät haasteet.
Yritysten vesivastuutoimet voivat pitää sisällään niin turvallisen juomaveden ja sanitaation varmistamisen työntekijöille, vesistöjen kunnostushankkeita kuin veden näkökulmasta kestävämpien raaka-aineiden ja tuotteiden kehittämistä. Ne voivat ulottua yritysten toimipaikoilta ympäröivään vesistöalueeseen ja kansainvälisiin arvo- ja hankintaketjuihin. Toimenpiteet kohdennetaan yritykselle tunnistettujen merkittävimpien vesiriskien ja temaattisten prioriteettien perusteella ja ne toteutetaan keskeisten sidosryhmien kanssa. Vesivastuulähestymistavassa korostuu erityisesti yhteistyö yritysten ja vedestä vastaavien hallinnon toimijoiden välillä.
Suomesta ja suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat 2030?
Suomi on eräänlainen suurvalta vesien osalta: meillä on runsaat vesivarat henkilöä kohden ja vesivarojen ja niiden hallinnan tila ovat pääosin hyviä. Samaan aikaan merkittävä osa kokonaisvedenkulutuksestamme eli vesijalanjäljestämme jää kuitenkin Suomen rajojen ulkopuolelle yritysten arvo- ja hankintaketjujen ja kansainvälisten toimipaikkojen kautta, myös vakavista veteen liittyvistä ongelmista kärsiville alueille.
Suomalaiset tutkimuslaitokset, ministeriöt ja WWF Suomi perustivat 2017 vesivastuusitoumuksen osaksi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Sitoumus on haaste ja kehys yrityksille arvioida vesiriskinsä ja kehittää kestävää veden käyttöä ja hallintaa niiden koko arvo- ja hankintaketjujen matkalla.
Vesivastuusitoumus on haaste ja kehys yrityksille arvioida vesiriskinsä ja kehittää kestävää veden käyttöä ja hallintaa niiden koko arvo- ja hankintaketjujen matkalla.
Vesivastuullinen tuotanto ja kulutus on tunnistettu myös yhdeksi Suomen vesialan kansainvälisen strategian (2018) tavoitteista ja vesivastuusitoumukset ja kumppanuudet sen toimeenpanokeinoiksi. Strategia tuo yhteen viiden ministeriön yhteisen tahtotilan vesialaan liittyen. Vesivastuullisuuden suuntaa näyttää strategian toimeenpanoa tukevassa tiekartassa asetetut tavoitteet tehdä Suomesta ja suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat vuoteen 2030 mennessä.
Selvitämme valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Vesivastuu2030-hankkeessa parhaillaan keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Alustavien tulosten perusteella yritysten tietoisuus vedestä on noussut viime vuosina, mutta toimiin tarttuminen erityisesti kansainvälisten arvo- ja hankintaketjujen osalta koetaan haastavaksi. Kokoamme hankkeessa yhteen työkaluja, ohjeistuksia ja parhaita käytänteitä näihin ja muihin vesivastuullisuuden kriittisimpiin teemoihin liittyen.
Vesivastuullisuus on nähty potentiaalisena täydentävänä lähestymistapana mm. yritysvastuun sääntelyyn, vesienhoitoon tai valtiontukien myöntämisen ehtona. Yritysten sitoutumisen lisäksi olisi tärkeää, että yhä laajempi joukko ministeriöitä ja valtion tutkimuslaitoksia nostaisi vesivastuullisuuden esiin. Vesi kytkeytyy käytännössä kaikkiin toimialoihin, minkä vuoksi se olisi tärkeää huomioida vastuullisuusraportoinnin kärkenä. Oikein rohkeasti ajateltuna kansainvälinen vesiala voisi tulevaisuudessa toimia jopa ministeriöiden välisen ilmiöpohjaisen budjetoinnin teemana, jolloin perustana käytettäisiin yhteistä strategiaa ja ohjauksessa hyödynnettäisiin jo olemassa olevia koordinaatiorakenteita.
