Vastuullisuusraportointi on viime aikoina puhututtanut tarkastusvirastoja ympäri maailman. Taustalla on tarkastusvirastojen kansainvälisen kattojärjestön INTOSAIn strategia, jossa on sitouduttu raportoimaan YK:lle kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) kansallisesta toimeenpanosta ja samalla johtamaan muutosta toimimalla itse malliorganisaationa.
Myös Suomessa kestävä kehitys on otettu vahvasti osaksi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ydintoimintoja. Pyrimme mahdollistamaan valtion taloudenhoidon kestävää kehitystä ja huolehtimaan siitä, että myös tulevien sukupolvien tarpeet tulevat huomioiduksi. Lisäksi VTV on osallistunut Valtiokonttorin vastuullisuusraportoinnin kehittämishankkeeseen sekä pyrkii tukemaan vastuullisuusraportoinnin kehittymistä sekä vaikuttavuuden vastuullisuutta myös tulevaisuudessa.
Vastuullisuusraportointi on muutakin kuin ekologisia valintoja
Tarkastusvirastojen maailmassa alettiin keskustella vastuullisuusraportoinnista jo 2010-luvun alussa, kun kansainvälinen ympäristötarkastamiseen keskittynyt työryhmä INTOSAI Working Group on Environmental Auditing (WGEA) julkaisi tutkimuksen vastuullisuusraportoinnista ja tarkastusvirastojen roolista siinä[1]. Sen enempää kehuskelematta, noin 80 jäsenmaasta itse asiassa juuri VTV oli vastuussa projektin vetämisestä. Koska WGEA on ympäristötarkastamisen työryhmä, keskittyy kyseinen työpaperikin vastuullisuusraportointiin lähinnä ympäristön kestävyyden näkökulmasta.
Monet tilintarkastustuomioistuimen käytännöt ovat sovellettavissa myös Suomen valtionhallinnossa.
Monet tarkastusvirastot ovat jo kehittäneet operatiivisia toimintojaan ekologisesti kestävämmiksi. Kunnianhimoisimmasta kestävyysraportoinnista ansiomerkin saa Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka on rekisteröity maailman tiukimmat ympäristöjohtamisen standardit edellyttävään EMAS-järjestelmään. Monet tilintarkastustuomioistuimen käytännöt ovat sovellettavissa myös Suomen valtionhallinnossa: tehokkaat videoneuvottelujärjestelmät vähentävät matkustamisen tarvetta, energiasopimukset sallivat pelkästään uusiutuvien energialähteiden käytön ja luonnonvaroja säästetään sadevesiä talteen keräämällä. Teot kuulostavat pieniltä, mutta lähes tuhannen hengen organisaatiossa niillä alkaa olla jo vaikutusta.
Organisaation ei tarvitse heti lähteä tavoittelemaan täydellisyyttä, vaan kevyemmilläkin tempauksilla voi tuottaa jo paljon iloa. Tiesitkö, että Viron tarkastusviraston sisäpihalla kasvatetaan tomaatteja, Slovenian tarkastusviraston katolla on hunajaa tuottavia ja pörriäisiä suojelevia mehiläispesiä, ja Bhutanissa henkilöstö käy kerran kuussa noukkimassa roskia viraston lähiympäristöstä?
Vaikka tarkastusvirastojen oma vastuullisuusraportointi on tähän mennessä keskittynyt hiilijalanjäljen mittaamiseen, muutoksen tuulet kohti kattavampaa vastuullisuusraportointia puhaltavat jo. Virastot ovat vähitellen kehittäneet toimintansa vastuullisuutta myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden osalta. Tarkastusvirastojen toiminnan yhteiskunnallisista vaikutuksista on keskusteltu jo pitkään, mutta nyt on alettu pohtia myös sitä, miten vaikuttavuutta voitaisiin parhaiten mitata ja sanoittaa.
Vastuullisuusraportointi auttaa kantamaan korren kekoon Agenda2030-talkoissa
Suomessa Valtiokonttorin tammikuussa 2020 käynnistämä hanke valtion vastuullisuusraportoinnin kehittämiseksi on vienyt raportointia kunnianhimoisempaan suuntaan, jossa mitataan pelkän hiilijalanjäljen sijaan toiminnan kädenjälkeä. Kädenjäljellä viitataan virastojen ja laitosten perustehtävään ja vaikuttavuuteen sekä siihen, että ne voivat toiminnallaan joko edistää tai jarruttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Valtiokonttorin ohjeen toiminnan kädenjälki -ajattelu on herättänyt mielenkiintoa jo edellä mainitussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa sekä länsinaapurissamme Ruotsin tarkastusvirastossa.
Valtiokonttorin ohjeen toiminnan kädenjälki -ajattelu on herättänyt mielenkiintoa jo edellä mainitussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa sekä länsinaapurissamme Ruotsin tarkastusvirastossa: Miten sanoittaa ja raportoida oman toiminnan vaikuttavuutta kestävän kehityksen näkökulmasta sekä tukea omalla toiminnalla Agenda2030:n toteutumista? Meidän kannattaakin Suomessa olla ylpeitä vähitellen kehittyvästä, koko valtionhallintoa koskevasta vastuullisuusraportoinnista. Meillä on pohdittu asiaa pitkälle, ja ajatuksistamme halutaan kuulla jo tässä vaiheessa myös muualla.
Tarkastustyössä pyrimme kiinnittämään huomiota myös sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön yhdistämiseen, pitkään aikaväliin sekä globaaleihin linkkeihin.
Uudessa vastuullisuusraportoinnin ohjeessa kehotetaan tunnistamaan viraston tai laitoksen oman toiminnan kannalta merkityksellisimmät kestävän kehityksen tavoitteet, joiden toteutumiseen vaikutetaan joko myönteisesti tai kielteisesti. Meillä VTV:ssä sekä monissa muissa maailman tarkastusvirastoissa oman toiminnan kädenjäljen keskiössä ovat tavoite 16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto sekä 17 Yhteistyö ja kumppanuus. Vaikutamme tarkastustyöllämme kuitenkin välillisesti myös moniin muihin tavoitteisiin: tarkastussuunnitelmamme sisältämät tarkastukset voivat varmentaa sekä edistää kestävän kehityksen toteutumista kansallisella tasolla. Tarkastustyössä pyrimme kiinnittämään huomiota myös sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön yhdistämiseen, pitkään aikaväliin sekä globaaleihin linkkeihin.
Mitkä kestävän kehityksen tavoitteet sinä valitset?
Vastuullisuusraportoinnin ohjeen julkaisun jälkeen onkin viimeistään hyvä aika etsiä eteensä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja pohtia, mihin tavoitepalikoihin juuri oma virasto tai laitos vaikuttaa. Ajattelua ei kannata rajoittaa pelkästään seitsemääntoista värikkääseen laatikkoon ja niiden otsikoihin, vaan kannattaa kurkata hieman syvemmälle ja silmäillä kunkin tavoitteen alatavoitteita. Niistä saattaa syntyä uusia oivalluksia.
Vaikka valtionhallinnon vastuullisuusraportointi ottaa vasta ensi askeliaan, on jokaisen viraston ja laitoksen hyvä lähteä tälle reissulle yhtä matkaa.
Vaikka valtionhallinnon vastuullisuusraportointi ottaa vasta ensi askeliaan, on jokaisen viraston ja laitoksen hyvä lähteä tälle reissulle yhtä matkaa. Vastuullisuusraportointia tullaan kehittämään vielä pitkään, ja maratonia varten on ikävä alkaa harjoitella vasta edellisenä iltana. Systemaattinen harjoittelu edellyttää pitkäjänteisyyttä sekä valmiutta tunnistaa myös ne omat epäedulliset piirteet. Haluamme kuitenkin kaikki vaikuttaa vastuullisesti, eikö totta?
