Vastuullisuudesta enemmän kysyntää kuin tarjontaa

Aamuauringon säteet kurkottavat keittiönpöydällä lojuvan sanomalehden päälle. Etusivulla koreilee toimintansa vastuullisuutta mainostava yritys. Vastuullisuus tuntuu tänä päivänä olevan tärkeä arvo organisaatiolle kuin organisaatiolle. Samaan tapaan kuin joku vuosi taaksepäin puhuttiin digiloikasta, vastuullisesta liiketoiminnasta ja köyhyyden tai luonnonvarojen niukkuuden kaltaisten maailmanlaajuisten haasteiden taklaamisesta on tullut organisaatioita menestyjiin ja häviäjiin jakava trendi.

Vastuullinen organisaatio ymmärtää toimintansa vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla. Se osaa analysoida vastuullisuuden eri ulottuvuuksia, kuten palvelujensa laatua, toimintansa päästöjä ja päätöstensä taloudellisia vaikutuksia. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteista (SDG) on tullut kansainvälisesti tunnistettu ja tunnustettu viitekehys, jota vasten yritykset, sijoittajat sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat peilaavat omaa vastuullisuuttaan.

Tietoon perustuva johtaminen tuottaa parempia päätöksiä

Vastuullisuusraportti on sidosryhmille tärkeä tietolähde, jossa piirretään näkyväksi organisaation vastuullisuustoimintaa. Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen arvot ovat parhaimmillaan organisaation kaiken toiminnan strateginen lähtökohta. Kun organisaatiossa tunnistetaan sen ydintoiminnan kannalta olennaisimmat vastuullisuuden osa-alueet ja niiden väliset suhteet, voidaan esimerkiksi talous- ja ympäristövastuun välisiä jännitteitä ymmärtää paremmin.

Keskinäisriippuvaisuuksien maailmassa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen vastuun ulottuvuudet kietoutuvat yhteen monin tavoin. Niiden välisten kytkösten ymmärtäminen on välttämätöntä. Vain sitä kautta organisaatio pystyy tunnistamaan toimintansa yhteiskunnallisia vaikutuksia ja arvioimaan, miten toiminnasta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia voitaisiin tulevaisuudessa vaimentaa.

Vastuullisuudesta raportoiminen auttaa kasvattamaan organisaation tieto- ja datapohjaa, jolloin voidaan tehdä parempia päätöksiä.

Vastuullisuudesta raportoiminen auttaa kasvattamaan organisaation tieto- ja datapohjaa, jolloin voidaan tehdä myös parempia päätöksiä. Vastuullisuuskysymykset vaikuttavat pitkällä aikavälillä kaikkien organisaatioiden toimintaan. Sen takia niiden sisällyttäminen päätöksentekoon on olennainen osa riskienhallintaa. Kiinnostavaa onkin kysyä, mitä tietoa menetetään, jos organisaatio ei raportoi vastuullisuudesta.

Lainsäädäntö vahvistaa vastuullista sijoittamista ja kestävää eurooppalaista taloutta

Vastuullisuusraportointi on keino tehdä vastuullisuudesta läpinäkyvää, johdettavaa ja mitattavaa. Ensin pitää asettaa tavoitteet ja visio, jota kohti organisaatio on matkalla. Valtiokonttorin Vastuullisuus näkyväksi -hankeessa valtion vastuullisuusraportoinnille luodaan parhaillaan yhdenmukaisempaa raportointikehystä, jotta tulevaisuudessa virastojen vastuullisuuden kokonaiskuva nähtäisiin aiempaa kirkkaampana.

Tavoitteiden asettamisen ja toiminnan vaikutusten mittaamisen kautta organisaatio voi kertoa matkastaan kohti päämääräänsä. Raportoinnin tavoitteena on, että ajan myötä vuosittain julkaistavasta vastuullisuusraportista muodostuisi valtion virastoille yhteinen seurantaväline, jossa asetettujen tavoitteiden toteutumista eri vuosina arvioitaisiin mahdollisimman objektiivisesti.

Yritysvastuuverkosto Fibsin järjestämässä vastuullisuusraportointikilpailussa menestyneimpiä vastuullisuusraportteja yhdistää vahva suunta kohti vähähiilistä taloutta. Se ei liene sattumaa, onhan fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirtyminen kirjattu myös yhdeksi Sanna Marinin hallitusohjelman päätavoitteista. Myös Euroopan unioni (EU) on julkaissut yritysvastuuseen liittyviä kannanottoja ja suosituksia. Lisäksi EU:ssa pohditaan parhaillaan kestävän rahoituksen ohjelman avulla, miten pääomia voitaisiin kanavoida kestävämpiin investointeihin.

Vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvien tavoitteiden asettaminen EU-tasolla määrittää paljolti myös jäsenvaltioiden kansallista tavoitetasoa. Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal, vastaa moniin EU:n kestävän kehityksen haasteisiin. Sen avulla EU pyrkii rakentamaan hyvinvoivaa ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa kaikki kansalaiset pidetään mukana samalla, kun vähennetään päästöjä ja parannetaan EU:n kilpailukykyä ja edellytyksiä uudelle kasvulle. Ohjelmaa voisikin pitää eräänlaisena unionin kestävän kehityksen strategiana pitkällä aikavälillä.

Kokonaisvaltaisempaa ajattelua ja osaamista

Pidemmän aikavälin vaikuttavuuden saavuttaminen vaatii yhteistyön uudelleen ymmärtämistä ja siilojen purkamista. Parhaiten pärjäävät ne, jotka tunnistavat ensimmäisten joukossa mahdollisuudet yhdistää osaamista yli toimiala- ja hallinnonalarajojen.

Kaikki lähtee siitä, että vastuullisuus sisäistetään osaksi organisaation arvoja – ei pelkästään juhlapuheissa, vaan strategian tasolla.

Vastuullisuus ja kestävä kehitys käsitteinä auttavat hahmottamaan toiminnan tai päätösten vaikutuksia pidemmällä aikavälillä yli sukupolvien. Vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ohjaavat organisaatioita ottamaan kantaa ja arvioimaan omaa suhdettaan nälänhädän poistamiseen, ilmastonmuutokseen tai esimerkiksi kiertotalouden mahdollisuuksiin.

Globaalit muutosvoimat ja luonnonvarojen rajallisuus kannustavat pohtimaan, miten organisaatio voi luoda arvoa ja toisaalta, miten vastuullisuus voi kehittää organisaatiota. Kaikki lähtee siitä, että vastuullisuus sisäistetään osaksi organisaation arvoja – ei pelkästään juhlapuheissa, vaan strategian tasolla. Vain sitä kautta voidaan varmistaa, ettei vastuullisuus vajoa virastoviihteeksi tai tyhjiksi lupauksiksi. Aito vastuullisuus on liian arvokasta hukattavaksi.