Kun data kohtaa empatian

Myönnettäköön. Me kaikki olemme koukussa dataan. Johtajat haluavat enemmän dataa. Mainostajat haluavat enemmän dataa. Poliitikot tarvitsevat enemmän tietoa päätöksentekoon. Me haluamme paremmin kohdennettua sisältöä omiin syötteisiimme internetistä. Kuka teki, kuka klikkasi, mihin tämä liittyy, kuka hyötyy, mihin viime vuoden budjetti meni? Data-analyytikot loppuvat käsistä. Tulevaisuuden ennustamiseen pelkkä data ei riitä. Tarvitaan laajempaa ymmärrystä, intuitiota ja empatiaa.

Data on öljy, data on maaperä, data on uusi musta

Valitettavan usein tällä lähestymisellä saadaan aikaan lyhytaikaista muutosta, jopa tulosta. Saatetaan onnistua selvittämään, miten viime vuosi meni taloudellisesti tai jopa miksi se meni niin kuin meni. Mutta mitä sitten?

Kaikille datan tutkimisesta ei kuitenkaan ole apua. Jos data on kaiken päätöksenteon pohjana, on ihmiselle luontainen intuitio ja reagointi vaarassa jäädä käyttämättä. Pelkästään dataan katsominen on mielestäni laiska tapa yrittää ennustaa tulevaisuutta, sillä se on pitkälti peruutuspeiliin katsomista.

Sitten on ennustava analytiikka, josta saamme päivittäin huomioita. Sitä käytetään sääennusteissa ja pörssissä (Bollinger Bands). Siinä “ennustetaan” tulevan sään tai pörssin oikut parhaisiin mahdollisiin algoritmimalleihin perustuen. Ja se toimii ajoittain ihan hyvin. Samaa tehdään myös pörssikursseja analysoidessa. Lähes kaikki tietävät mihin tämä on johtanut.

Kun ajat ovat vakaita, data on hyvin ennustettavaa. Jos ja kun mustia joutsenia nousee, kukaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Data toimii kuin klassisessa dekkarissa. Datan perusteella Neiti Marple tai Sherlock Holmes voivat perustella melko tarkasti murha-aseen, kuolintavan ja ajan. Nykyään myös DNA:lla voidaan tunnistaa tekijä. Minkään näiden avulla ei kuitenkaan voida päätellä kuka on seuraava uhri. Tähän tarvitaan sankaridekkariemme intuitiota, empatiaa ja sanoisinko jopa asiakasymmärrystä.

Tiedolla johtamisen vahvistamista muotoilun keinoin

Kokeilemme tällä hetkellä Tietokiri-hankkeen kakkosvaiheessa yhdessä Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön kanssa uutta lähestymistä tiedolla johtamisen problematiikkaan. Projektin tavoitteena on vahvistaa tiedolla johtamisen osaamista ja toimintatapoja julkishallinnossa siten, että tiedolla johtaminen on luonnollinen osa henkilöstön ja jokaisen viranomaisen työtä.

Lähestymme ensin ongelmaa ja myöhemmin ratkaisua muotoiluajattelun keinoin. Kutsuimme mukaan tiedolla johtamisesta kiinnostuneita läpi valtionhallinnon. Projektin saama suuri suosio yllätti iloisesti. Melkein sata eri alojen asiantuntijaa ilmoittautui mukaan työskentelyyn. Syksyn aikana olemme järjestäneet jo aloitustilaisuuden sekä palvelumuotoiluvalmennusta tietojohtamisen lähettiläiksi nimetyille henkilöille. Lokakuussa vuorossa ovat asiakasymmärrystyöpajat.

Työ jatkuu, ymmärrys kasvaa.

Projektin etenemisestä ja uusista oivalluksista kerromme loppuvuoden mittaan muun muassa täällä Valtiolla.fi:ssä. Kannattaa seurata!

Lisää muotoilusta voi lukea HAUS:in sivuilta >