Kestävyystyön ensimetrit voivat joskus tuntua kuin maapallon laajuisessa sokkelossa suunnistamiselta. Kestävä kehitys on moniulotteinen kokonaisuus, jonka karttaa värittävät niin ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen, hallinnolliseen kuin kulttuuriseen kestävyyteen liittyvät ulottuvuudet. Valtiolla.fi-sivustolla julkaistu Kestävyyskompassi tuo apua suunnistukseen. Sen avulla jokainen voi löytää oikean polun omaan kestävyystyöhön.
Kansallisarkiston, Keha-keskuksen, Ruokaviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tullin, Valtiokonttorin ja Verohallinnon yhteistyössä toteuttama Kestävyyskompassi-työkalu esiteltiin maanantaina 14.9. järjestetyssä julkistustilaisuudessa. Kestävyyskompassin työkalupakkiin on koottu konkreettisia välineitä ja vinkkejä systemaattiseen kestävyyden arviointiin sekä kehittämistoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Työkalu on suunniteltu ennen kaikkea julkishallinnon organisaatioiden kestävyystyön tueksi, mutta sitä voivat käyttää kaikki muutkin kestävästä kehityksestä kiinnostuneet omassa organisaatiossaan, yhteisössään tai arjessaan. Kestävyyskompassi ei ole tarkoitettu vain kestävyystyön asiantuntijoiden käyttöön, vaan se tarjoaa kestävyystyölle suunnan ja yhteisen kielen läpi koko organisaation. Tämä on tärkeää, sillä kestävyyttä rakennetaan ennen kaikkea siellä, missä jokapäiväistä työtä tehdään.
Julkinen hallinto kestävän tulevaisuuden turvaajana
Kestävyyskompassin julkistustilaisuuden alkuun kuultiin kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen tervehdys. Ministeri nosti puheenvuorossaan esiin julkisen hallinnon vastuun kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
”Julkisen hallinnon tehtäviin kuuluu huolehtia, että tämän päivän ratkaisut ovat kestäviä myös huomisen näkökulmasta. Kestävä kehitys ei ole julkiselle hallinnolle erillinen tavoite muiden joukossa, se on olennainen osa hyvää hallintoa ja vastuullista päätöksentekoa kautta linjan”, ministeri Ikonen sanoi.
Julkiseen talouteen kohdistuu tänä aikana merkittäviä paineita. Moni saattaakin pohtia, onko nyt oikea hetki kestävyystyölle. Ikosen vastaus tähän kysymykseen oli selkeä.
”Juuri nyt kestävyystyö on tärkeämpää kuin koskaan. Kestävyys ei ole lisätehtävä, joka voidaan hoitaa sitten joskus, kun aikaa ja rahaa on enemmän. Se on tapa varmistaa, että käytämme yhteisiä resurssejamme viisaasti. Juuri nyt korostuu tarve tehdä harkittuja, pitkäjänteisiä ja vastuullisia ratkaisuja, joilla on vaikuttavuutta”, Ikonen painotti.
Kestävyyskompassi näyttää suunnan
Kestävyystyön haasteena ei ole ainakaan tiedon puute, sillä tietoa, selvityksiä ja raportteja kestävyydestä on olemassa runsaasti. Haasteena ei ole myöskään se, etteikö kestävyyden merkitystä ymmärrettäisi. Se, mikä meidät erityisesti haastaa, on tiedon ja strategioiden muuttaminen vaikuttavaksi käytännön toiminnaksi – samalla, kun resurssit pitkäjänteiseen kestävyystyöhön ovat usein rajalliset.
Kestävyyskompassi on kehitetty vastaamaan juuri tähän haasteeseen. Se auttaa organisaatioita kartoittamaan oman lähtötilanteen, tunnistamaan vaikuttavimmat kehittämisen paikat ja toiminnassa sekä suuntaamaan kehittämistoimet sinne, missä niillä on eniten merkitystä. Koko kestävän kehityksen kokonaisuutta ei tarvitse ottaa haltuun kerralla. Kestävyyskompassin avulla jokaiselle löytyy omaan tilanteeseen sopiva polku, jota kulkea.
Positiivisia kokemuksia piloteilta
Julkistustilaisuudessa kuultiin myös käytännön kokemuksia Kestävyyskompassista kahdelta sitä pilotoineelta organisaatiolta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja Valtorilta.
Jenni Leppälahti VTT:n talouspalveluista kertoi, kuinka Kestävyyskompassin arviointityökalu auttoi heitä kokoamaan tietoa hyödynnettävään muotoon ja kiinteäksi osaksi toiminnan suunnittelua.
”Kestävyyskompassi auttaa integroimaan kestävyysnäkökulman toiminnan suunnitteluprosessiin. Työkalun avulla kestävyystyöhön saadaan suunnitelmallisuutta ja konkretiaa”, Leppälahti kertoi.
Kestävyyskompassin vahvuutena pidettiin myös sen joustavuutta ja mahdollisuutta valita omalle organisaatiolle sopiva kestävyystyön polku. Kaikkia kestävyyden osa-alueita ei lähdetty kehittämään heti, vaan arviointikartoituksen pohjalta valittiin ensimmäiseksi etapiksi avoimen hallinnon kokonaisuus.
Myös Valtorissa Kestävyyskompassin pilotointiin valittiin yksi, erityisen vaikuttavaksi tunnistettu arviointikohde: hankintojen vastuullisuus. Valtorin kokemuksia jakanut Mariikka Kekäläinen nosti esiin erityisesti yhteistyön merkityksen.
”Työskentelyn myötä syntyi uusia ideoita kestävien hankintojen ja muidenkin toimintojen kehittämiseen. Yhdeksi tärkeimmistä hyödyistä osoittautui myös yhteisen keskustelun lisääntyminen ja eri toimintojen välille rakentuneet sillat. Työkalun pilotointi herätti innostusta, lisäsi ymmärrystä sekä teki kestävyystyötä näkyväksi organisaation arjessa”, Kekäläinen kertoi.
Lähde rohkeasti matkaan
Kestävyyskompassi tarjoaa suunnan, rakenteen ja työkalut kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Sen avulla jokainen organisaatio voi ottaa seuraavan askeleen omassa kestävyystyössään – sen hetki on nyt! Ota Kestävyyskompassi mukaan ja lähde rohkeasti matkaan.
