Valtiokonttorille tehdyssä gradussa selvitettiin ensimmäistä kertaa kattavasti ministeriöiden, virastojen ja laitosten kestävyystyön ja -raportoinnin nykytilaa ja tulevaisuutta.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella valtionhallinnon organisaatioiden kestävyysraportoinnin nykytilaa ja tulevaisuutta, tutkia Valtiokonttorin työn vaikuttavuutta valtionhallinnon organisaatioiden kestävyystyön ja -raportoinnin tukena sekä arvioida Valtiokonttorin ohjeistuksen roolia organisaatioiden kestävyystyössä. Valtiokonttori on laatinut ohjeistuksen valtionhallinnon kestävyysraportoinnille. Tämän lisäksi Valtiokonttori koordinoi valtionhallinnon kestävyys- ja vastuullisuusverkostoa, joka tukee raportointia ja kestävyystyötä.
Creative sustainability -pääaineessa Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Roosa Laakso toteutti pro gradu -tutkielmansa toimeksiantona Valtiokonttorille. Laakso arvioi tutkielmassaan Valtiokonttorin työn vaikuttavuutta valtionhallinnon organisaatioiden kestävyystyön ja -raportoinnin tukena. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 11 valtionhallinnon organisaatioita kuudelta eri hallinnonalalta ja haastattelut analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset tarjoavat niin Valtiokonttorille kuin myös raportoiville organisaatioille tietoa ja tukea kestävyysraportointityön kehittämiseksi tulevaisuudessa.
Kestävyystyön ja -raportoinnin prosessi valtionhallinnon organisaatioissa on vakiintunut
Tietoisuus kestävyydestä on kasvanut valtionhallinnon organisaatioissa kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin myötä, mutta selkeiden kestävyystavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen nähtiin kehityskohteina.
Valtiokonttorin ohjeistus kestävyysraportointiin koettiin nykyisellään tarpeeksi velvoittavaksi. Ohjeistuksen joustavuudessa nähtiin sekä hyötyjä että haasteita: raportoinnin joustavuus mahdollistaa valtionhallinnon organisaatioiden ominaispiirteiden huomioimisen, mutta monenkirjava raportointi heikentää raporttien vertailukelpoisuutta.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet raportointikehikkona koettiin osin sopivaksi valtionhallinnon rooliin, mutta tavoitteiden ei aina nähty suoraan taipuvan valtionhallinnon organisaatioiden kontekstiin.
Tulosohjaus on alihyödynnetty keino kestävyyden edistämisessä
Lähes kaikki haastatelluista organisaatioista mainitsivat toiminnan mittaamisen ja datan saannin haasteellisena. Tulosohjauksen katsottiin olevan alihyödynnetty keino kestävyystavoitteiden edistämisessä, sillä aidosti ohjaavat tavoitteet sekä selkeät mittarit niiden arviointiin uupuivat tulosohjauksesta haastattelujen perusteella.
Kestävyys- ja vastuullisuusverkosto tarjoaa kestävyystyöhön kollegiaalisen yhteisön
Valtiokonttorin vaikuttavuuden organisaatioiden kestävyysraportoinnin ja -työn tukena katsottiin syntyvän erityisesti Kestävyys- ja vastuullisuusverkoston toiminnan koordinoijan roolista. Valtiokonttorin tarjoamat palvelut koettiin haastateltujen valtionhallinnon organisaatioiden piirissä tarpeellisina ja monipuolisina lisäresursseina, joita organisaatiot eivät itse pysty tuottamaan.
Kestävyystyöstä strategista ja vaikuttavaa tulevaisuudessa – kestävyysajattelu osaksi organisaatioiden ydintoimintoja
Haastatteluissa tulevaisuuden kestävyystyöstä toivottiin entistä strategisempaa ja vaikuttavampaa: yhtenäisempi raportointi organisaatioiden välillä ja kestävyystavoitteiden integroiminen osaksi kaikkien ministeriöiden tulosohjausta muodostaisivat selkeämpää kuvaa kestävyystyön kokonaisuudesta koko valtionhallinnon tasolla. Organisaatiotasolla strategisuutta ja vaikuttavuutta haluttiin edistää tulevaisuudessa selkeämmillä kestävyystavoitteilla ja sekä tuomalla kestävyysajattelu laajemmin osaksi organisaation kaikkea tekemistä.
Haastatteluanalyysin pääteemojen muodostama kokonaisuus. Laakso, 2025.
Tulosten soveltaminen valtionhallinnossa
Haastatteluissa nostettu toive yhtenäisemmästä kestävyysraportoinnista helpottaisi organisaatioiden vertailua keskenään sekä lisäisi raportoinnin luotettavuutta. Haastatellut organisaatiot ehdottivat myös valtionhallinnon organisaatioiden datan keruun yhtenäistämistä esimerkiksi Palkeilta tai Senaatilta saatavan datan osalta, jotta organisaatioiden jalan- ja kädenjälki olisivat helpommin vertailtavissa.
Tulosohjaukseen vaikuttaminen nähtiin tärkeänä ohjauskeinona kestävyyden edistämisessä. Kestävyystavoitteiden tiiviimmällä integroimisella osaksi kaikkien ministeriöiden tulosohjausta voitaisiin jo olemassa olevien ohjausmallien avulla yhtenäistää valtionhallinnon kestävyystyötä.
Gradu toimeksiantona mahdollisti ulkopuolisen selvityksen kestävyystyöstä
Gradun tekeminen toimeksiantona oli antoisa ja opettavainen kokemus molemmille osapuolille.
”Roosan tekemä gradu tarjoaa kattavan näkemyksen valtion kestävyysraportoinnista. Tutkielman tuloksien avulla pääsemme kehittämään työtämme sellaiseen suuntaan, joka koetaan raportoivien organisaatioiden keskuudessa hyödylliseksi. Olemme erittäin kiitollisia Roosalle hyvästä työstä”, Valtiokonttorin Talous ja työelämä -yksikön kehittämispäällikkö Sari Virta summaa.
“Valtiokonttorin toimeksiannon kautta pääsin haastattelemaan laajasti valtionhallinnon organisaatioita ja opin valtavasti niin akateemisesti kuin ammatillisesti kestävyystyön kokonaisuudesta valtionhallinnossa. Oli myös arvokasta saada graduohjaajani lisäksi Valtiokonttorin tukea sparrailussa koko graduprosessin ajan”, kehuu gradun tekijä Roosa Laakso.
Tutkielmaan voi tutustua Aalto-yliopiston arkistossa.
Kirjoittajaan voi olla yhteydessä:
Roosa Laakso
Creative Sustainability -maisteriopiskelija, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu
LinkedIn
roosalaakso9@gmail.com
