Kehityskartta – yhteinen väline arkityön ja työn kehityksen hahmottamiseen

Jatkuvasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa työelämässä on suuri tarve riittävän yksinkertaisille välineille, joiden avulla jäsentää yhteistä käsitystä työstä ja sen kehityksestä. Monimutkaisuuden ja muuttuvuuden takia työpaikoilla on usein erilaisia käsityksiä siitä, mistä työssä on pohjimmiltaan kyse ja miten työtä tulisi tehdä.

  • Oletteko te joutuneet pohtimaan asiakkaidenne uusia tarpeita? Kyselevätkö asiakkaanne asioita, joihin teillä ei ole valmiita vastauksia tai toimintatapoja?
  • Tuntuuko siltä, että tiiminne yhteinen kokonaiskuva tuntuu karkaavan tai olevan epäselvä?
  • Kaipaako työnne uudistamista, jotta sitä voidaan tehdä vaikuttavasti ja tuloksekkaasti?

On luonnollista, että työyhteisön jäsenet katsovat työtä omien vastuidensa ja tehtäviensä kautta, jolloin kokonaiskuva saattaa hämärtyä. Kokonaiskuva on jatkuvassa – usein hitaassa, mutta joskus myös nopeassa – muutoksessa, mikä vaikeuttaa yhteistä hahmottamista ja suunnittelua.

Työyhteisöillä ja organisaatioilla on paine tehdä työtään tehokkaasti, mutta samaan aikaan oppimisesta ja työn reflektoinnista on tullut entistä tärkeämpää – osa työtä. Oppiminen edellyttää usein jonkinlaista pysähtymistä ja tutkiskelua, mikä vaatii aikaa. Työpaikkoja kuitenkin vaivaa jatkuva kiire ja aikapula. Miten työyhteisöt pystyisivät oppimaan ja kehittämään työtään tehokkaasti?

Kehityskartta on väline yhteisestä työstä oppimiseen ja kehityksen suunnan hahmottamiseen. Se on työyhteisön dialoginen väline, jonka avulla työhön liittyvät erilaiset näkökulmat saadaan yhteiseen keskusteluun. Muodoltaan kehityskartta on nelikenttä, jossa kuvataan kaksi kehityksen ulottuvuutta 1) työn sisältö ja tarkoitus sekä 2) toimintatavat.

  1. Työn sisällön ja tarkoituksen osalta työyhteisö vastaa kysymyksiin:
    • Ketkä ovat asiakkaamme nyt?
    • Mitä muuttuvia asiakastarpeita on näkyvissä?
    • Miten työmme tarkoitus, sisällöt, tehtävät ja palvelut ovat muuttumassa?
  2. Toimintatapojen osalta työyhteisö pohtii muun muassa:
    • Mihin suuntaan työvälineemme, yhteistyömme, työnjakomme ja muut toimintatapamme ovat kehittymässä?

Kehityskartta sopii esimerkiksi tiimille vuosittain käytettäväksi välineeksi, joka antaa pohjaa toiminnan suunnittelulle, osaamisen kehittämiselle ja kehityskeskustelujen käymiselle. Kehityskartta ei ole suoranaisesti toiminnan suunnittelun väline, mutta se toimii hyvin toiminnan suunnittelun pohjana. Sen ensimmäinen työstäminen vaatii tiimiltä 2-3 tuntia aikaa sekä välineen hallitsevan fasilitaattorin. Jatkossa tiimi pystyy päivittämään kehityskarttaa myös keskenään. Kehityskartta eroaa erilaisista skenaario- ja tulevaisuustyöskentelyistä siten, että siinä kuvataan vain jo jollakin tavalla joko suunnitteilla tai olemassa olevia asioita. Asiat kirjataan karttaan arjen työn näkökulmasta toteavasti. Parhaimmillaan työyhteisö palaa kehityskarttaan ja päivittää sitä säännöllisesti.

Työntekijää kehityskartta auttaa ymmärtämään omaa tilannetta osana isompaa kokonaisuutta. Työhön liittyviin, joskus epämääräisiinkin, tuntemuksiin voi karttatyöskentelyn avulla saada lisää ymmärrystä ja perspektiiviä. Koska työskentelyssä keskitytään omasta työstä ja arjesta puhumiseen, se koetaan usein hyvin motivoivana. Esimiehelle kehityskartta antaa kuvaa siitä, mitä työntekijät pitävät työssään tärkeänä ja tietoa myös erilaisista näkemyksistä työn tarkoituksen ja tavoitteiden suhteen. HR:n käytössä väline antaa sisällöllistä tietoa ja kokonaisnäkemystä organisaation keskeisistä kehittämissuunnista sekä hyvää pohjaa henkilöstön kehittämisen suunnittelulle.

Aiemmin Valtiolla.fi-sivustolla julkaistussa artikkelissa kehityskartan kehittäjä Heli Ahonen kertoo välineestä lisää. Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy video, jossa Heli Heikkilä kertoo kehityskartan laatimisesta.

Valtiokonttorin työelämäpalvelut järjestää alkuvuonna 2022 kehityskarttavalmennuksen. Valmennukseen ovat tervetulleita valtion kehittäjät ja kehittäjiksi itsensä kokevat, jotka haluavat oppia ymmärtämään kehityskarttaa, fasilitoimaan kehityskartan laatimista sekä saada tukea ensimmäiseen kehityskarttakokeiluunsa.