Käyttäytymistieteellisellä tiedolla voidaan tukea ihmislähtöisiä ratkaisuja ja hyvää päätöksentekoa

Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten valintoihin? Miten käyttäytymistä voidaan ymmärtää paremmin? Entä miten tätä tietoa voidaan hyödyntää osana valtionhallintoa ja poliittista päätöksentekoa?

Muun muassa näitä kysymyksiä voidaan pohtia käyttäytymistieteellisen tiedon valossa. Tutkitun tiedon avulla ihmisten toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä voidaan ymmärtää tarkemmin, jolloin myös päätöksiä voidaan tehdä ihmislähtöisemmin. Tieteen tukemien toimenpiteiden kautta ihmisiä voidaan ohjata ja valmentaa tekemään itsensä, ja jopa koko yhteiskunnan kannalta parempia valintoja.

Nyt käyttäytymistieteellisen tiedon hyödyntäminen tekee tietään myös suomalaiseen valtionhallintoon.

– Sitähän hyödynnetään paljon, jos ajatellaan esimerkiksi yritysmaailmaa ja markkinointia. Mutta Suomen valtionhallinnossa on vähemmän ollut tämäntyyppistä ajattelua aiemmin, pohtii psykologi, valmentaja ja erityisasiantuntija (VNK) Maarit Lassander.

Tutkitun tiedon avulla toimintaa voidaan valmentaa parempaan suuntaan

Kun ymmärrys käytöksestä lisääntyy, voidaan siihen vaikuttaa helpommin. Keinoja on monia. Valikoimaan voidaan katsoa kuuluvaksi toimia aina lainsäädännöstä erilaisiin interventioihin ja toimenpiteisiin, jotka tähtäävät käyttäytymisen muuttamiseen tietyssä tilanteessa.

Yksi tehokas keino voi olla myös vaikuttava viestintä, jonka avulla käytöstä johdatetaan tukemaan haluttuja lopputuloksia. Joskus tarvittavat muutokset voivat olla pieniä.

– Kokeilemalla, hakemalla tietoa ja tekemällä satunnaistettua vertailevaa tutkimusta on mahdollisuus löytää yllättäviäkin käyttäytymisen muotoja. Niihin voidaan sitten usein vaikuttaa pienillä muutoksilla, Lassander selittää.

Tutkitun tiedon avulla päätöksistä tulee ihmislähtöisempiä, mikä puolestaan edistää päätösten vaikuttavuutta. Käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamismahdollisuudet ovat laajat, ja tietoa voidaankin käyttää hyödyksi myös muun muassa organisaatioiden kehittämisessä, tulevaisuudennäkymien luomisessa ja kokeilukulttuurin vahvistamisessa. Samalla tullaan vahvistaneeksi tiedolla johtamisen periaatetta.

Tiedolla johdettua päätöksentekoa

Tutkitulla tiedolla on tärkeä paikka myös julkishallinnossa. Tietoon perustuva päätöksenteko ja tutkimustiedon soveltaminen mahdollistaa esimerkiksi tehtyjen päätösten seurauksien ennakoinnin, politiikkatoimien käyttäytymisvaikutusten arvioinnin sekä paremman viestinnän suunnittelun ja toteuttamisen.

Tietoisuus käyttäytymistieteistä ja sen mahdollisuuksista on kasvanut viime vuosina sekä julkisuudessa että valtionhallinnossa.

Kansainvälisesti käyttäytymistieteellistä tietoa on käytetty hallinnon tukena jo viimeisen kymmenen vuoden ajan.

– Käyttäytymistietoa hyödyntäviä yksiköitä ja työryhmiä on tällä hetkellä 51 valtiossa hallinnon tukena. Hyvin monessa muussakin maassa käytetään samaa tietopohjaa ja tiedon käsittelytapaa, mitä käyttäytymistieteessä on, Lassander valottaa.

Koronakriisi on korostanut tiedon tarvetta

Suomen valtionhallinnossa käyttäytymistieteellisen tiedon hyödyntämisen suuntaan puski koronakriisi. Pandemiassa tartuntojen ehkäisyssä yksi tärkeimmistä palapelin paloista on ollut se, miten ihmiset toimivat, jonka vuoksi käyttäytymisen ymmärtäminen korostui nyt entisestään.

– Koronakriisin yhteydessä todettiin, että vallitsevassa tilanteessa on tärkeää soveltaa tutkimustietoa siitä, miten erilaiset tavat ja ajatusmallit muodostuvat. Toisaalta tavoitteena on tehdä mahdollisimman ihmislähtöisiä ratkaisuja ja tukea hyvää päätöksentekoa, Lassander kertoo.

”Ajateltiin, että Suomi on jälkijunassa, jos ei lähdetä tähän mukaan.”

Syksyllä 2020 valtioneuvoston kanslia käynnisti hankkeen nimeltä Käyttäytymistieteellinen neuvonanto. Hankkeen tarkoituksena on ollut hyödyntää käyttäytymistieteellistä tietoa koronakriisin hoidossa, erityisesti siihen liittyvän viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Lassander toimii hankkeen nykyisenä projektipäällikkönä.

– Alkuun pääasiassa kokeilimme eri asioita ja loimme toiminnalle pohjaa. Olemme esimerkiksi koonneet erilaisia muistilistoja ja suosituksia sekä alkaneet kouluttamaan ministeriöiden eri yksiköitä. Tavoitteena on siis tässä vaiheessa ollut toimintamallien luominen, Lassander summaa.

Jatkossa soveltaminen laajenee

Lassander kertoo, että hanke on saanut hyvän vastaanoton, ja kokemukset sen sisällä ovat eteenpäin kannustavia.

– Palaute on ollut positiivista. Viestintäosastot ovat esimerkiksi kokeneet, että hankkeen tekemät ehdotukset ja arviot ovat olleet pitkälle ajateltuja ja kohderyhmälähtöisiä. Toki olemme onnistuneet myös siinä, että julkisuudessa on pystytty painottamaan kansalaisten omien päätösten merkitystä epidemian kululle. Viestintään on myös tuotu inhimillistä lähestymistapaa esimerkiksi yksinkertaistamalla käytettyä kieltä.

Reilun puolen vuoden toiminnan jälkeen hanke sai jatkoa keväällä 2021. Jatkohankkeessa on tarkoituksena levittää käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista valtionhallinnossa myös muille politiikka-alueille. Tulevaisuuden suhteen Lassander on toiveikas, ja toteaa hankkeen sisällä olevan paljon innostusta.

– Alku on ollut todella hyvä. Se on antanut tälle aiheelle jalansijaa ja orastavaa kysyntää hallinnon sisällä. On ollut rohkaisevaa huomata, että valtionhallinnolla on aito kyky uudistua ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja.

 

Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hanke pähkinänkuoressa:

  • Lokakuussa 2020 käynnistynyt puolivuotinen kokeiluhanke, jossa kehitetään ja kokeillaan käytännössä käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa, esimerkiksi politiikkatoimien valmistelussa, käyttäytymisvaikutusten arvioinnissa ja viestinnän tukena.
  • Hankkeessa pyritään löytämään uusia toimintamalleja tutkimustiedon soveltamiselle päätöksenteossa sekä kokeilemaan ihmislähtöisiä vaikuttamisen muotoja.
  • Hanketta toteuttava ryhmä on poikkitieteellinen taustoiltaan. Mukana on asiantuntijoita esimerkiksi sosiaalipsykologian, psykologian, terveystieteiden, käyttäytymistaloustieteen ja terveystaloustieteen aloilta.
  • Hanke on nyt saanut jatkoa. Jatkossa on tarkoitus levittäytyä koronakriisin tukemisesta myös muille politiikka-alueille.

 

Miten tiivistäisit valmennusfilosofiasi?

Tarkoitus ja merkitys ovat valmennusfilosofiani ytimessä. Muutos lähtee pienistä teoista, joita tehdään säännöllisesti ja tietoisesti. Muutoksen tiellä taas on useimmiten epämääräinen käsitys siitä, mitä todella halutaan saavuttaa ja miksi. Muutoksen matkalla korvaamattomana kompassina toimii omat arvot. Ne kannattaa opetella tunnistamaan ja sanoittamaan.

/Maarit Lassander, VNK