Viime vuosina tekoälyn tuomien riskien hallinnassa huomio on keskittynyt liki aina EU:n tekoälyasetukseen AI Act. Se on ensimmäinen laajempi nimenomaisesti tekoälyä koskeva EU-säädös, jonka ympärille rakentuu kokonaan uusi valvontaa ja vaatimuksia sisältävä järjestelmä.
AI Act ei kuitenkaan sovellu erityisen hyvin ChatGPT:n kaltaisiin generatiivisen tekoälyn sovelluksiin. Tekoälyasetuksessa yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin, kuten suuriin kielimalleihin, joita ChatGPT:kin edustaa, liitetään lähinnä dokumentaatio- ja läpinäkyvyysvaatimuksia. Mutta kuten kirjoitimme vuoden alussa Helsingin Sanomiin, tekoälyasetus ei ole suinkaan ainut generatiivisen tekoälyn sovelluksia sääntelevä EU-asetus. Jutussa mainitun GDPR:n lisäksi nyt joukkoon on noussut myös digipalvelusäädös eli DSA (Digital Services Act). Digipalvelusäädös hyväksyttiin lokakuussa 2022, ja uusia sääntöjä on sovellettu helmikuusta 2024 lähtien.
Elokuun viimeisenä päivänä 2026 Euroopan komissio nimesi digipalvelusäädöksessä ChatGPT:n erittäin suureksi verkon hakukoneeksi eli VLOSE-palveluksi (Very Large Online Search Engine). Samalla Reddit ja Roblox nimettiin erittäin suuriksi verkkoalustoiksi eli VLOP-palveluiksi (Very Large Online Platform). Raja tulla nimetyksi edellä kuvailluiksi erittäin kookkaiksi palveluiksi on 45 miljoonaa käyttäjää. Tekoälyjätti OpenAI:n mukaan sen ChatGPT-palvelulla on unionin alueella keskimäärin 159 miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Esimerkiksi OpenAI:n kilpailijan Anthropicin tarjoama Claude jää määritelmän ulkopuolelle, koska sillä uskotaan olevan merkittävästi vähemmän kuin vaaditut 45 miljoonaa käyttäjää EU:n alueella.
Tämä päätös saattaa osoittautua käännekohdaksi siinä, miten EU:ssa ajatellaan tekoälyn sääntelyä.
VLOSE (ja VLOP) olivat siis jo olemassa EU:n digipalvelusäädöksessä, mutta nyt komissio on eksplisiittisesti nimennyt ChatGPT:n moiseksi hakukoneeksi. Tämä päätös saattaa osoittautua käännekohdaksi siinä, miten EU:ssa ajatellaan tekoälyn sääntelyä. Komission tiedotteen mukaan OpenAI:lla on vuoden loppuun asti aikaa täyttää VLOSE-velvoitteet.
Hähmäisten generatiivisen tekoälyn käsitteiden varjoissa toimineet kielimallipalvelut saavat jatkossa tulla tarkastelluiksi yli sadan miljoonan eurooppalaisen käyttämänä informaatiopalveluna, jonka tarjoajat ovat vastuussa sen algoritmien toiminnasta ja niiden mahdollisista yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tässä valossa DSA alkaa näyttää vaikutuksiltaan AI Actia suuremmalta.
Tekoälyasetus katsoo teknologiaa, digipalvelusäädös keskittyy vaikutukseen
Pähkinänkuoressa tekoälyasetuksen ja digipalvelusäädöksen eroa voi ajatella näin: tekoälyasetus kysyy ennen kaikkea, millainen tekoälyjärjestelmä on kyseessä, kuka sitä tarjoaa tai käyttää, ja mitä vaatimuksia järjestelmään sen riskiluokan vuoksi kohdistuu. Digipalvelusäädös kysyy puolestaan muun muassa sitä, mitä tapahtuu yhteiskunnassa, kun valtava määrä ihmisiä alkaa käyttää tiettyä digipalvelua. Ero on generatiivisen tekoälyn sovellusten kohdalla ratkaiseva.
Yhteiskunnallisten riskien näkökulmasta ChatGPT ei välttämättä ole teknisesti ottaen sinänsä vaarallinen, vaikka tekoälypöhinällä onkin valtavasti negatiivisia puolia, kuten sen massiivinen ympäristöjalanjälki. Riskejä voi sen sijaan syntyä siitä, kun kymmenet tai sadat miljoonat ihmiset alkavat käyttää samaa järjestelmää tiedonhakuun, uutisten tulkintaan, henkilökohtaisten kysymysten pohtimiseen, tai vaikka opiskelun, työn ja päätöksenteon tukena.
Kuten niin usein generatiivisen tekoälyn haittapuolista puhuessa, jälleen kyse on skaalasta. Yhden virheellisen vastauksen merkitys jää useimmiten pieneksi. Satojen miljoonien virheellisten vastausten vaikutus sen sijaan alkaakin olla jo merkittävää. Esimerkiksi Googleen tehdään päivittäin 15 miljardia hakua. New York Timesin mukaan hakukoneen tekoälytiivistelmät tuottava Gemini-kielimalli erehtyy ainakin 9 % tapauksista. Google tarjoaa siis keskimäärin 1,35 miljardia virheellistä vastausta päivittäin.
Digipalvelusäädös on rakennettu juuri tällaisten ilmiöiden käsittelemiseen. Komission VLOSE-nimeämisen seurauksena OpenAI:n on jatkossa arvioitava ja lievennettävä palvelustaan ja algoritmisista järjestelmistään aiheutuvia järjestelmätason riskejä. Komissio mainitsee nimenomaisesti muun muassa laittoman sisällön leviämisen, alaikäisiin kohdistuvat haitat, käyttäjien fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin, perusoikeudet, vaaliprosessit ja yleisen turvallisuuden. Kyseessä on huomattavan laaja sääntelymandaatti.
ChatGPT:stä tuli monelle (generatiivisen) tekoälyn synonyymi samalla tavoin kuin googlaamisesta tuli verbivastine verkkohaulle. Kun ChatGPT:tä tarkastelee tekoälyasetuksen näkökulmasta, huomioidaan vain tekoälymallin tekniset ominaisuudet. Siinä missä generatiivisen tekoälyn sovellukset ovat tekoälyasetuksen näkökulmasta väliinputoajia, digipalvelusäädös voi pakottaa muuttamaan sitä, miten maailman suurimpia tekoälypalveluja käytännössä rakennetaan ja tarjotaan – ainakin Euroopassa.
Tekoälypolitiikka ei voi rakentua vain tekoälyasetuksen varaan
Suomessa tekoälypolitiikkaa on helppo tarkastella tekoälyasetuksen linssien läpi. Vuoden alusta voimaan tulleet ensimmäiset tekoälyasetuksen kansallista toimeenpanoa koskevat lait jakavat valvontavastuuta tekoälyjärjestelmän käyttötarkoituksen ja toimialan perusteella. Valvonnasta vastaavia toimijoita ovat muun muassa Traficom, Tukes ja Työ- ja elinkeinoministeriö. Hajautus on siinä mielessä järkevää, että esimerkiksi terveydenhuollon piirissä, tietoliikenteessä tai työntekijän arvioinnissa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat kaikki hyvin erilaisia valvontakohteita.
Digipalvelusäädös puolestaan keskittää kaikkein suurimpien digitaalisten palvelujen systeemisten vaikutusten tarkasteluna komissiolle ja kansallisten digitaalisten palvelujen koordinaattoreiden muodostamaan verkostoon.
Traficom toimii Suomessa kansalaisten ja eurooppalaisen valvontajärjestelmän välisenä rajapintana ja osallistuu unionin valvontaverkostoon.
Suomessa digitaalisia palveluita koordinoi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, minkä lisäksi joitakin digipalvelusäädöksen velvoitteita valvovat kuluttaja-asiamies ja tietosuojavaltuutettu. Tämä kansallinen työnjako on kirjattu verkon välityspalvelujen valvonnasta annettuun lakiin. On aivan mahdollista, että päätöksen myötä Traficomin rooli kasvaa tekoälysääntelyssä suhteessa muihin tekoälyasetuksen viranomaisiin.
Traficom toimii Suomessa kansalaisten ja eurooppalaisen valvontajärjestelmän välisenä rajapintana ja osallistuu unionin valvontaverkostoon. Viime vuonna Traficomille tehtiin 123 ilmoitusta DSA:han liittyen, ja valitukset kohdistuivat erityisesti kansainvälisiin somejätteihin. Suomalainen käyttäjä voi siis tehdä digipalvelusäädökseen liittyvän valituksen Suomessa, vaikka palveluntarjoaja toimisi toisesta EU-maasta käsin. OpenAI:n tapauksessa sen tarjoamien digitaalisten palvelujen koordinaattori on Irlanti, mutta ChatGPT:n VLOSE-aseman vuoksi keskeisenä valvojana kuitenkin toimii komissio.
Mutta mikä muuttuu?
Tekoälyasetus tulee siis jatkossakin vaikuttamaan siihen, miten (generatiivisetkin) tekoälyjärjestelmät rakentuvat. Digipalvelusäädös sääntelee sitä, mitä suuret generatiivisen tekoälyn palvelut vaikuttavat yhteiskunnassa.
ChatGPT:n EU-versio sisältänee jatkossa enemmän mekanismeja haitallisten käyttötapojen estämiseen, alaikäisten suojaamiseen, vaalivaikuttamisen torjumiseen sekä väärän tai harhaanjohtavan informaation riskien suitsimiseen.
Digipalvelusäädös edellyttää myös toiminnallisuuksilta riskiarviota, joten edellä kuvailtujen kaltaisten uusien ominaisuuksien käyttöönotto voi vaatia jatkossa perusteellista ennakkotestaamista. Samalla kuitenkin OpenAI voi päättää tuoda joitakin ominaisuuksia hitaammin tai rajoitetummin EU:n alueelle, mikäli se kokee, etteivät ne täytä sellaisinaan digipalvelusäädöksen vaatimuksia.
Valtionhallinnossa on syytä kysyä, mitä tapahtuu, jos tätä ennakkotapausta aletaan soveltaa myös muihin tekoälypalveluihin.
Eivätkä nämä muutokset koske vain ChatGPT:tä. Valtionhallinnossa on syytä kysyä, mitä tapahtuu, jos tätä ennakkotapausta aletaan soveltaa myös muihin tekoälypalveluihin. Käytämme työtehtäviimme lukuisia Microsoftin tarjoamia työkaluja, joilla niilläkin on VLOSE-rajapyykin ylittävä määrä käyttäjiä EU:ssa. Esimerkiksi Microsoft ilmoittaa tekoälytetyn hakukoneen Bingin palvelevan keskimäärin 155 miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukaudessa.
Tekoälykehityksen kannalta ennakkotapaus antaa selvän viestin: tarpeeksi suuren käyttäjämäärän saavuttanut tekoälypalvelu voidaan nyt nähdä myös kriittisenä yhteiskunnallisena informaatioinfrastruktuurina, johon sovelletaan digipalvelusäädöksen järjestelmätason riskien sääntelyä. Samalla ChatGPT on nimetty virallisesti hakukoneeksi – vaikkei se sitä ole.
Teksti on rinnakkaisjulkaistu tutkijayhteisö Rajapinta ry:n blogissa (rajapinta.co)
