Myös valtiolla on herätty henkilöstöön kohdistuvien vihapuhetilanteiden yleistymiseen. “Erityisesti sosiaalinen media on nykyään vihapuheelle otollinen alusta”, pohtii Valtiokonttorin Työelämäpalveluiden johtava asiantuntija Tuija Hytönen. Sosiaalinen media on tuonut vihapuheen leviämiselle uudenlaista nopeutta ja laajaa tavoittavuutta. Lisäksi se mahdollistaa esittäjälleen tietyn anonymiteetin.
Sosiaalinen media on ollut vihapuheen leviämiselle otollinen alusta.
Tarve ennakoida ja hoitaa vihapuhetilanteita on kasvanut. Tällä hetkellä asiaa pohditaan erityisesti työsuojelun ja työkykyjohtamisen näkökulmista vihapuheeseen liittyvässä kokeiluryhmässä osana valtion Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelmaa. Sen tarkoituksena on kehittää henkilöstöjohtamista ja työntekijäkokemusta. Hytönen toimii kokeiluryhmän sparraajana. Hän on henkilökierrossa Valtiokonttorilla, jossa hänen tehtäviinsä kuuluu laaja-alaisesti erilaiset työelämän murrokseen ja kehittämiseen liittyvät teemat ja hankkeet. Vihapuheteema näkyy Hytösen työnkuvassa henkilöstön kehittämispäällikkönä myös hänen kotiorganisaatiossaan Helsingin poliisilaitoksella.
Kokeiluryhmä aloitti työskentelynsä vuoden 2020 vaihteessa. Hytönen korostaa, että sparraajan roolissa hänen työnsä on enemmän ohjaavaa ja mahdollistavaa. Isoimman työn tekevät ryhmän jäsenet. Ryhmässä on mukana henkilöitä oikeusministeriöstä, sisäministeriöstä, Poliisihallituksesta, Tullista, Syyttäjälaitoksesta, Kansallisesta audiovisuaalisesta keskuksesta sekä Kevasta.
Valtionhallinnossa vihapuhe näkyy yhä enemmän työntekijöihin kohdistuvana ilmiönä. Vaikka vihapuhe on lisääntynyt ja lisääntymässä, haasteena on sen eri muodot ja niistä käytettävien määritelmien moninaisuus. ”Vihapuhetta on maailmassa tainnut olla aina, nyt riskinä on sen arkipäiväistyminen”, Hytönen pohtii. Termille ei ole olemassa yksiselitteistä yleisesti käytössä olevaa määritelmää. Yleisluonnehdintana vihapuhetta voisi kuitenkin kutsua yksisuuntaiseksi vuorovaikutukseksi, joka pyrkii riistämään tai kyseenalaistamaan sen kohteena olevan ihmisarvon.
Kokeiluryhmässä pohditaankin esimerkiksi erottelua normaalin virkatoimen arvostelun, vihaisen puheen, vihapuheen ja maalittamisen välillä. Näistä vihapuhe ja maalittaminen ovat kokeiluryhmän työn keskiössä. Vihapuheen yhdeksi tunnusmerkiksi voidaan esimerkiksi nimetä se, että sen kärki on virkatoimen hoidon tai tehdyn päätöksen arvostelemisen asemesta toimijan henkilössä tai jopa perheessä.
Työnantajalla on vastuu tarjota tukea työntekijöille
”Tärkeimpänä viestinämme on se, että vihapuheen arkipäiväistymistä me emme hyväksy”, Hytönen painottaa. On myös ratkaisevaa, että ymmärretään, kuinka psykososiaalisesti kuormittavaa vihapuheen kohteeksi joutuminen voi olla. Näissä tilanteissa jo työturvallisuuslainsäädäntökin velvoittaa työnantajaa toimenpiteisiin.
Vihapuheen arkipäiväistymistä emme hyväksy.
Kokeiluryhmä haluaakin varmistaa, että työnantajan työsuojeluvastuu toteutuu tilanteissa, joissa työntekijä tai työyhteisö joutuu vihapuheen kohteeksi. Vaikka vihapuhe useimmiten kohdistuu yksittäiseen työntekijään, taustalla on usein pyrkimys vaikuttaa koko organisaatioon. ”Näin ollen työnantajan vastuu ja velvollisuus ryhtyä tukitoimiin on melko ehdoton”, muistuttaa Hytönen. Tärkeää on, että kohteeksi joutunut saa tarvitsemansa tuen ja hänen työhyvinvointinsa turvataan.
Myös viestinnällä on tärkeä rooli. Virastojen viestintästrategia ja viestintään liittyvät menetelmät täytyy huomioida vihapuhetta pohdittaessa. Tätä tukemaan työryhmään on saatu mukaan viestintäasiantuntijoita.
Kokeiluryhmän työskentely tähtää havahduttamiseen ja toimintasuosituksiin
Kokeiluryhmä on asettanut tavoitteeksi etenkin tiedon ja ymmärryksen lisääminen vihapuheen eri muodoista, sen esiintymisestä sekä vaikutuksista. Olennaista on lisätä virastojen valmiuksia ja keinoja vihapuhetilanteen tukitoimiin hoitamiseen ja vaikutusten ennaltaehkäisemiseen.
Työryhmä haluaa dokumentoida yleistason toimintasuositukset valtionhallinnolle. Ne voisivat toimia pohjana virastokohtaisille ohjeille. Vihapuheeseen liittyvää tietoa voitaisiin hyödyntää valtionhallinnossa esimerkiksi perehdyttämisessä, koulutuksissa ja muissa tapahtumissa. Hytönen kertoo, että kokeiluryhmän tavoitteeseen liittyvästä verkkokoulutuksesta on keskustelu myös eOppivan kanssa.
Valmiit menettelytavat sopivat hyödynnettäväksi
Tietoisuus vihapuheesta ja sen vaikutuksista lisääntyy koko ajan. Valtiolla vihapuheen yleistymiseen on varauduttu etenkin niillä hallinnonaloilla, joilla vihapuhetta on kohdattu jo pidempään. Kokeiluryhmässä onkin mukana sellaisia virastoja, joissa omien virasto-ohjeiden valmistelussa ollaan jo varsin pitkällä. ”Näin me saamme ryhmän työskentelyyn ja sitä kautta koko valtionhallintoon myös loppukäyttäjän näkökulmaa sekä käytäntöjä jaettaviksi ja kokeiltaviksi”, toteaa Hytönen.
Valtionhallinnosta löytyy paljon valmiita menettelytapoja.
Kokeiluryhmässä on jo todettu, että valtionhallinnossa on itseasiassa melko paljon valmiita työsuojelun ja työkykyjohtamisen menettelytapoja ja rakenteita, joilla voidaan auttaa vihapuheen kohteeksi joutuneita.
”Meillä on esimerkiksi varhaisen tuen toimintamalli sekä menettelytapoja ja tukitoimia häirinnän ja epäasiallisen kohtelun käsittelemiseksi ja ratkaisemiseksi”, Hytönen kertoo. Samoilla tukitoimilla voidaan tukea myös vihapuheen kohteeksi joutuneita. Työyhteisöjä ja johtoa voi ja kannattaa valmentaa yhdessä kohtaamaan vihapuhetilanteita ja selviytymään niistä toimintakykyisinä.
Toimivia käytäntöjä kannattaa nyt tehdä näkyväksi.
