Terveisiä työsuojelun yhteistyöryhmältä on valtion työsuojelun yhteistyöryhmän blogisarja valtion työsuojelutoiminnan ja -toimijoiden tueksi. Blogin kirjoittajina toimivat yhteistyöryhmän jäsenet, jotka avaavat keskustelua, jakavat tietoa ja nostavat esiin tärkeäksi kokemiaan teemoja ja aiheita työsuojelun näkökulmasta. Blogisarjan toisen osan kirjoittaja on Eini Hyttinen, yhteistyöryhmän aktiivinen jäsen jo kolmatta toimikautta. Tekstissään Eini avaa dialogin ja avoimen vuorovaikutuksen merkitystä työsuojelutoimijoiden työn onnistumisen ja oman jaksamisen kannalta.
Työelämässä työsuojelutoimijat kantavat tärkeää vastuuta työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamisesta jo ihan säädöspohjaisestikin.
Tänä päivänä työsuojelutoimijoiden tehtävät voivat olla vaativia ja stressaavia, vaikka ovathan ne olleet ilmeisesti sitä ennenkin. Painopisteissä, toimintatavoissa ja rytmissä on muutoksia tapahtunut varmaan eniten. Työsuojelu edellyttää jatkuvaa tarkastelua ja reagointia työpaikan riskeihin ja ongelmiin – herkistä tuntosarvista on hyötyä. Samalla työsuojelutoimijoiden oma jaksaminen ja työhyvinvointi vaatii tasapainoa, pystyäksemme hoitamaan tehtäviä tehokkaasti ja kestävästi.
Pitkään työsuojelun parissa olleena olen huomannut, että työpaikan vuorovaikutus ja dialogi ovat olennainen osa työsuojelutoimijoiden onnistumisen ja jaksamisen kokonaisuutta, ja niiden merkitys on vain korostunut viime vuosina. En edes halua ajatella, että syy merkityksen korostumiseen olisi dialogin tai vuorovaikutuksen vähentyminen työpaikoilla. Toisaalta vuorovaikutuksen puutteita ei aina haluta tunnistaakaan.
Kaikkihan työsuojelussa dialogin merkityksen tietävät. Muistan taannoin pitäneeni 13 demokraattisen dialogin teesiä jopa itsestään selvyytenä (Jon Frode Gustavsen,1992). Mutta tietävätkö kaikki, ja riittääkö, jos vain osa tunnistaa dialogin merkityksen? Tietäminen on eri asia kuin arkeen toiminnan tasolle ottaminen.
Vuorovaikutuksen merkitys työpaikalla
Työsuojelussa jaksamista ei voida tarkastella vain yksilön näkökulmasta – oleellista on huomioida myös työpaikan vuorovaikutuskulttuuri. Työpaikan vuorovaikutus ja kommunikointi ovat keskeisiä tekijöitä niin työsuojelutoimijoiden kuin muidenkin työntekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Hyvin toimivana vuorovaikutus esihenkilöiden, toimikunnan jäsenten ja henkilöstön välillä mahdollistaa, että me työsuojelutoimijoina voimme jakaa kokemuksia, saamme tukea ja palautetta, sekä löydämme uusia keinoja haasteiden ratkaisuun.
Itselleni dialogi ei tarkoita vain keskustelua, vaan syvällistä vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet kuuntelevat ja ymmärtävät (tai ainakin pyrkivät ymmärtämään) toistensa näkökulmia. Vuorovaikutusta, jossa uskallamme olla myös eri mieltä ja haastaa toisiamme. Tällainen vuorovaikutus lisää työpaikan turvallisuuskulttuuria ja tukee jaksamista. Toki on niin, että meidän työsuojelutoimijoiden rooli on esimerkinomaisesti erityisen tärkeä – tehtävämme on juuri edistää avointa ja rehellistä keskustelua turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Silloin saatamme jopa ehkäistä ongelmien eskaloitumista ja parannamme työpaikkamme ilmapiiriä.
Vuorovaikutuksen tutkimuksessa on havaittu, että aktiivinen ja positiivinen vuorovaikutus parantaa työpaikan turvallisuutta. Karhu (2015) toteaa, että avoin keskustelu turvallisuuskysymyksistä, jossa työntekijät voivat tuoda esiin huoliaan ja ehdotuksiaan ilman pelkoa sanktioista, luo ilmapiirin, jossa turvallisuuskulttuuri voi kehittyä.
Työsuojelutoimijoiden jaksaminen – haasteet ja mahdollisuudet
Työsuojelussa on toisinaan tarkasteltava ja hallittava työpaikan turvallisuus- ja hyvinvointikysymyksiä paineistetuissa ympäristöissä. Viestiä on osattava viedä ja viestiä on osattava ottaa vastaan, suodattaakin. Tiedämme, että joskus viestinviejiä jopa ”ammutaan”. Tämä voi aiheuttaa kuormitusta, niin fyysistä kuin henkistäkin. Esim. vuosia kestäneet ratkaisemattomat ilmapiiriongelmat uuvuttavat pikkuhiljaa. Työsuojelutoimijoiden jaksaminen vaatii uudenlaista huomiota – ei pelkästään omalta työyhteisöltä, vaan koko organisaatiolta ja myös valtion työsuojelun kehittämistä tukevilta tahoilta.
Jaksaminen työssä riippuu monista tekijöistä, kuten riittävästä tuesta työyhteisöltä, työpaikan vuorovaikutuskulttuurista ja mahdollisuuksista työ- ja vapaa-ajan tasapainoon. On tietysti oleellista, että työsuojelutoimijat itse huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan, vaikkapa työskentelemällä ennakoivasti ja välttämällä ylikuormitusta. Hyvinvoiva työsuojelutoimija pystyy vaikuttamaan tehokkaasti työpaikan turvallisuuteen ja työsuojelukäytäntöihin.
Työsuojelutoiminta on keskeinen osa työpaikan turvallisuus- ja hyvinvointikulttuuria. Se ei ole vain lainsäädännöllinen velvoite, vaan myös sosiaalinen prosessi, joka edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa eri osapuolten välillä. Hyvin toimiva viestintä ja vuorovaikutus ovat keskeisiä työsuojelutoiminnan onnistumiselle, ne mahdollistavat tehokkaan riskienhallinnan, ennaltaehkäisyn ja työntekijöiden osallisuuden turvallisuuden kehittämisessä. Useat tutkimukset vahvistavat, että viestinnällä ja vuorovaikutuksella on suuri vaikutus paitsi työpaikan turvallisuusasioiden edistämiseen myös työyhteisön hyvinvointiin ja työsuojelutoimijoiden jaksamiseen.
13 demokraattisen dialogin teesiä työsuojelussa
Teesit on suunniteltu parantamaan vuorovaikutustaitoja ja edistämään rakentavaa keskustelua organisaatioissa. Olen huomannut, että työsuojelutoimijoiden työssä teesit tarjoavat arvokkaita työkaluja oman työsuojeluroolin ja jaksamisen tueksi, tosin niiden tunnustamisella olisi apua kaikkien työpaikkojen hyvinvoinnin edistämisessä. Nämä ovat keskeisiä etenkin niin sanotussa LTT-mallissa (Learning Through the Transformation of Work), jossa kehittävä työntutkimus ja dialogisuus yhdistyvät. Suomessa niitä on hyödynnetty mm. TYKES-ohjelmassa ja työelämän laatuhankkeissa.
- Dialogi on vaihtoa; ideat ja argumentit liikkuvat edestakaisin osallistujien kesken.
- Kaikkien, joita asia koskee, on saatava osallistua.
- Osallistumisen mahdollisuus ei kuitenkaan riitä. Kaikkien tulisi myös olla aktiivisia.
- Vastaavasti jokaisen osallistujan velvollisuutena on oman näkökulmansa esittämisen lisäksi myös auttaa muita esittämään omansa.
- Kaikilla on yhtenäinen asema keskustelussa.
- Työkokemus on yhtäläisen osallistumisen perusta. Tämä on määritelmän mukaan ainut kokemus, joka kaikilla osallistujilla on. Ainakin osaa kokemuksesta, joka kullakin osallistujalla on hänen tullessaan mukaan keskusteluun, on pidettävä legitiiminä
- Jokaisella täytyy olla mahdollisuus ymmärtää käsiteltäviä asioita.
- Kaikki keskusteltavaan asiaan liittyvät perustelut ovat hyväksyttäviä. Yhtäkään perustelua ei saa hylätä sen vuoksi, että se tulee ei-hyväksyttävästä lähteestä.
- Keskustelussa mukana olevien perustelujen ja näkökulmien täytyy olla osallistujien esittämiä. Kukaan ei voi osallistua sivusta käsin.
- Jokaisen osallistujan täytyy hyväksyä se, että toisilla osallistujilla voi olla paremmat perustelut kuin hänellä itsellään.
- Kaikkien osallistujien työroolit – johtajien mukaan lukien – voidaan ottaa keskustelun alaisiksi.
- Osallistujien tulisi pystyä sietämään mielipiteiden erilaisuuden lisääntymistä.
- Keskustelun täytyy jatkuvasti tuottaa sopimuksia, jotka mahdollistavat käytännön toiminnan. On huomattava, että tämän ja edellisen kriteerin välillä ei ole vastakohtaisuutta. Demokraattisen järjestelmän peruspiirre on kyky yhdistää moniarvoisuus tehokkaaseen päätöksentekoon.
Työsuojelussa jaksaminen on tiiviisti sidoksissa siihen, miten vuorovaikutus työpaikalla toimii. Hyvin toimiva dialogi voi tukea työsuojelutoimijoiden työhyvinvointia, ehkäistä uupumusta ja parantaa työpaikan turvallisuus- ja hyvinvointikulttuuria. Työsuojelussa on hyvä pohtia, onko meillä halua kehittää omia vuorovaikutustaitoja ja luoda avoimempaa, yhteistyöhön perustuvaa kulttuuria työpaikalle. Fakta on vaan niin, että kun vuorovaikutus on kunnossa, on myös jaksaminen ja työpaikan hyvinvointi vahvemmalla pohjalla.
Entäpä viestintä työsuojelutoiminnassa?
Viestintä työsuojelutoiminnassa ei ole vain informaatioiden välittämistä, vaan se on vuorovaikutteinen prosessi, jossa molemmat osapuolet – työntekijät ja työnantajat – jakavat tietoa ja näkemyksiä turvallisuuskysymyksistä. Työsuojelutoimijat eivät toimi pelkästään sääntöjen ja määräysten valvojina, vaan myös tiedon jakajina ja keskustelijoina.
Tehokas viestintä parantaa työntekijöiden tietoisuutta turvallisuusriskien suhteen ja vahvistaa heidän halukkuuttaan osallistua työsuojelutoimintaan. Esim. Arja Jääskeläinen (2013 julkaistu väitös) on todennut vuosia sitten, että avointa ja läpinäkyvää viestintää tarvitaan, jotta työsuojelutoimijat voivat rakentaa luottamusta työntekijöiden kanssa. Tämä luottamus puolestaan edesauttaa yhteistyön kehittymistä ja mahdollistaa työsuojelutoimijoiden työskentelyn tehokkaammin.
Avoin viestintä auttaa työntekijöitä kertomaan huolistaan ja tunnistamaan mahdollisia turvallisuusriskejä ennen niiden muuttumista ongelmiksi. Hyvin toimivana viestintä tukee yhteistä vastuunkantoa työpaikan turvallisuudesta. Tämä jopa vähentää turhaa syyttelyä ja edistää kollektiivista ajattelua. Toisaalta työntekijöiden osallistuminen viestintään luo tilaa uusille ideoille ja kehittämiselle, mikä taas parantaa työsuojelutoiminnan laatua.
Vuorovaikutus työsuojelutoiminnassa – eläköön jatkuva dialogi!
Vuorovaikutus on työsuojelutoiminnan kulmakivi. Se mahdollistaa palautteen antamisen ja saamisen, ongelmien käsittelemisen ja ratkaisujen löytämisen. Vuorovaikutus ei ole vain yksisuuntaista viestintää, se on keskinäistä keskustelua, jossa molemmat osapuolet ovat tasavertaisia ja voivat tuoda esiin omat näkökulmansa. Hyvä vuorovaikutus mahdollistaa sen, että työsuojelutoimijat voivat reagoida nopeasti työpaikalla ilmeneviin ongelmiin, mikä parantaa työpaikan turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Dialogi luo ymmärrystä eri osapuolten välillä. Työsuojelutoimijat voivat paremmin ymmärtää työntekijöiden huolia ja tarpeita, ja työntekijät voivat tuntea itsensä kuulluiksi. Avoin ja kunnioittava vuorovaikutus parantaa työntekijöiden psykologista turvallisuutta, ts. he uskaltavat ottaa puheeksi myös herkempiä aiheita, kuten työperäisiä sairauksia tai henkisiä kuormituksia.
Työsuojelutoiminnan onnistuminen on sidoksissa siihen, miten hyvin työpaikalla onnistumme viestimään, tekemään yhteistyötä ja käymään rakentavaa dialogia ja kohtaamaan toisiamme.
Eini Hyttinen,
Valtion työsuojelun yhteistyöryhmä