Oletko pysähtynyt miettimään, miten planeetan tila vaikuttaa omaan terveyteesi ja hyvinvointiisi? Planetaarinen terveys ei ole vain ympäristöpuhetta, vaan suoraan yhteydessä siihen, miten me voimme nyt ja tulevaisuudessa. Aiheesta kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren.
Planetaarinen terveys on verrattain tuore käsite. Se nousi kansainväliseen keskusteluun vuonna 2015, kun Rockefeller Foundation–Lancet Commission julkaisi uraauurtavan raportin. Pian tämän jälkeen perustettiin Planetary Health Alliance -verkosto edistämään alan tutkimusta ja koulutusta.
”Asia nousi esiin, kun terveydenhuollon ammattilaiset alkoivat herätä ympäristömuutosten ja terveysvaikutusten laajuuteen. Suomessa planetaarinen terveys nousi vahvasti esille EU-puheenjohtajakaudella 2019, jolloin julkaistiin Helsinki Declaration to protect human and planetary health”, Mikaela kertoo.
”Toivoa on, kun on toimintaa”
Planetaarinen terveys perustuu ymmärrykseen ihmisen ja muun luonnon välisistä yhteyksistä. Luonto ylläpitää elämää tuottaessaan puhdasta vettä, happea ja ravintoa, suojaa tulvilta, myrskyiltä ja muilta sään ääri-ilmiöiltä sekä vahvistaa ihmiskehon mikrobistoa ja suojaa monilta sairauksista.
”Kyse on siitä, miten ympäristössä tapahtuvat suuret mullistukset – ilmastonmuutos, luontokato ja ympäristön saastuminen – vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kyse on myös siitä, miten ihmiset ja yhteiskunnat vaikuttavat toimillaan maapallon tilaan sekä siitä, mitä voimme tehdä negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi”, Mikaela sanoo.
”Tietoa ja keinoja puuttua planeetan hyvinvointiin vaikuttaviin kriiseihin löytyy, joten näkymä ei ole toivoton. Kun ilmaston lämpenemistä, luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, luonnonvarojen ylikulutusta ja ympäristön saastumista hillitään, samalla edistetään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Eli toivoa on, kun on toimintaa.”
”Helle aiheuttaa yhä suurempia riskejä”
Todellisia koko maailmaa koskettavia uhkia on jo nyt paljon: ravinnon riittämättömyys, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien yleistyminen, eläimistä ihmisiin siirtyvät taudit, uusien pandemioiden syntyminen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat konfliktit, kriisit ja kuolemat.
”Planetaarinen terveys vastaa moniin haasteisiin, jotka uhkaavat nykyisten ja erityisesti tulevien sukupolvien terveyttä ja hyvinvointia. Käsitteen kautta tunnistamme ja kehitämme ratkaisuja, jotka lisäävät niin yhteiskunnan kuin luonnonjärjestelmien vakautta sekä varmistavat näin terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä sekä ihmisille että muulle luonnolle”, Mikaela korostaa.
”Meidän tulee varautua ympäristömuutosten vaikutuksiin, sillä niissä piilee laajoja riskejä myös suomalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Esimerkiksi helle on globaalisti merkittävin kuolleisuutta lisäävä tekijä. Suomessakin nähdään, että helle aiheuttaa yhä suurempia riskejä etenkin ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Samalla helle kuormittaa sekä terveydenhuollon ammattilaisia että toimitiloja. ”
”Olemme jatkuvasti uusien tilanteiden äärellä”
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, eläinten elintilan kapeneminen ja kaupungistuminen lisäävät infektiotautien leviämistä muista lajeista ihmisiin. Suomessa ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy esimerkiksi punkkien välittämien tautien yleistymisenä yhä pohjoisemmassa. Globaalisti huolta aiheuttavat muun muassa malaria sekä muut hyönteisten levittämät taudit, kuten dengue, chikungunya ja Länsi-Niilin virus.
”Suomessa pimeät talvet lisäävät kaamosmasennuksen ja muiden mielenterveyteen liittyvien riskien lisääntymistä. Samoin talviaikaisten lämpötilojen sahaaminen nollan molemmin puolin kasvattaa liukastumistapaturmia”, Mikaela toteaa.
Lisäksi erilaiset sään ääri-ilmiöt – tulvat, myrskyt ja niiden aiheuttamat vahingot – hankaloittavat yhteiskunnan toimintaa sekä vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.
”Vaikutukset ovat laajoja ja monesti ennalta-arvaamattomia, joten olemme jatkuvasti uusien tilanteiden äärellä. Opimme ympäristömuutosten vaikutuksista koko ajan lisää, mikä on tärkeää, jotta pystymme varautumaan uusiin tilanteisiin mahdollisimman hyvin.”
Pitääkö olla huolissaan?
”Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut ilmastonmuutoksen tämän vuosisadan suurimmaksi terveysuhaksi”, Mikaela vastaa.
”Suomessa tilanne on globaaliin tasoon nähden keskivertoa paremmalla tasolla. Meillä on monia muita maita paremmat edellytykset varautua ja suojautua ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, mutta emme ole irrallaan globaalista kehityksestä. Esimerkiksi kuivuus ja ruokapula muualla voi heijastua myös Suomeen konfliktien ja muuttoliikkeen kautta.”
”Positiivista on se, että meillä on jo paljon erilaisia ratkaisumahdollisuuksia. Niitä ei kuitenkaan ole aina helppo edistää, jos ajatellaan vaikkapa ihmisten elintapavalintoja. Tietoisuuden lisääminen ei riitä, vaan tarvitaan myös muita ohjauskeinoja. Parhaimmillaan kyseessä on herkullinen win-win -tilanne: teot tuottavat samaan aikaan sekä ympäristövaikutuksia että terveysvaikutuksia.”
Viisi ratkaisua win-win -tilanteeseen
Päävastuu muutoksesta on päättävissä asemissa olevilla, mutta myös yksilöillä ja kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli. Mikaela Grotenfelt-Enegren nostaa THL:n linjausten näkökulmasta esiin viisi ratkaisua, joilla terveyttä ja luonnon hyvinvointia voidaan edistää Suomessa samanaikaisesti.
Metsien suojelu. Välittömät terveyshyödyt syntyvät tilanteissa, joissa uudet suojelualueet sijaitsevat lähellä asutusta tai ovat avoinna virkistyskäytölle luontoa kunnioittaen. Välillisesti metsät edistävät terveyttä ylläpitämällä makean veden varastoja, varastoimalla hiiltä ja vaalimalla luonnon monimuotoisuutta.
Saasteiden vähentäminen. Saastumiseen luetaan ilman, veden ja maaperän tilan heikentyminen muun muassa pakokaasujen, kemikaalien ja mikromuovien luontoon päätymisen takia. Näiden vähentäminen vaatii sääntelyä, riittäviä kannustimia sekä käyttäytymisen muutosta. Maailmanlaajuisesti ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain noin kahdeksan miljoonaa ja Suomessa noin 3700 ennenaikaista kuolemaa.
Vähemmän prosessoitua lihaa. Prosessoidun lihan korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla voi ehkäistä vuosittain arviolta seitsemän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Suomalaistutkimusten mukaan jo maltillinen punaisen tai prosessoidun lihan korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla näkyy pienempänä paksusuolen syövän sekä tyypin 2 diabeteksen riskinä.
Lisää vihreää kaupunkeihin. Monipuolisella kaupunkivihreällä on havaittu olevan paitsi lukuisia hyötyjä terveydelle myös merkittävä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Laskelmien mukaan jo 10 prosentin lisäys kaupunkivihreässä säästäisi Suomessa vuosittain noin 140–290 miljoonaa euroa pelkästään uusien masennus- ja tyypin 2 diabetes -tapausten aiheuttamissa kustannuksissa.
Terveydenhuollon päästöt pienemmiksi. Suomessa terveyspalveluiden kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 4,5 prosenttia kansallisista kokonaispäästöistä. Keinoja päästöjen vähentämiseen ovat esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyyn panostaminen, uusiutuvan energian käyttäminen, kasvipohjaisen ruoan lisääminen sairaaloissa sekä tarpeettomien hoitotoimenpiteiden ja turhien lääkitysten välttäminen.
