Vaasan yliopistossa keväällä väitellyt Marika Tammeaid peräänkuuluttaa metataitoja, joita julkisen sektorin johtajat tarvitsevat nyt enemmän kuin koskaan. Metataitoisuus toimii vastalääkkeenä haitalliselle byrokratisoitumiselle ja vie uudelle tasolle, jossa onnistutaan yhdessä yli siilojen.
Tammeaidilla on vuosikymmenien työkokemus valtion organisaatioiden ja johtamisen kehittämisestä ja kouluttamisesta monissa eri rooleissa. Työn on pistänyt pohtimaan ja synnyttänyt vähitellen mission.
Vuosikausia ihmettelin, miksi johtamiskouluttamisen perussisällöt eivät ole missään linjassa sen kanssa, mitä tiedetään ihmisten johtamisesta. Johtamisajattelussa ja -kirjallisuudessa ei käytännössä oteta lainkaan huomioon ihmisnäkökulmaa organisaatioissa tai julkisessa politiikassa”, kehitysjohtajana Itsenäisyyden Juhlavuoden lastensäätiössä toimiva Tammeaid sanoo.
Niinpä hän lähti yhdistämään näitä irrallaan olevia asioita ja hyvän johtamisen todellisia tekijöitä. Rinnalla kulki koko ajan yhä kompleksisemmaksi muuttuva maailma, yhteenkietoutuneet yhteiskunnalliset ongelmat, monimutkaiset ja jatkuvasti muuttuvat haasteet, heikentynyt ennakoitavuus ja yhteiskunnan moniarvoisuus.
”Siilomaisesti organisoitunut valtio pystyy aika huonosti vastaamaan haasteisiin ja aidosti vaikeisiin asioihin, jotka eivät noudata hallinnonalan rajoja. Tarvitaan kokonaisvaltaista otetta yli siilojen, mutta myös yhteistyötä muun yhteiskunnan kanssa.”
”Metataidoilla on erittäin suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia”
Väitöskirjan aiheeksi kirkastui luontevasti julkisen johtamisen metataitoisuus, joita ei aiemmin ole tutkimuskirjallisuudessa juurikaan käsitelty. Kyseessä on teoriaa luova väitöskirja, jota voidaan soveltaa suoraan käytäntöön.
”Metataidot ovat tärkeäitä organisaatioiden ihmisille, mutta myös politiikan onnistumiselle, jotta löydetään uusia ratkaisuja, pystytään luomaan niitä moninäkökulmaisesti ja antamaan parastamme. Kyse ei ole vain kivasta työhyvinvointilisästä, vaan metataidoilla on erittäin suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia.”
Kuten Tammeaid sanoo, väitöskirjan kuusi välttämätöntä metataitoa ei edusta tyhjentävää listausta, mutta valitut taidot vastaavat tämän hetken tarpeisiin. Ne ovat taitoja, jotka auttavat julkista hallintoa uudistumaan ja kehittymään – päästämään irti ilmiö- ja ihmislähtöisyyttä estävistä siiloista.
”Metataidot toimivat vastalääkkeenä haitalliselle byrokratisoitumiselle. Kyse on julkisen hallinnon uudistumiskyvystä, julkisen politiikan laadusta ja ihmiskeskeisyydestä sekä julkisen sektorin kyvystä tuottaa kansalaisten näkökulmasta parempia palveluja”, Marika summaa.
Hyviä uutisia: metataitoisia johtajia on jo olemassa
Vaikka väitöskirjassa keskitytään julkisen johtamisen metataitoihin, ne ovat Tammeaidin mukaan yhtä lailla tärkeitä ja tarpeellisia kaikille muillekin. Ja mikä huojentavaa, ne ovat opittavissa ja opetettavissa.
Väitöskirjan tärkeänä lähdeaineistona toimivat 22 ylimmän virkamiesjohdon haastattelua, jotka valottivat haastateltavien ajatuksia metataitojen merkityksestä julkisessa johtamistehtävässä onnistumisessa. ”Aika paljon hyviä asioita tapahtuu, ja metataitoisia johtajia on jo olemassa”, Marika sanoo hymyillen.
Kaikki haastateltavat tunnistivat metataitoja ja suurin osa tunnisti myös käyttävänsä niitä. Joidenkin kokemusten mukaan oma organisaatio ei kuitenkaan rohkaise metataitoisuuteen, vaan pikemminkin rajoittaa.
”Tämä on erittäin huolestuttavaa: jos johtaja kokee näin, mitä se on sitten koko muulle henkilöstölle? Johtajalla on kuitenkin aina isompi mahdollisuus vaikuttaa toimintaympäristöön ja organisaatiokulttuuriin kuin muilla.”
”Julkista johtamista ajatellaan usein hyvin kapeasta näkökulmasta. Valtiolla ei kuitenkaan ole vai yhtä organisaatiokulttuuria, sillä kaikki organisaatiot ovat hyvin erilaisia. Tämä kertoo siitä, että ihmiset luovat organisaatiokulttuurin, mikä taas tarkoittaa sitä, että kulttuuria voi muuttaa.”
Tässä ne ovat – kuusi metataitoa by Marika Tammeaid
1 Jatkuvan oppimisen asenne – oppimaan oppiminen
”Kyse on yksinkertaisesti siitä, onko ihminen liikkeellä oppivalla mielellä. Johtamisen metataidoissa on kyse myös siitä, miten voi mahdollistaa muiden oppimista sillä ajatuksella, että ihmiset muuttuvat ja kehittyvät koko elämänsä ajan. Johtaja voi oppia paljon, kun on tekemisissä oman substanssinsa ulkopuolella ja katsoo ympärilleen avoimin silmin.”
2 Systeeminen näkökulma toimintaan
”Tämä tarkoittaa sitä, että johtajalla on omaa organisaatiota, yksikköä tai tehtävää laajempi näkökulma toimintaan. Kyse ei ole siitä, miten itse saa hommat maaliin vaan siitä, miten oma tekeminen liittyy muiden tekemisiin ja yhdessä tekemiseen, yhteiseen tavoitteeseen. Yhdessä saadaan enemmän aikaan, sillä valtion johtaminen ei ole koskaan yksin onnistumista.”
3 Dialoginen vuorovaikutustapa
”Se on asenne, kuten mitä ajattelen muista ihmisistä: asettaudunko henkisesti ihmisten ylä-vai alapuolelle? Onko tärkeitä ja vähemmän tärkeitä ihmisiä? Dialoginen asenne on sitä, että pystyy vuorovaikutukseen kenen tahansa kanssa samalla tasolla. Se on myös käytännön avaintaito, jonka avulla voi tuoda vuorovaikutustilanteisiin aitoa dialogisuutta.”
4 Moninäkökulmaisen ajattelun taito
”Kaikkiin tilanteisiin on monta tulokulmaa. Laadukkaita päätöksiä synty vain, kun asioita tarkastellaan monipuolisesti. Jokaisen kokouksen olisi tärkeätä olla aidosti vuorovaikutteinen foorumi, joissa huomioidaan erilaiset näkemykset ja kokemukset ja rakennetaan sen pohjalta yhteistä uutta ajattelua.
5 Ihmiskeskeinen asioiden käyttöön vieminen
”Usein ajatellaan, että kun tehdään päätös, se johtaa toimeenpanoon. Ihmislähtöisten ja osallistavien toimeenpanotapojen valitseminen ja varmistaminen on kuitenkin tärkeää strategista osaamista, jota tulisi olla kaikilla johtajilla.”
6 Erilaisuutta hyödyntävä ja itseohjautuvuutta tukeva johtamisote
”Kyseessä on oppiva ja utelias mahdollistamisen asenne – portti siihen, että saadaan ihmisten osaaminen ja itseohjautuvuus kukoistamaan. Tärkeää on myös kysyä, näemmekö haastavissa tilanteissa ne resurssit ja keinot, jotka ovat käytettävissämme vai enimmäkseen ne, joita ei ole.”
Mitä metataitojen hyödyntämisestä voi seurata?
”Parhaimmillaan se, että johtajat, jotka ovat jo kehittäneet metataitojaan ja tuntevat niiden merkityksen, rohkaistuisivat jatkamaan, vaikka ympäristö ei tätä välttämättä tukisikaan. Toisaalta pitää saada lisää ihmisiä kehittämään näitä taitoja”, Marika vastaa.
”Johtajuutta pitäisi myös katsoa uudelta kantilta ja unohtaa vanhakantainen käsitys siitä, että johtajuus on ihmistyyppi tai henkilön ominaisuus. Hyvin erilaiset ihmiset voivat onnistua vaativissa johtamistehtävissä, mutta se edellyttää kaikilta metataitojen merkityksen ymmärtämistä.”
Historiaa pitäisi olla sekin näkemys, jonka mukaan julkisen organisaation johtaja ajattelee vain oman yksikkönsä menestystä. Tekemisen pitää olla tulevaisuuslähtöistä sen sijaan, että tehdään aina vain niin kuin on ennenkin tehty. Se on näkökulmakysymys: julkinen johtaminen on parhaimmillaan yhdessä onnistumista.
”Metataitojen kehittämisen mahdollisuuksia tulisi tarjota esimerkiksi johtamiskoulutuksissa. Kyseessä on iso kulttuurimuutos, joka on hidas ja monivaiheinen ja jota pitää tietoisesti kannatella ajassa.”
Marika Tammeaid toivoo, että yhä useampi johtaja ottaisi metataitoja omalle opiskelulistalleen.
Kuka Marika Tammeaid?
- Voimavara- ja ratkaisukeskeinen coach, työnohjaaja, organisaatiokehittäjä ja johtamiskouluttaja.
- Syntynyt Espoossa, kirjoittanut ylioppilaaksi Kallion lukiosta vuonna 1985, valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992 ja väitellyt Vaasan yliopistossa toukokuussa 2023 aiheesta Public sector leadership meta-skills.
- Työskennellyt muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston Tallinnan toimiston johtajana, Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden päällikkönä, Valtiokonttorin kehityspäällikkönä, valtiovarainministeriön kehittämisyksikön päällikkönä ja johtavana asiantuntijana Sitrassa. Toimii nyt Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan kehitysjohtajana.
- Organisaatiorooliensa lisäksi hän on kouluttanut 20 vuoden ajan coacheja, työnohjaajia ja johtajia yliopistollisissa täydennyskoulutuslaitoksissa sekä kansainvälisissä kehittämis- ja arviointiprojekteissa.
