Mistä moti maanantaihin?

On taas maanantai. Viriilit asiantuntijat virkistyvät etäkonttoriensa moskamastereillaan ja etsivät lounasrakoa palaveriputkiensa välin.

Vaan mitkä (muut) asiat motivoivat? Omista innostajista kannattaa keskustella työkavereiden ja myös pomonsa kanssa, jotta työyhteisö voi kannustaa Sinua jaksamaan töissä.

Mistä syntyy aikaansaamisen tunne, joka lisää tyytyväisyyttä työssä?

Motivaation voi jakaa tyypillisesti neljään tekijään: merkitys, osaaminen, työyhteisö ja itsenäisyys.

Tee työtä, jolla on merkitys

Asiantuntija haluaa tehdä työtä, jolla on joku suurempi merkitys. Se, mitä se kulloinkin on, voi vaihdella. Kun siirryin työskentelemään valtionhallintoon ja tuolloin valtionhankintojen pariin, sain aluksi mielettömiä kiksejä siitä, kuinka suurten asioiden kanssa pääsin työskentelemään. Koin olevani urani huipulla.

Kului ehkä vajaa vuosi, kun samat työtehtävät eivät tuoneetkaan minulle enää merkitystä. Kiinnostuin möhkälemäisen valtionhallinnon rattaiston sijaan siitä, kuinka voin vaikuttaa yhteen ihmiseen. Minulle palkitsevimpia hetkiä olivat yksittäisen virkamiehen, yrittäjän tai asiantuntijan sparraukset esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tai asiantuntijaviestintään liittyen.

Pelkkänä hypetyksenä merkityksellisyys ei tarkoita juuri mitään

Tällä hetkellä motivoidun eniten työstäni valtion työnantajakuvan edistämiseksi. Minusta olisi todella hienoa, jos jokainen virkamies ja valtionhallinnon työntekijä tuntisi roolinsa ja jopa vastuunsa työnantajakuvan välittämisessä.

Minä osaan!!

Oman osaamisen hyödyntäminen sekä sen kehittäminen ovat tärkeitä tekijöitä motivaatiolle. On tärkeää tunnistaa se hienoinen raja, jota mukavuusalueeksikin kutsutaan. Tarkoituksena on hyppelehtiä sen molemmin puolin niin, että samalla tulee kokeilleeksi rajojensa venyttämistä.

Tässä työkaveri voi olla suureksi avuksi. Parhainkaan osaaja ei välttämättä tunnista omaa arvoaan, eikä kaikkea osaamistaan, jota työyhteisössä päästään käyttämään. Entäpä jos kertoisit joskus, mitä osaamista työkaverissasi arvostat? Samalla voit kysyä, millaisena osaajana hän Sinut näkee.

Antoisinta on, kun oma osaaminen on avuksi muille.

Tähän sain viime viikolla todella mukavan muistutuksen, kun sain peräti kaksi spontaania kehua, kuinka olen tosi osaava ja ”hyvä tyyppi”. Tulipa kiva fiilis! Ensi alkuun huomasin ”kiistäväni” mielessäni palautetta.

Positiivisen palautteen voi ottaa vastaan vähättelemättä ja vain sanomalla ”kiitos”.

Työyhteisö ympärilläsi

Niin. Aika moni meistä taitaa syttyä eniten niistä osaajista ympärillään. Sen vuoksi nykyinen jatkuvan etätyön moodi onkin saattanut osoittautua raskaaksi. Vaikka yhteisölliset työskentelytavat ovat, esimerkiksi koronan myötä, vihdoin siirtyneet myös ruudun taakse, tekee välillä gutaa tavata ihmisiä ihan nassutustenkin.

Varsinkin etätyön maailmassa yhteisöllisyyteen pitää panostaa. Kun emme kohtaa kahvipöydässä ohimennen, emme välttämättä edes tunne työkavereitamme. Minkälaisia keinoja teillä on tutustua osastonne työntekijöihin?

Tai miten olisi yhteinen aamulenkki?

Esittäytyminen käy kätevästi omalla kanavallaan esimerkiksi Teamsissä. Ad hoc -kuulumisia voidaan vaihtaa pulinakanavalla tai liittymällä avoimeen kahvihuoneeseen (Teams-kokous) juomaan se päiväkahvi.

Kun jokaisella on paikkansa

Näin vanhemmiten olen huomannut olevani verrattain tonttitietoinen. Tarvitsen oman vastuualueeni, jonne kukaan ei tule mikromanageeraamaan tai kyttäilemään.

Entä jos itseohjautuvuus ihmiselle onkin kuin itsenäisyys valtiolle?

Pyrin hoitamaan työni niin, että työkaverinikin tietävät, että teen osuuteni. En jaksa turhaa selittelyä, en itseltäni tai muilta.

Tämä ei tietysti tarkoita sitä, ettenkö pyrkisi aktiivisesti yhteistyöhön työyhteisöni ja etenkin muiden verkostojen kanssa. Yhteistyökin helpottuu, kun asiantuntija osaa johtaa itseään ja kantaa vastuunsa työstään. Sitä kutsutaan itseohjautuvuudeksi. Ja se on aika 💪

Mistä Sinä motivoidut vai riittääkö ihan vain tieto siitä, että onhan sentään maanantai? Iloista työviikkoa!