Maa- ja metsätalousministeriö edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita määrätietoisesti

Maa- ja metsätalousministeriötä voidaan pitää Suomessa edelläkävijänä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. YK on määrittänyt agendalleen 17 tavoitetta kestävään kehitykseen liittyen. Tavoitteet on määrä ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Niiden tarkoituksena on pyrkiä edistämään kestävää kehitystä niin ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön kuin taloudenkin saralla.

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoo MMM:n olevan ensimmäinen valtioneuvoston ministeriö, joka on integroinut kestävän kehityksen tavoitteet vahvaksi osaksi strategiaansa. Tavoitteet ovat ministeriön toimintaa määrittävä teema, sillä ne kulkevat päätöksenteon rinnalla ja ne huomioidaan osana ministeriön kaikkea toimintaa.

– Voidaan sanoa, että ne ovat meidän päivitetyn strategiamme peruspilareita ja osa perusarkeamme. Suomihan ei ole erillinen saareke, joka tekee vain omia päätöksiään. Meidän pitää miettiä myös globaalimpaa kokonaisuutta, Husu-Kallio jatkaa.

Kokonaisvaltaista edistämistä

Kestävän kehityksen tavoitteita edistetään monin tavoin. Konkreettiset tavoitteita edistävät teot näkyvät sekä kansallisesti että kansainvälisesti Euroopan unionin (EU) tasolla ja YK:n kontekstissa.

Kotimaassa kestävän kehityksen tavoitteita edistetään lainsäädäntötyössä, jossa tärkeänä kestävän kehityksen osana toimii vastuullisuus.

Kotimaassa tavoitteita edistetään lainsäädäntötyössä, jossa tärkeänä kestävän kehityksen osana toimii vastuullisuus. Se otetaan huomioon monipuolisesti. Tavoitteiden edistämistä tapahtuu myös EU-vaikuttamisen kautta. EU:ssa on pyritty luomaan muun muassa kestävää metsästrategiaa ja vastuullista lainsäädäntöä ruokaan liittyen. 

Suomi on Husu-Kallion mukaan aktiivinen vaikuttaja myös YK-organisaatioissa. Esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n toiminnassa MMM korostaa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä ruoka- ja vesiasioissa, mutta myös maanpäällisen elämän sekä metsäsektorin suhteen. 

Toimeenpanolla pyritään todellisiin vaikutuksiin

Erityisen vahvasti MMM osallistuu nälänhädän kitkemisen, puhtaan veden ja sanitaation turvaamisen, vedenalaisen- ja maanpäällisen elämän sekä vastuullisen kuluttamisen edistämiseen.

– On kuitenkin vaikea löytää sellaista kestävän kehityksen tavoitetta, johon meidän toimintamme ei nivoutuisi. Tavoitteet ovat läsnä, kun puhutaan toiminnastamme energiaratkaisuissa, koulutuksessa, sukupuolten tasa-arvon saralla tai vaikkapa ilmastoasioissa, Husu-Kallio lisää. 

Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanon kautta halutaan saavuttaa suoria vaikutuksia.

– Totta kai me pyrimme konkretiaan, Husu-Kallio toteaa.

Kestävä kehitys myös kansainväliseen luonnonvarapolitiikkaan

Maa- ja metsätalousministeriö edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja niiden toteutumista myös kansainvälisen luonnonvarapolitiikan saralla. MMM johtaa keskeisten ministeriöiden, sidosryhmien ja tutkimuslaitosten muodostamaa kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkostoa, jossa se pääsee sitomaan kestävää kehitystä poikkihallinnollisesti kansainväliseen vaikuttamiseen.

Verkoston tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä luonnonvarojen kestävää käyttöä, sekä siihen liittyvän politiikan kehittämistä kansainvälisesti.

– Niissä asioissa me olemme ilmastokysymysten ja elämän perusasioiden ytimessä. Jotta kaikilla olisi ruokaa, joka olisi laadullisesti hyvää, eikä ruokahävikkiä syntyisi tuotannossa. Myös veden merkitys korostuu, niin kalojen maailmana, mutta myös ihmiselämälle tärkeänä aspektina, Husu-Kallio kertoo.

Nexus yhdistää tavoitteet kokonaisuudeksi

Maa- ja metsätalousministeriö on edelläkävijä myös niin sanotussa nexus-ajattelussa ja sen hyödyntämisessä. Tällä tarkoitetaan tavoitteiden välisten kytköksien huomioon ottamista. Koska kestävän kehityksen tavoitteet ovat kokonaisuus, eri tavoitteet nivoutuvat ja vaikuttavat toisiinsa. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan antaa vesi, joka käytännössä liittyy kaikkiin muihin tavoitteisiin. 

– On aikamoinen taitolaji, että kokonaisuutta pystytään käsittelemään niin, että saadaan edistettyä kaikkia tavoitteita, Husu-Kallio sanoo.

Nexus-ajattelussa huomioidaan tavoitteiden väliset kytkökset. Esimerkiksi vesi liittyy käytönnössä kaikkiin muihin tavoitteisiin.

Husu-Kallio toteaa, että osa tavoitteista voi olla jopa ristiriidassa toistensa kanssa. Jos puhutaan vain esimerkiksi ilmastoasioista, voi helposti syntyä ristiriitoja vaikka maanpäällisen elämän kokonaisuuden tai ei nälkää -tavoitteen kanssa. 

– Näitä on pakko katsoa kokonaisuutena. Ihmiset tarvitsevat ruokaa joka päivä ja sitä on siksi tuotettava. Meidän pitää kuitenkin löytää keino, että se ei olisi ristiriidassa esimerkiksi ilmastotavoitteiden tai muiden tavoitteiden kanssa. Siksi tämä nexus-ajattelu on kantava voima meidän toiminnassamme, hän jatkaa.

– Olen itse hirveän ylpeä siitä, miten olemme saaneet pidettyä nämä tavoitteet mukana toiminnassamme. Uskon, että tällä työllä päästään oikeasti asioissa eteenpäin. Se ei ole vain talouskysymys, vaan myös tahtokysymys, Husu-Kallio toteaa.

Ilmianna kiinnostava virkamies -konseptiin kuuluu ilmiantaa seuraava haastateltava virkamies. Jaana Husu-Kallio haluaa ilmiantaa Metsähallituksen pääjohtajan Juha Niemelän. Niemelältä hän toivoo kysyttävän, mitä vastuullisuus tarkoittaa Metsähallituksen toiminnassa.