Työelämäkeskustelussa pinnalla ovat taloudellisuus, tehokkuus ja tulokset. Harvemmin kuulee puhuttavan työelämän supervoimasta: uteliaisuudesta. Se ei ehkä näy kalenterissa tai strategioissa, mutta ilman sitä ei synny mitään uutta. Uteliaisuus saattaakin olla yksi merkityksellisimmistä työelämän muutosmoottoreista.
Uteliaisuus ei ole vain lasten ominaisuus tai tutkijoiden etuoikeus. Se on arjessa ilmenevä halu ymmärtää, kokeilla ja nähdä asiat toisin – myös silloin, kun kiire painaa päälle tai rutiinit houkuttelevat pysymään tutussa. Kun uteliaisuus saa tilaa, työ muuttuu vähemmän suorittamiseksi ja enemmän tutkimusmatkaksi työn kehittämiseen.
Uteliaisuus on viisauden alku
Milloin viimeksi pysähdyit kysymään itseltäsi “Entä jos tämän tekisi toisin?” tai “Voisiko tämäkin tapa toimia?” Pienetkin kokeilut voivat käynnistää uusia oivalluksia. Ehkä päätät lähestyä kollegaa, joka on sinulle vielä melko vieras. Ehkä kokeilet palaverissa esittää asian kuvan kautta, vaikka yleensä käyttäisit sanoja. Ehkä uskallat myöntää, ettet vielä osaa – ja juuri siksi haluat oppia.
Ajattele koiranpentua: se tutkii maailmaa kuono edellä, ei pelkää eksyä, eikä häpeä epäonnistumista. Jokainen uusi ääni, haju ja askel on mahdollisuus oppia. Vastaavalla tavalla uteliaisuus työelämässä tarkoittaa rohkeutta kokeilla, kompastua ja oppia eteenpäin kulkien. Meissä jokaisessa asuu pieni koiranpentu, kun vain annamme sen tulla esiin.
Pienikin kysymys voi johtaa suureen oivallukseen. Kun kysyy ja tutkailee, työ tuntuu vähemmän pakolta ja enemmän mahdollisuudelta. Samalla koko työyhteisö hyötyy, koska uuden äärellä jokainen voi olla asiantuntija ja aloittelija yhtä aikaa. Se tasaa valta-asetelmia ja avaa tilaa dialogille. Ja jos kaikki menee pieleen? Silloinkin oppii. Ehkä jopa enemmän.
SCAMPER – uteliaisuutta käytännössä
Joskus uteliaisuus tarvitsee pienen tuuppauksen. SCAMPER on yksinkertainen luovan ajattelun työkalu, jolla voi lähestyä mitä tahansa asiaa tuoreesti. Menetelmän kehitti Bob Eberle 1970-luvulla osana luovan ajattelun tukemista koulumaailmassa. Eberle tukeutui Alex Osbornin 1950-luvulla luomiin luovan ajattelun kysymyksiin.
- Substitute – Voisimmeko sähköpostin sijaan tehdä videotervehdyksen?
- Combine – Entä jos yhdistäisimme yksikköinfon ja aamupuuron?
- Adapt – Miten toisen viraston toimiva ratkaisu voisi toimia meillä?
- Modify – Voisiko prosessi olla selkeämpi muuttamalla sen kulkua?
- Put to another use – Olisiko tämä idea sovellettavissa sidosryhmäyhteistyössä?
- Eliminate – Tarvitaanko tämä kokous todella joka viikko?
- Rearrange – Virkaikää enemmän osaamiseen nojaava tehtävänjako?
SCAMPER tuo nopeasti esiin uusia näkökulmia ja madaltaa kynnyksen lähteä kokeilemaan jotakin uutta. Se antaa luvan haastaa “näin on aina tehty” -oletuksia ja rakentaa jotain toimivampaa tilalle.
Itse olen käyttänyt SCAMPER-menetelmää paljon työelämässä eri rooleissa – niin johtajana, esihenkilönä kuin kouluttajana. Menetelmä on osoittautunut erityisen toimivaksi organisaatioiden ja toiminnan kehittämisessä, työryhmien ideoinnissa sekä opetustyössä yliopistossa, kun olen suunnitellut ja rakentanut opintojaksoja. SCAMPER tuo nopeasti esiin uusia näkökulmia ja madaltaa kynnyksen lähteä kokeilemaan jotakin uutta.
Kun uteliaisuus muuttuu tavaksi
Uteliaisuus ei ole aina helppoa. Se vaatii rohkeutta kohdata keskeneräisyyttä niin itsessä kuin työssä. Usein juuri silloin, kun tuntuu helpoimmalta jäädä vanhaan tapaan tai toistaa tuttu kaava, olisi tärkeintä pysähtyä ja kysyä: voisiko tämän tehdä toisin? Juuri siinä hetkessä syntyy uuden alku.
Uteliaisuus voi ilmetä myös kuuntelemisena. Kun suostumme kuulemaan näkökulmia, jotka poikkeavat omistamme, avaamme tilaa yhteiselle ymmärrykselle ja uusille oivalluksille. Työyhteisössä tämä tarkoittaa dialogia, jossa ei kiirehditä kohti ratkaisua, vaan viivytään hetki kysymysten äärellä.
Uteliaisuus on voima, joka vie meitä eteenpäin – yksilöinä ja työyhteisönä. Se voisi olla osa jokaista työpäiväämme. Se ei vaadi valmista suunnitelmaa eikä suurta rohkeutta. Uteliaisuus ruokkii työniloa ja pitää ajattelun notkeana.
Uteliaisuus alkaa yksinkertaisesta kysymyksestä: Entä jos?
