Case: Valtion henkilöstötutkimuksen (VMBaro) faktorianalyysi

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?

  • Kaksi vuotta sitten valtion henkilöstötutkimuksen eli VMBaron kysymyspatteristoa uudistettiin. Tällöin tehtiin pienemmällä pilottiaineistolla faktorianalyysi, jonka pohjalta luodut summaindeksit ovat innovointikyvykkyysindeksi, työyhteisöindeksi ja johtajuusindeksi.
  • Valtiovarainministeriö ja Rikosseuraamuslaitos pyysivät toisistaan tietämättä Valtiokonttoria analysoimaan faktorianalyysin avulla, ovatko pilottiaineiston pohjalta tehdyt summaindeksit edelleen pätevät.
  • Valtion henkilöstötutkimus sisältää 40 varsinaista työtyytyväisyyskysymystä, jotka jaetaan kahdeksaan eri osioon (esim. johtaminen, palkkaus jne.). Kysymyspatteristot kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta www.vmbaro.fi.
  • Vaikka samantyyppiset kysymykset on jo valmiiksi ryhmitelty kahdeksaan osa-alueeseen, voivat eri osa-alueiden kysymysjoukot muodostaa ns. piilomuuttujia (faktoreita), jotka voivat kuvata jotain työtyytyväisyyden kannalta oleellista tekijää.
  • Faktorianalyysilla pyrittiin siis löytämään koko 40 kysymyksen joukosta yhteisiä piirteitä ja ulottuvuuksia, ja siten kiteyttämään koko vastausaineiston sisältämä informaatio muutamaan keskeiseen selittäjään.
  • Faktorianalyysilla muodostettuja summaindeksejä voidaan käyttää henkilöstöjohtamisen tukena.

Mitä tehtiin?

  • Faktorianalyysi tehtiin valtion vuosien 2016–2017 VMBaro-aineistoihin perustuen.
  • Olennaista oli myös verrata, miten kahden vuoden vastausdatan perusteella tehdyn faktorianalyysin tulokset eroavat aikaisemmista, pilottiaineistolla saaduista tuloksista.

Tulokset?

Tulosten perusteella muodostui neljä oleellista faktoria:

  • Työn mielekkyys
    • Tärkeimmät muuttujat faktorilla ovat työn mielenkiintoisuus ja työstä motivoituminen. Näiden lisäksi faktorille latautuvat oppimista, uudistumista, työn kuormittavuutta sekä kokeilumahdollisuuksia käsittelevät muuttujat.
  • Työyhteisö
    • Sisältää työyhteisöön ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset.
  • Esimiestyö
    • Tyytyväisyys kehityskeskusteluihin ja lähiesimiehen toimintaan.
  • Ylin johto ja arvot
    • Tyytyväisyys johdon toimintaan ja varsinkin työpaikan arvojen toteutumiseen arjessa. Myös tyytyväisyys tiedon kulkuun asioiden valmistelussa latautui tälle faktorille.
  • Analyysissa muodostuneet faktorit ovat lähestulkoon linjassa nykyisten summaindeksien innovointikyvykkyysindeksi, työyhteisöindeksi ja johtajuusindeksi kanssa.
  • Joitakin eroavaisuuksia kuitenkin aikaisempiin summaindekseihin on: analyysin perusteella johtajuus tulisi erottaa ainakin kahdelle eri faktorille: esimiestyölle sekä ylimmän johdon toiminnalle, joka samalla on voimakkaasti yhteydessä kokemukseen työpaikan arvojen toteutumiseen arjessa.

Mitä seuraavaksi?

  • Analyysilla on tarkistettu, mitkä kysymykset pitäisi ottaa mukaan summaindekseihin, joita voi käyttää tiedolla johtamiseen. Analyysin tuloksia voidaan hyödyntää valtion henkilöstötutkimukseen liittyvässä kehitystyössä. Henkilöstötutkimusta voi edelleen käyttää organisaatioissa tiedolla johtamisen apuvälineenä.

Haluatko kuulla lisää tai keskustella mahdollisesta yhteistyöstä?
Ota meihin yhteyttä:

  • analysointipalvelu (at) valtiokonttori.fi

#Tietokiri

#Tietokiri

Kirjoittaja