Valtion yhteinen vertaismentorointiohjelma käynnistyi jälleen syyskuisella aloitustapaamisella. VM:n Mariankadun Pajaan kokoontui täysi tupa eli noin 140 osallistujaa, ja Teams-linjoilla oli vielä noin 100 osallistujaa lisää. Osallistujia ohjelmassa on tänä vuonna 60 eri virastosta. Tilaisuuden Pajassa avannut vertaismentorointitiimin vetäjä Kirsi Kuuttiniemi VM:stä kehotti alkuun Teams-osallistujiakin avaamaan kameransa, ja osallistujat pääsivät vilkuttamaan toisilleen. Iloinen puheensorina täytti Pajan.
Syys-toukokuusyklillä vuosittain toteutettava vertaismentorointiohjelma käynnistyi nyt toisen kerran; kaudella 2024-25 osallistujia oli n. 300. Ohjelma on siis merkitykselliseksi koettu. Se on tärkeä osa valtion henkilöstöstrategian toimeenpanoa. Tilaisuudessa alustanut finanssineuvos Juha Madetoja VM:stä totesikin sen olevan ehkä parhaiten menestynyt valtion henkilöstöstrategiaa toteuttavista toimenpiteistä.
Kuvia osallistujista
Marja Hyypiä Valtiokonttorista ja Sinna Tervonen YM:stä nostivat alustuksessaan esille dialogisuuden ja itseohjautuvuuden tärkeänä osana mentorointimatkaa. Kukaan ei ulkopuolelta voi kertoa, mikä on oikea toimintamalli mentoroinnissa. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun ryhmä itse miettii toimintatapansa ja tavoitteensa sekä keinot niiden tavoittamiseksi. Jotta itseohjautuvuus voisi toimia, tarvitaan dialogisuutta, jotta kaikkien ääni tulee kuulluksi ja huomioon otetuksi.
Tilaisuudessa kuulimme kaksi kokemustarinaa viime vuoden ohjelmaan osallistuneilta. Tietojohtamiseen perehtynyt ryhmä (Leena Kononen Tullista, Leena Lehtovuori VM:stä ja Mika Hotti Traficomista) kertoivat järjestäneensä tapaamisiaan myös toistensa virastoissa ja lisäksi muissa tietojohtamisen kannalta mielenkiintoisissa virastoissa niin, että muutkin kiinnostuneet pystyivät osallistumaan ja hyötymään hyvistä alustuksista. Toisessa kokemustarinassa pitkän linjan esihenkilöt Sari Räätäri Kelasta ja Pasi Pihlava Lounais-Suomen poliisilaitoksesta kertoivat oppineensa tapaamisten kautta paitsi johtamisesta myös itsestään ja toisistaan. Kummankin ryhmän vertaismentoroinnin onnistumisen taustalla oli ensin rakennettu luottamus ja suhde, jonka päälle oli luontevaa keskustella elämään ja työhön liittyvistä asioista.
Tilaisuuden pääalustaja verkostotyön ja -johtamisen asiantuntija, KTT Timo Järvensivu korosti suhteen luomisen merkitystä kaikissa yhteistyön tilanteissa. Esimerkkinä hän käytti tapaamista kahden kollegan välillä, joilla on tärkeä asia hoidettavanaan. Tapaaminen tässä on satunnainen, ja heillä on kymmenisen minuuttia aikaa keskenään. Houkutus rynnätä suoraan asiaan on suuri. Timon ohje, ”Ei kannata pilata koko kymmentä minuuttia” jäi soimaan mielessä esimerkkinä siitä, että lyhyessäkin vapaamuotoisessa tapaamisessa suhteen hoitamisella saa huomattavasti enemmän hyötyä tapaamisesta: jos kymmenen minuutin tapaamisessa ensin käyttää viitisen minuuttia kohtaamiseen, vaikka kuulumisten vaihtoon, sujuu itse asian puhuminen laadukkaammin sen jälkeen kyllä viidessä minuutissakin.
Sama kannattaa muistaa vertaismentoroinnin käynnistysvaiheessa. Ei kannata ensimmäisenä rynnätä määrittelemään tavoitetta, vaan ensin käyttää aikaa tutustumiseen sekä yhteisten toimintatapojen ja pelisääntöjen luomiseen. Kun ihmiset luottavat toisiinsa ja tuntevat toisensa paremmin, myös tavoitteesta keskustelemisesta tulee mielekkäämpää.
Tsemppiä kaikille vertaismentorointimatkalle lähteneille! Nauttikaa yhdessä oppimisesta ja muistakaa: Suhde ensin ja asia sitten!
Vertaismentorointitiimi Kirsi Kuuttiniemi & Anne Horila, Antti Seppänen, Elina Oksanen, Kirsikka Soikkeli, Mariia Hurjanen, Marja Hyypiä, Päivi Mytkäniemi, Sinna Tervonen
