Miten väestön hyvinvointia voidaan tarkastella taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta – pelkän bruttokansantuotteen sijaan? Entä mitä siitä voi seurata? Uudesta mittaristosta kertoo nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Satu Korhonen.
#ToivoTeoiksi2025 – Tulevaisuus tehdään tänään
THL julkaisi toukokuussa väestön hyvinvoinnin laaja-alaisen seurantamittariston, joka huomioi taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmat. Mittaristo liittyy THL:n aiemmin julkaisemaan ehdotukseen hyvinvointitaloudellisesta ohjausmallista.
”Ajatus seurantamittaristosta ei ole syntynyt tyhjästä. Jo pitkään on tiedetty, ettei hyvinvoinnin tarkastelu päätöksenteossa ennen kaikkea talouskasvua ja tätä kautta elintason kehitystä kuvaavalla bruttokansantuotteella riitä, sillä se jättää muut hyvinvoinnin näkökulmat huomiotta”, Korhonen aloittaa.
”Haimme mallia hyvinvointitalouden edelläkävijämaista”
Hyvinvointitalous on noussut viime vuosina vahvasti kansainväliseen ja kotimaiseen keskusteluun. Taustalla on erityisesti vauraita valtioita koskeva yhteinen ilmiö: sosiaalinen ja taloudellinen kehitys on tapahtunut ekologisen kestävyyden kustannuksella. Yksikään maa ole pystynyt saavuttamaan korkeaa elintasoa ylittämättä planeetan ekologisia rajoja.
THL:n Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -projektissa hyvinvointitalous määritellään päätöksenteon lähestymistavaksi, jonka tavoitteena on turvata kestävän hyvinvoinnin edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville. Tänä keväänä projekti täydentyi mittariston julkistamisella.
”Haimme mallia hyvinvointitalouden edelläkävijämaista, joilla on mittareita laajan hyvinvoinnin seuraamiseen sekä malleja tämän tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa, kuten Alankomaista, Italiasta, Virosta ja Kanadasta. Työn tuloksena syntyi ehdotus Suomen hyvinvointitalouden seurantamittareiksi”, Korhonen kertoo.
THL on julkaissut verkkopohjaisen käyttöliittymän, jossa kaikki kansalaiset voivat seurata mittareiden kehitystä. Mittariston löydät tästä linkistä. Tutustu indikaattoreihin, jotka löytyvät tekstin lopusta.
Mitä sitten seurataan, kun pelkästään BKT ei riitä?
”Mittaristoa hyödyntämällä voidaan tehdä pitkäjänteistä ja ennakoivaa politiikkaa poikkihallinnollisesti”, Satu Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan tavoitteena oli toteuttaa kompakti mittaristo, jota voi tarkastella yhdellä silmäyksellä. Mittaristossa on kolme kestävyysulottuvuutta – sosiaalinen, ekologinen, taloudellinen – ja kussakin viisi kestävyyden indikaattoria. Yhteensä 15 indikaattorin kompaktiutta voi verrata moniin muihin maihin, joissa indikaattoreita voi olla jopa 40-150.
”Mittariston avulla voidaan nähdä, mikä on tällä hetkellä kestävän hyvinvointipolitiikan lopputulema pähkinänkuoressa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää pohjana sille, että Suomessa voitaisiin tehdä entistä paremmin hyvinvointitaloudellista politiikkaohjausta. Voidaan esimerkiksi asettaa tavoitteeksi joidenkin mittariston arvojen parantaminen hallituskauden aikana ja seurata tätä”, Korhonen korostaa.
Kaikki valitut indikaattorit perustuvat julkisesti saatavilla olevaan, avoimeen ja luottettvaan dataan. Tarkastelun keskiössä on yksilö tai kotitalous. Tiedot ovat päivittyviä ja mahdollistavat ajallisen seurannan sekä reagoinnin politiikkamuutoksiin.
”Indikaattorit kuvaavat ilmiössä tapahtuvaa muutosta, lopputulosta tai vaikutusta. On myös tärkeää, että kun jotain pyritään politiikkatoimilla muuttamaan, vaikutuksia tarkastellaan suhteessa toisiin mittariston osa-alueisiin ja huomioidaan yhteisvaikutus. Jos esimerkiksi halutaan vähentää energiankulutusta, tulee huomioida, onko valikoiduilla toimilla vaikutusta muun muassa köyhyys- ja syrjäytymisriskiin.”
”Mittaristo on monikäyttöinen työkalu vaikuttavuustavoitteita ajatellen”
Mittaristo on väline rakentaa väestön luottamusta julkiseen hallintoon sekä lisätä ymmärrystä siitä, miten hyvinvointi syntyy ja miten sitä voidaan yhdessä vaalia.
”Mittariston avulla poliittiset päättäjät voivat suunnitella pitkän aikavälin politiikkatoimia ja seurata, millaisia vaikutuksia niillä on paitsi talouteen myös sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen”, Korhonen summaa.
Vaikka Suomi on tilastojen valossa monin tavoin maailman mallimaa, kansainväliset toimijat, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on ilmaissut, ettei politiikan tavoitteita aseteta Suomessa tarpeeksi selkeästi eikä strategisesti.
”Kun erilaisia tavoitteita pyritään paketoimaan hallitusohjelmiin , lopputulos on usein hajanainen ja tavoitteita on valtava määrä. Mittaristo on monikäyttöinen työkalu yhteisten työn kohteiden osoittamiseksi, myös ministeriöiden vaikuttavuustavoitteita ajatellen. Olemme ehdottaneet, että vaikuttavuustavoitteita tarkasteltaisiin poikkihallinnollisesti, jotta voitaisiin paremmin edistää yhteisiä tavoitteita kestävyyden eri ulottuvuudet huomioiden.”
”Luottamuksen väheneminen on iso hälytysmerkki hyvinvointivaltiolle”
Korhonen nostaa esiin esimerkin mittariston hyödyntämiseksi. ”Suomessa luottamusta mitataan sekä toisiin ihmisiin että julkiseen hallintoon nähden. Tulokset osoittavat, että meillä on jo kolmatta vuotta peräkkäin enemmän ihmisiä, jotka luottavat toisiinsa hyvin vähän kuin ihmisiä, jotka luottavat toisiinsa hyvin paljon. Luottamuksen väheneminen on iso hälytysmerkki hyvinvointivaltiolle ja luottamusyhteiskunnalle.”
Kestävän hyvinvoinnin mittaristoja on otettu käyttöön monissa maissa, kuten Alankomaissa, Italiassa, Virossa ja Kanadassa. Indikaattorien muutoksia arvioidaan maiden parlamenteissa vähintään kerran vuodessa ja niitä hyödynnetään poliittisen päätöksenteon tukena.
”Mittaristoa hyödyntämällä voidaan tehdä pitkäjänteistä, tasapainoista, vaikuttavaa ja ennakoivaa politiikkaa poikkihallinnollisesti sekä rakentaa kansalaislähtöisesti kestävää hyvinvointia. Tästä meillä on nyt hyviä esimerkkejä muista maista. Tarvitsemme myös Suomessa nykyistä parempia työkaluja, jotta ymmärrämme kokonaisuutta ja pystymme asettamaan tavoitteita, jotka ovat myös pitkällä aikavälillä kestäviä. Kun tiedämme, mitä tavoittelemme, meillä on viritetty hallinto edistämään tavoitteita käytettävissä olevilla resursseilla. Lopulta hyvinvointitaloudessa kyse on hyvästä hallinnosta, joka istuu 2020-luvulle.”
Onko meillä toivoa, jotka johtavat tekoihin?
”Toivo on meille läheinen teema. Se oli mittaristoa tehdessämme myös yksi mahdollinen indikaattori, mutta sille ei löytynyt riittävää tietopohjaa”, Korhonen vastaa.
”Kysymys on siitä, pystymmekö yhteiskuntana luomaan toivoa ihmisille ja uskoa tulevaisuuteen. Esimerkiksi nuorten kohdalla tulevaisuususko on tällä hetkellä merkittävästi heikentynyt. Tätä kannattaisi jatkossa mittaroida, jotta osaisimme ryhtyä toimiin toivon kasvattamiseksi sekä tuoda moninaiseen ja muuttuvaan maailmaan hyvinvointia vahvistavia tavoitteita. Hyvinvointi on toivon lähde.”
THL:n tekemä työ on otettu Korhosen mukaan hyvin vastaan. Pääkysymys on nyt se, löytyykö hyvinvointitalouden laaja-alaiselle toimintamallille poliittista kysyntää.
”Emme ole tuottaneet ehdotuksia, jotka ovat kaukana nykypäivästä, vaan mallin siitä, mitä voimme tehdä nykyisen hallitusohjelman ja nykyisten EU-säädösten valossa sekä valottaneet Suomen mahdollista polkua eteenpäin”, Korhonen sanoo.
Tutustu kestävyyden kolmeen ulottuvuuteen
- Sosiaalinen kestävyys korostaa oikeudenmukaisuutta, osallisuutta ja hyvinvoinnin tasaista jakautumista yhteiskunnassa. Indikaattoreita ovat elämään tyytyväisyys, elinajanodote, yksinäisyys, köyhyys- ja syrjäytymisriksi sekä luottamus toisiin ihmisiin.
- Ekologinen kestävyys liittyy luonnonvarojen riittävyyteen ja ympäristön kantokykyyn. Ekologisen kestävyyden saavuttaminen päätöksenteossa auttaa turvaamaan tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Indikaattoreita ovat energiankulutus, kasvihuonekaasut, materiaalijalanjälki, laajat luontoalueet sekä pintavesistöjen ekologinen tila.
- Taloudellinen kestävyys on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminoille. Kestävä talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa ja turvaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Indikaattoreita ovat bruttokansantuote, työllisyysaste, väestön koulutustaso, rahatulojen jakautuminen ja avoimet ulosotot.
Hyvinvointitalouden seurantamittaristo on kehitetty Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -projektissa. THL on saanut rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lue lisää aiheesta tästä linkistä.
