Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?
- Rikosseuraamuslaitos halusi parantaa työajan kohdentamisen laatua ja kehittää raportointia.
- Selvitettiin laatuongelmien taustalla olevia tekijöitä ja huomattavaa kohdentamatta jäävän työajan määrää.
- Samalla pilotoitiin yleisemminkin tiedon laadun automaattista arviointia ja ongelmien tunnistamista.
Mitä tehtiin?
”Lähestymistavassa on paljon potentiaalia. Sitä kannattaa kehittää eteenpäin yhdessä tutkittavan organisaation kanssa,” kertoo Harry Anttila, Rikosseuraamuslaitos.
- Palkeet kartoitti työajan kohdentamista jakopalkkatietojen avulla, joita analysoimalla saatiin kuva kohdentamatta jätetyistä työajoista.
- Analyysissa verrattiin henkilön ja hänen verrokkiryhmänsä viikon aikaista työajanjakaumaa. Mikäli henkilön jakauma oli merkittävästi poikkeava verrokkijakaumasta, luokiteltiin henkilön työajankirjauksen laatu poikkeavaksi.
Tulokset
- Muodostettiin näkemys mistä kohdentamaton työaika johtuu.
- Löydettiin henkilöitä, jotka kohdistavat työaikansa mahdollisesti väärälle toiminnolle. Esimies voi tarkistaa johtuvatko poikkeamat työnkuvasta vai onko kyseessä virheellisesti kohdistettu työaika.
Mitä seuraavaksi
- Työajankohdennustiedon laatu vaikuttaa välillisesti mm. htv-määriin sekä niiden kohdentumiseen eri toiminnoille. Laadukkaampi kohdennustieto parantaa henkilöstöjohtamista ja talouden suunnittelua.
- Kehitetyillä menetelmillä työajankohdennustiedon laatuongelmiin voidaan kiinnittää huomiota nopeammin ja tehokkaammin.
Haluatko kuulla lisää tai keskustella mahdollisesta yhteistyöstä?
Ota meihin yhteyttä:
Heikki Asikainen,
Palkeet
0295 50 3310
heikki.asikainen (at) palkeet.fi
tai:
analysointipalvelut (at) palkeet.fi
