Uutisia lukiessa tai sosiaalista mediaa selatessa iskee usein toivottomuuden tunne. Sotakoneet jatkavat tuhoaan ja maailman johtajat uhoaan. Velka, heikko-osaisuus ja pahoinvointi sen kuin kasvavat. Maapallo kärsii. Tulevaisuuskuvia luotaessa korostuu monesti pelkästään uhissa ja ongelmissa vellova negatiivinen puhe. Tällaisen puheen keskellä on helppo lannistua ja lamaantua; ajatella, ettei yksi ihminen voi vaikuttaa ja muuttaa tulevaisuuden suuntaa. Vai voiko? Kyllä voi, sillä tulevaisuus tottelee tekojamme. Toivon päivä 4.6. oli täynnä positiivista puhetta ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta – toivon tekoja unohtamatta.
Millaiset työkalut vahvistaisivat toivon tunnetta ja toimintaa työpaikoilla? Millaisilla teoilla voimme rakentaa hyvän ja kestävän tulevaisuuden koko kansalle? Näitä kysymyksiä pohdittiin 4.6.2025 järjestetyssä Toivon päivän keskustelutilaisuudessa Työ2.0 Labissa ja Teams-linjoilla. Päivän aikana toivosta tehtiin tekoja asiantuntijakeskustelijoiden innostamana ja työkaluja yhdessä työstäen. Liity sinäkin mukaan toivon talkoisiin! Alla inspiraatioksi Toivon päivän keskusteluista heränneitä ajatuksia ja työpajoissa kootut työkalupakit.
Toivon työkalut työssä
Aamupäivän ensimmäisessä paneelikeskustelussa työelämän oppimisaktivisti, oppimismuotoilija Vilma Mutka (Mukamas Learning Design Oy), työelämänuudistaja, johtamisvalmentaja Riitta Hyppänen (CMHR Oy), kulttuurinmuotoilija, työelämänkehittäjä Sanna Kulmala (Työelämä 2030 -ohjelma) ja monipaikkaisen työn ja johtamisen asiantuntija Ulla Vilkman (Timanttia Consulting Oy) jakoivat ajatuksia toivon työkaluista työpaikoilla ja elämässä.
Panelistit peräänkuuluttivat lisää positiivista puhetta sekä uskoa toivoon ja parempaan tulevaisuuteen. Tulevaisuus voi joskus tuntua synkältä, mutta on tärkeää nähdä myös pilvien takaa läikehtivä valo. Positiivinen toivon puhe löytää ja nostaa esiin aiempia onnistumisia ja mahdollisuuksia, innostaa ja kannustaa.
Välillä on paikallaan muistuttaa itseään ja toisia, että kyllä tämä tästä, ennenkin on selvitty. Puhe tuo lohtua, mutta ruokkii samalla myös toimijuutta. ”Toivon näköalojen luominen on auttajan tärkein tehtävä”, oli yksi tilaisuuden keskustelussa jaetuista viisauksista. Muistetaan siis, että toivoa on ja muutos on mahdollista.
Toimitaan toivon aktivisteina
”Jos ei tehdä mitään, ei tapahdu mitään.” Tämä oli keskustelijoiden keskeinen viesti. Sen sijaan, että jäisimme vain passiivisesti toivomaan muutosta, voimme jokainen toimia niin työyhteisöissämme kuin muussa elämässämme toivon aktivisteina eli aktiivisina toivon tekijöinä. Toivon kiinnittäminen toimintaan voimaannuttaa ja kasvattaa ihmisessä pystyvyyden tunnetta. Pienet ja arkisetkin onnistumisen kokemukset kannustavat jatkamaan matkaa eteenpäin. Olennaista on muodostaa kuva toivotusta muutoksesta, ja pyrkiä sitten systemaattisesti sitä kohti, yksi konkreettinen teko kerrallaan. Ja niin kuin missä vain talkoissa, parasta syntyy porukalla. Kannustetaan siis kollegat, kaverit ja kaikki muutkin mukaan.
Toivon aktivistin työkalupakki:
1. Kuvittele parempi tulevaisuus ja kutsu muut mukaan.
2. Rakenna siltoja erilaisten näkemysten välille.
3. Kyseenalaista rohkeasti, mutta rakentavasti.
4. Älä latista tai syyttele.
5. Älä luo uhkakuvia vaan esitä ratkaisuja.
6. Nosta esille myös pienet onnistumiset.
7. Näe nurkan taakse – katso sinne, mihin muut eivät vielä näe.
8. Tavoittele mahdotonta.
9. Ole sinnikäs, näe vaivaa.
10. Tartu tekoihin – toimi!
”Tulevaisuus tottelee tekoja.”
Millaisen tulevaisuuden haluamme?
Lounastauon jälkeen tulevaisuuden rakennustalkoot jatkuivat päivän toisessa paneelikeskustelussa. Suuntana oli kestävästi hyvä elämä ja kaikkien Suomi, ja työkalupakkien äärellä professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta, ilmiöasematoiminnan vetäjä ja tulevaisuusvallan laveeraaja Maiju Lehto Diakonissalaitokselta, ennakoija, Tulevaisuuskoulun kehittäjä Otto Tähkäpää Sitrasta, sekä yhteisö- ja osallisuusvaalija, moninäkökulmatoimija Jaana Hymmi.
Myös tämä asiantuntijajoukko korosti aidon kuuntelemisen ja yhteisen keskustelun tärkeyttä. Tulevaisuuskeskustelulle on tärkeää luoda yhteiskunnassa tilaa ja kuulla laajasti erilaisia ihmisiä ja näkökulmia. Miltä tämän päivän päätökset näyttävät, jos niitä tarkastelee esimerkiksi 2070-luvun nuoren saappaisiin eläytyen? Mistä taas ei ehkä puhuta, mistä ei edes uskalleta unelmoida? Tyhmiä kysymyksiä ja liian ylväitä tulevaisuuskuvia ei tulevaisuuskeskustelussa ole. Keskustelun kautta hallitsemattomalta vaikuttava tulevaisuus voi jäsentyä mielessä, purkaa ahdistusta ja avata silmät uudenlaisille vaihtoehtoisille tulevaisuuksille.
”Mihin päätämme uskoa?”
Keinot kyllä löydetään, kun tahtoa on
Kestävän tulevaisuuden rakennustyö ei lähde tyhjästä. Keskustelijat muistuttivat, että tietoa meillä kyllä on ja moneen ongelmaan löytyisi jo mahdollinen ratkaisukin. Tarvitaan vain tahtoa ja rohkeutta loikata ratkaisujen ja niiden toteuttamisen välisen toimimattomuuskuilun ylitse. Poliittiset päättäjät ovat avainasemassa hyvän ja kestävän tulevaisuuden mahdollistamisessa, mutta mukaan tarvitaan meistä jokaista. ”Demokratiaa ei olisi ilman yksittäisiä ääniä, eikä puroa ilman yksittäisiä pisaroita”, kuvasi Salonen hyvin yksilöiden merkitystä kokonaisuudelle.
Olisiko 1900-luvun alun suomalainen uskonut, millaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja yltäkylläisyydessä me tällä vuosituhannella elämme? Saavuttamattomalta saattoi joidenkin korvaan kuulostaa, mutta niin vain polku matkan varrella tehtyjen päätösten kautta toi meidät tänne. Toivo onkin paitsi tekoja, myös asenne: ei takerruta miettimään, tuleeko toivomamme muutos tapahtumaan vai ei, tavoitellaan sitä silti.
Päätöksentekijöiden ja tulevaisuuden rakentajien työkalupakki:
1. Luokaa näkymää tulevaan ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.
2. Synnyttäkää tarinoita ja herättäkää tunteita kuuntelemalla ja kuulemalla.
3. Altistakaa itsenne uudelle tiedolle ja ratkaisujen vaihtoehdoille riittävän ajoissa.
4. Ylittäkää ennakkoluulot, älkää lokeroiko.
5. Luokaa toisia arvostavaa ja huomioivaa ilmapiiriä.
6. Rakentakaa yhteiskuntaan luottamusta ja eheyden tunnetta.
7. Kannatelkaa, nostakaa, tuokaa potentiaali esille.
8. Lisätkää ihmisten osallisuutta niin ongelman määrittelyyn kuin ratkaisujen hakemiseen. Toivo kasvaa toimijuudesta.
9. Luokaa rakenteita ja instituutioita, joissa pohditaan tulevaisuutta. Tehkää tästä säännöllistä toimintaa.
10. Miettikää, mitä TE voitte tehdä, mihin TE voitte vaikuttaa. Toivo ei ole toiveikkuutta vaan tekoja. Tehkää ja toimikaa aktiivisesti tavoiteltujen tulevaisuuksien eteen!
”Toivo teoiksi!”
Yhteinen tekeminen jatkuu
Toivon tekojen yhteinen ideointi ja paremman tulevaisuuden rakennustalkoot eivät päättyneet Toivon päivään. Liity LinkedInissä mukaan Toivon tekoja 2025 -teemavuoden ryhmään, jaa omat toivon tekosi ja pysy ajan tasalla tulevista tapahtumista.
Seuraavan kerran palaamme porukalla toivon tekoihin Taimin-päivänä 8.9.2025. Haastamme kaikki miettimään omia tekojaan, kokeilemaan jotain uutta tapaa levittää toivoa ihan pienestikin ja kertomaan siitä tuolloin. Laitetaan ideat itämään!
Toivo ja tulevaisuus olivat teemana myös toukokuussa Valtio Expossa. Expon inspiroivaan ja toivoa rakentaneeseen antiin voi palata Valtiokonttorin Näköaloja-blogissa:
Mistä toivo syntyy ilmastonmuutoksen torjumiseen? >
Tiede, taide, talous, tahto ja teot – työkaluja toivorikkaaseen ja kestävään tulevaisuuteen >
