Tiedon luo – keskustelua datasta, vallasta ja johtamisesta (kauden 2 jaksot)

Valtiokonttorin kaksikielisen Tiedon luo -podcastin toisella tuotantokaudella Henni johdattaa kuuntelijat pohtimaan luovuuteen, dataan ja algoritmeihin liittyviä ajattelun vinoumia, hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja erilaisia vastuukysymyksiä. Jokaisessa jaksossa vieraiden kokemukset ja havainnot maailmasta kehystävät jotakin ajankohtaista yhteiskuntaan tai työelämään liittyvää aihetta. Henni juttelee vieraiden kanssa myös rohkeudesta, tulevaisuudesta ja johtamisesta. Uudet jaksot julkaistaan Spotifyssa ja valtiolla.fi-sivustolla keskiviikkoisin 20.4.2022 alkaen!

Under Tiedon luo poddens andra säsong tar Henni lyssnarna med på en resa där man utforskar snedvridningar av tänkandet gällande kreativitet, data och algoritmer, interaktion mellan förvaltningsområden och olika slags ansvarsfrågor. I varje avsnitt bidrar gästernas erfarenheter och observationer av världen till att rama in ett visst ämne med anknytning till samhället eller arbetslivet. Med gästerna pratar Henni också om mod, framtid och ledarskap. De nya avsnitten i podcastsserien publiceras på Spotify och webbplatsen valtiolla.fi på onsdagar från och med den 20 april 2022!

Tiedote podcastista / Pressmeddelande

Kauden 2 jaksot / Avsnitt av säsongen 2

10. Voiko ihminen luottaa tekoälyyn?

Millainen vastuu on tekoälyn ja algoritmien suunnittelijoilla, joiden kehittämien järjestelmien sisällöistä hallinnossa työskentelevät eivät välttämättä ymmärrä juuri mitään? Miten tekoäly vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja yhteiskunnan muutokseen? Onko tekoälyllä paikkansa ilmastonmuutoksen tai köyhyyden torjunnassa? Tekoälyn eettisiä kysymyksiä pohditaan myös sodankäynnin näkökulmasta. Mikä on eurooppalaisten arvojen rooli Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalla, kun tekoälylle asetetaan rajoja? Hennin kanssa keskustelemassa tekoälystä, etiikasta ja autonomisista aseista ovat filosofi ja tietokirjailija Maija-Riitta Ollila ja data-analyytikko Wolf Wikgren Valtiokonttorista.

Litterointi jaksosta suomeksi >

9. Keitä varten juristit ja juridiikka on olemassa?

Miten lainsäädäntöä pitäisi kehittää, jotta kansalainen saisi sujuvasti hänelle kuuluvat lakisääteiset palvelut eri viranomaisilta? Millaisia ongelmia ja toisaalta mahdollisuuksia Euroopan yleisestä tietosuoja-asetuksesta, eli GDPR-asetuksesta, heijastuu valtionhallintoon ja yritysmaailmaan? Onko asetuksella saavutettu tavoitteita, joita sille 2010-luvun alkupuolella asetettiin? Miksi lainvalmistelutyö tarvitsee muutosta, ja millaisia ratkaisuja oikeusmuotoilu ja käyttäytymistietellisen tiedon hyödyntäminen tarjoavat? Kenen vastuulla lainsäädännön tulkinta ja eteenpäin vieminen on? Säädösvalmistelun kehittämisestä ja lainsäädännöstä Hennin kanssa keskustelemassa ovat Dittmar & Indreniuksen asianajaja Jukka Lång ja oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Susanna Siitonen.

Litterointi jaksosta suomeksi >

8. Miten yhteiskunnan syrjiviä rakenteita voi tunnistaa ja purkaa?

Rasismissa on kyse rakenteista, mutta tunnistetaanko rasismia, jos se ei ole äärimmilleen vietyä vihapuhetta tai väkivaltaa? Kuka saa puhua rasismista ja miten siihen pitäisi suhtautua? Miten syrjintätiedon keräämisellä ja väestösuhdepolitiikalla voidaan vaikuttaa asenteisiin ja rakenteisiin? Rakenteissa oleva rasismi vaikuttaa yksilöiden elämään monilla eri tavoilla. Millaista on elää yhteiskunnassa, jossa joutuu jatkuvasti todistelemaan, että on jotain muuta kuin ne stereotypiat, joita yhteiskunta esittää? Mitä pitäisi tapahtua, että suomalainen yhteiskunta olisi aidosti antirasistinen? Hennin kanssa keskustelemassa rasismista ja rakenteista ovat Euroopan komission rasismin torjunnan koordinaattori Michaela Moua, oikeusministeriön erityisasiantuntija Katriina Nousiainen ja Depolarize-hankkeen tutkija Panu Artemjeff.
Litterointi jaksosta suomeksi >

 

7. Elisabeth Rehn: Hotar ett nytt krig i skuggan av Ukrainakrisen?

Minister Elisabeth Rehn har minst sagt många titlar på sitt CV. Som före detta jämställdhets- och försvarsminister och människorättsobservatör samt expert på mänskliga rättigheter har hon följt utvecklingen i Balkan och Bosnien under en lång tid. Med Elisabeth pratar vi om den humanitära krisen som kriget i Ukraina orsakar och de tankar som dessa händelser väcker hos Elisabeth.

Vi pratar om vikten av att våga stå för sina åsikter och att bjuda alla in till förhandlingsbordet samt varför det är centralt att acceptera omständigheterna och agera i stället för att tycka synd om sig själv. Dessutom hinner vi diskutera lärdomar från Elisabeths internationella karriär och varför det är ytterst viktigt att kvinnorna är med i beslutsfattandet och uppbyggnaden av samhället.

Läs transkription av diskussionen på svenska. >

 

6. Teija Tiilikainen ja Saara Jantunen: Miten hybridivaikuttaminen näkyy yksilön arjessa?

Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa dataa kerätään jatkuvasti. Miten dataa kerätään meistä jokaisesta, ja kuinka sitä säilytetään? Mikä on digisuojautumisen merkitys tänä päivänä? Mitä voi tapahtua, kun sananvapaudesta tehdään ulkopolitiikkaa ja miten informaatiovaikuttaminen näkyy esimerkiksi Ukrainan sodassa? Hennin kanssa keskustelemassa ovat Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja sotatieteiden tohtori Saara Jantunen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta.

Litterointi jaksosta suomeksi >

Tutustu myös kauden 1 jaksoihin >

Henni Purtonen

Viestintäasiantuntija, Valtiokonttori

Kirjoittaja

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *