Suomi valmistautuu tekoälyaikaan. Julkisen hallinnon Tekoälymuutos 2036 -visio hahmottaa suuntaa maailmassa, jossa teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan. Mitä tapahtuu, ehdimmekö mukaan ja miksi puhumme taas ATK:sta? Näihin kysymyksiin vastaa valtiovarainministeriön erityisasiantuntija, ministeriöiden GenAI-yhteistyöryhmän pääsihteeri Aleksi Kopponen.
Kopponen on valtiovarainministeriön lokakuussa asettaman ministeriöiden generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen yhteistyöryhmän pääsihteeri. Samalla hän vetää laajempaa julkisen hallinnon verkostoa, johon osallistuvat muun muassa virastojen ja kuntasektorin edustajat. Yhteistyöllä edistetään Suomen julkisen hallinnon tekoälymuutosta ja sen vaatimia toimenpiteitä, tavoitteita ja päämääriä.
”Siinähän sitä on hommaa, kun emme voi nähdä tekoälyn kehitystä edes ensi viikkoon”, Kopponen naurahtaa.
”Maailma siirtyy tekoälyaikaa nopeammin kuin yksikään teknologinen murros aiemmin. Tekoäly muuttaa palveluja, prosesseja, päätöksentekoa ja fyysistä ympäristöä samanaikaisesti ja kiihtyvään tahtiin. Aikaa ei ole hukattavaksi ja paineet ovat kovat. Siksi tarvitsemme yhtenäisen ja selkeän suunnan, joka osoittaa mihin olemme menossa. Siksi on aika toimia.”
”Tekoälyn kellotaajuus on jo ihmisymmärryksen ulottumattomissa”
Tekoäly on ehkä pidemmällä kuin tiedämmekään. Kopposen mukaan probabilistiset ja kognitiiviset järjestelmät ovat kehittyneet pisteeseen, jossa näemme kaikkialla tekoälymallien kykyä oppia uutta ja mukautua muuttuviin ympäristöihin sekä käyttäjien erilaisiin tarpeisiin.
”Ihminen on elänyt koko ihmiskunnan historian sellaisessa maailmassa, jossa päättelyä vaativat päätökset ovat olleet ihmisen varassa. Nyt digitaaliset järjestelmät ovat saavuttaneet sellaisen kognition tason, jossa pystymme siirtämään harkintavaltaa tekoälyjärjestelmille”, Kopponen kertoo.
”Samaan vyyhtiin liittyy kellotaajuusparadoksi. Meillä ihmisillä on biologinen kellotaajuus, jonka mukaan pystymme ajattelemaan tietyllä tahdilla ja tietyllä sykkeellä. Tekoälyllä on tässä kellotaajuudessa ihan oma maailmansa. Tekoäly kehittää itseään, joten kellotaajuus, jolla uusia versioita tulee eri yhtiöiden kehittämien tekoälypohjaisten järjestelmien kautta, on jo tavallisen ihmisymmärryksen ulottumattomissa.”
”Veikkaan, että vuosi 2026 jää ihmiskunnan historiaan”
Tekoälyltä ja sen kehitykseltä on mahdotonta piiloutua ja sille on turha yrittää ummistaa silmänsä. ”Maailma on tekemässä tätä ennennäkemätöntä muutosta parhaillaan. Veikkaan jopa, että vuosi 2026 jää historiaan ihmiskunnan tekoälyyn siirtymisen vuotena”, Kopponen tuumii.
Murroksen nopeuden ohella paineet ovat geostrategisia. Suomi ja koko Eurooppa eivät ole jääneet pelkästään jälkeen, vaan pudonneet pois pelistä. Ratkaisut, joilla olemassa olevat järjestelmät pyörivät, tulevat käytännössä Yhdysvalloista ja Aasiasta. Näin maailman tekoälymallit ja niiden kognitio ovat muutamien isojen toimijoiden, hyperskeilereiden, hallussa.
”Euroopan ja Suomen sen mukana on pakko löytää oma asemansa tässä maailmassa. Nyt kun teemme Tekoälymuutos 2036 -kokonaisuutta, katsomme sitä julkisen hallinnon näkökulmasta, joka on vain yksi, mutta keskeinen osa koko murrosta.”
”Tahtotilaa tilanteen ymmärtämiseen ei puutu”
Peli ei kuitenkaan ole menetetty.
”Maailmassa on kaikenlaisia uhkia, mutta en näe tällä hetkellä todellista uhkaa esimerkiksi sille, etteikö Eurooppa pääsisi kiinni parhaisiin tekoälymalleihin. Siinä ei olisi mitään järkeä, että Yhdysvallat tai huippuorganisaatiot katkaisisivat meiltä piuhat. Jos näin kävisi, Eurooppa kääntyisi Kiinan suuntaan, mikä taas ei olisi Yhdysvalloille millään tavalla hyvä asia”, Kopponen sanoo.
Isoin uhka on Kopposen mukaan se, ettei Suomessa ja Euroopassa tiedotettaisi, miten maailma muuttuu. Puhutaan sense of urgency -käsitteestä – asioiden priorisoimisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta viivästyksittä sekä nopeasti muuttuviin tilanteisiin reagoimisesta.
”Itselläni on ihan hyvä tunne siitä, että Suomessa sense of urgency on ihan hyvällä tasolla, joten tahtotilaa tilanteen ymmärtämiseen ei mielestäni puutu. Ehkä suurin uhka liittyy siihen, että pöydällä on niin paljon muitakin asioita, että tekoälymurros jää niiden jalkoihin”, Kopponen sanoo.
”Meillä tulee olla yhteinen käsitys suunnasta”
Siksi työn alla on Tekoälymuutos 2036.
”Meidän tulee Tekoälymuutos 2036 -työskentelylläkin varmistaa, että Suomen julkisen hallinnon yhteiset toimenpiteet, tavoitteet ja päämäärät ovat selkeitä ja päättäjien käytettävissä. Meillä tulee olla yhteinen käsitys siitä, miten julkinen hallinto on uudistumassa ja mihin suuntaan olemme menossa.”
Kopponen korostaa kykyä muodostaa konsensus toivottavasta tulevaisuudesta, ja samalla huomioida ei-toivottavat tulevaisuuskuvat eli uhkakuvia. ”Meillä pitää olla edellytykset johtaa ja ohjata uudistumista siten, että voimme varmistaa tekoälypohjaisen julkisen hallinnon olevan hyvä kaikenlaisille ihmisille kaikenlaisissa elämäntilanteissa ja tapahtumissa.”
”Ihmisillä on pelkoja ja epäluuloja tekoälyä kohtaan, koska sen ajatellaan vievän työpaikkamme tai aiheuttavan väärinkäytöksiä. Sanoisin tähän, että ellemme huomioi muutosta, silloin meidän työpaikkamme vasta viedäänkin. Ja toisaalta, liki jokainen meistä ottaa kännykällä kuvia tai tarkistaa kännykästään bussiaikatauluja päivittäin ilman pelkoja ja epäluuloja, vaikka kyse on tällöinkin tekoälyn käytöstä.”
”Parhaat asiat syntyvät avoimessa yhteistyössä”
Suomen julkisen hallinnon tekoälymuutos nojaa kuuteen ydinteemaan. Niitä ovat Tekoälyagentit ja automaatio, Data ja yhteentoimivuus, ICT ja yhteiset ratkaisut, Osaaminen ja muutosjohtaminen, Investointien ohjaaminen ja tuottavuus sekä Sääntely ja vastuullisuus.
”Ministeriöiden GenAI-verkostossa on tällä hetkellä yli 400 jäsentä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki julkisen hallinnon toimijat, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään asian parissa – niin ministeriöistä, valtionhallinnosta, hyvinvointialueilta ja kunnista. Tekemistä orkestroidaan ydinteemojen mukaan, ja jokainen näistä teemaryhmistä toimii 6-12 kuukauden syklillä.”
Esimerkiksi Tekoälyagentit ja automaatio -ryhmä toteuttaa tällä hetkellä Tekoälyagentit julkisessa hallinnossa -julkaisua, jonka tarkoituksena on valmistua kesäkuussa 2026. Lisäksi on juuri avattu 10 miljoonan euron Tekoäly valtionhallinnossa -investointiohjelma, jonka tavoitteena on vauhdittaa tekoälymuutosta.
”Jos yhden asian olen Suomen julkisella sektorilla työskentelystä oppinut, se on avoimuus. Kaikki parhaat asiat ovat syntyneet avoimessa yhteistyössä, luomalla tilaa erilaisille näkökulmille, menemällä eteenpäin ja nimenomaan tekemällä.”
”Olemme jälleen palaamassa ATK-aikaan”
Kopponen muistuttaa, että Suomi on ollut tekoäly-teemassa maailman johtavia maita vuosikymmeniä. Suomi oli myös maailman ensimmäisiä valtioita tehdessään tekoälystrategian vuonna 2017. Julkisten palvelujen digitaaliset infrastruktuuritkin kestävät edelleen vertailun maailmalla.
”Suomeen on aikanaan tultu katsomaan tekemiämme edistyksellisiä ratkaisuja. Muistan 1980-luvulta uutisen, jossa kerrottiin Bill Gatesin Nokia-vierailusta ja tutustumisesta muun muassa MikroMikko-pöytätietokoneisiin.”
”Tuolloin elettiin vielä ATK-aikaa, johon olemme jälleen palaamassa IT- ja ICT-aikojen, digitalisaation ja tekoälymuutoksen kautta. Kun ATK:lla aikanaan tarkoitettiin automaattista tietojenkäsittelyä, nyt puhumme autonomisesta tietojenkäsittelystä”, Kopponen sanoo hymyillen.
Lue lisää Ministeriöiden generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen yhteistyöryhmästä
