Tervetuloa kuukausittaisiin perjantain aamunavauksiin linjoille kaikki kansa! Teamsissä tavataan kerran kuussa perjantaina klo 8.00-9.00. Eikä juurikaan tallennella.
Kevätkauden 2026 Törmäämöt ovat tässä! Ilmoittautua voi jo nyt. Kuvaukset täydentyvät sitä mukaan kuin kevät etenee. Toki on mahdollista, että yllätyksiä tulee, mutta sitähän tämä elämä on.
Kun ilmoittaudut, merkitsethän sen jo kalenteriisi, niin et turhaan ilmoittaudu useampaan kertaan. Ilmottautumisaikapäättyy aina edellisenä päivänä klo 12.00.
”Törmäämöt ovat äärettömän tärkeitä ajatuslinkoja”, kirjoitti eräs vakikävijämme, joka jo huolestui, kun kevään päiviä ei ollut heti kuun alussa tällä alustalla. Pahoittelemme viivettä ja otamme mielellämme kaikenlaista palautetta vastaan.
Törmäämisiin!
Toukokuun Törmäämö 22.5. Tulevaisuusselonteolla näköaloja vuoteen 2045
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle joka vaalikausi tulevaisuusselonteon, jonka tarkoituksena on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä, tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita. Selonteko toimii keskustelunavauksena seuraaville vuosille. Tulevaisuuselonteko laaditaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa on laaja-alainen skenaariotyö ja koostuu ministeriöiden yhteisestä tulevaisuustyöstä. Sillä luodaan yhteistä pohjaa ja katsotaan 20 vuotta tulevaisuuteen sekä tunnistetaan eri kehityskulkujen vaikutuksia Suomeen ja niihin varautumista. Parhaillaan valmistellaan toista osaa, joka avaa jonkin tai joitakin tulevaisuustyössä esiin nousseista ilmiöistä sekä niiden mahdollisia ratkaisuja.
Tämän vaalikauden Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa julkistettiin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa syyskuussa 2025. Toukokuun Törmäämössä tulevaisuusselonteon pääsihteeri Jaana Tapanainen-Thiess, VNK, avaa neljää skenaariota vuodelle 2045 sekä sitä, miten selontekoa hallinnossa työstetään ja hyödynnetään. Tämän jälkeen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan valiokuntaneuvos Olli Hietanen kertoo, miten tulevaisuusselontekoa Eduskunnassa käsitellään ja millaisia viestejä muilta valiokunnilta on tuoreimpaan selontekoon liittyen lausuttu. Tulevaisuusvaliokunnan mietintö tulevaisuusselonteon ensimmäisestä osasta valmistuu ke 22.4.
Selonteko antaa erinomaisen pohjan niin virastojen kuin muidenkin organisaatioiden tulevaisuustyölle, joten siihen kannattaa ehdottomasti tutustua. Esimerkiksi valtion ennakoijien verkosto työstää kevään Quo vadis, Suomi -työpajojaan sen pohjalta. Voit laittaa kalenteriisi jo myös kaikille avoimen Foresight Fridayn, jossa verkosto kutsuu kaikkea kansaa skenaarioidensa äärelle niitä täydentämään. Lisätietoja pian Valtiolla.fi-alustalla.
Ilmoittaudu tästä 21.5. klo 12 mennessä
Kesäkuun Törmäämö 12.6. Kansallinen ruokastrategia
Kansallisen ruokastrategian tarkoituksena on rakentaa ennakoiva, kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä, joka turvaa huoltovarmuuden, vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Sen taustalla ovat globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, geopoliittinen epävakaus ja teknologiset murrokset.
Esittelemme Törmäämössä oppeja ja vinkkejä tehdystä strategiatyöstä, joista voi olla hyötyä systeemisten muutosten kytkemiseen muuallakin valtionhallinnossa.
Ruokastrategia on valmisteltu merkittävän laajana sidosryhmäyhteistyönä, tilaisuuksissa yli 600 yrittäjän, kuluttajan, viranomaisen, tutkijan ja järjestön edustajan kanssa eri puolilta Suomea. Lisäksi kaikille avoimeen strategiakyselyyn osallistui yli 3700 vastaajaa. Strategiaa on valmisteltu myös parlamentaarisessa yhteistyössä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kanssa. Keväällä 2026 strategiasta on tehty eduskunnalle selontekoa ja valmisteltu toimeenpanosuunnitelmaa, josta vastaa perustettava Ruokaneuvosto yhdessä sen osana toimivien teemaryhmien kanssa.
Tilaisuuden puhujina toimivat valtiosihteeri Päivi Nerg, erityisasiantuntija Elina Ovaskainen maa- ja metsätalousministeriöstä ja ruokastrategian ja toimeenpanon toteutuksesta vastannut tiimi.
Menneet:
Huhtikuun Törmäämö 10.4. Virastorakenneuudistus
Valtiovarainministeriö käynnisti lokakuussa 2025 selvityksen virastorakenteen uudistamisesta. Orpon hallitus päätti vuoden 2026 talousarvioesityksessään käynnistää virastoselvityksen, jonka tavoitteena on säästää valtionhallinnon toimintamenoja 25 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 7. lokakuuta säännöllisesti tehtävästä meno- ja rakennekartoituksesta.
”Julkinen hallinto tulee organisoida niin, että viranomaisten osaaminen ja resurssit palvelevat suomalaisia parhaalla mahdollisella tavalla”, perusteli kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen selvitystä lanseeratessaan.
Valtiovarainministeriössä onkin sitten sen oman virkakunnan voimin selvitetty, millaisia rakenteellisia muutoksia valtionhallinnon virastorakenteeseen tulisi tehdä osana valtionhallinnon toimintamenosäästöjä. Viime kuukausien aikana työryhmä on tarkastellut niin rakenteita, ohjausta kuin palveluiden järjestämistäkin. Ehdotus on nyt toimitettu tämän kevään kehysriiheen.
Huhtikuun Törmäämössä finanssineuvos Timo Moilanen kertoo työryhmän työstä ja selvityksen tuotoksista. Mikä muuttuu, mikä ei? Missä mennään ja miten jatketaan? Lopullisia vastauksia ei voi vielä antaa, koska julkisen talouden suunnitelmia ei ennätetä käsitellä ennen Törmäämöämme, mutta kuulemme kuitenkin erilaisia skenaarioita, joita hallitukselle suunnitelamassa esitetään.
Maaliskuun Törmäämö 13.3.
Kun luonto perii velkansa – hallinnon rooli monilajisesti oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa
Kun luonto perii velkansa – hallinnon rooli monilajisesti oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa
Liity mukaan tärkeään keskusteluun, jossa tarkastellaan hallinnon keskeistä roolia monilajisesti oikeudenmukaisessa siirtymässä ja luonnon tulevaisuudesta Suomessa. Törmäämössä tutkijat Valtteri Aaltonen ja Kari Jalonen esittelevät MUST-tutkimushankkeen tuloksia, jotka valottavat kuntien, alueiden ja valtionhallinnon vastuuta / keskeistä roolia luontokadon vastustamisessa ja yhteiskunnan resilienssin vahvistamisessa. Tilaisuudessa kuvataan viimeaikaisia esimerkkejä eri hallintotasojen menestyksekkäästä työstä ja viitoitetaan tietä kohti koordinoituja toimia luonnon ja yhteiskuntiemme hyväksi.
Korostamme tilaisuudessa, että luontokato vaatii nopeita ja tehokkaita toimia, koska luontokato ei hankaloita vain planeetan monimuotoiselle elämälle edullisten järjestelmien tasapainoa, vaan myös talouden kestävyyttä. Käymme läpi, miten eri hallintotasojen budjettikysymykset ja taloudelliset kannustimet, kuten METSO-ohjelma metsien suojelussa ja HELMI-elinympäristöohjelma, voivat luoda edellytyksiä oikeudenmukaiselle siirtymälle. Keskustelemme myös siitä, miten olemassaoleva lainsäädäntö ja erilaiset koulutusaloitteet voivat tukea paikallista luonnon monimuotoisuutta ja sen suojelua.
Törmäämöön ovat kaikki tervetulleita. Haastamme nyt erityisesti valtiovarainministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä näiden alaisten virastojen työntekijöitä osallistumaan keskusteluun – sekä alueiden ja kuntien edustajia. Oikeudenmukainen tulevaisuus, jossa ihmiset elävät osana monilajista luontoa on mahdollisuus merkitykselliselle yhteistyölle, johon kannattaa tarttua. Tule mukaan ja osallistu keskusteluun, jonka tavoitteena on löytää yhteisiä ratkaisuja ja luoda paineita muutokselle.
Älä jää sivustakatsojaksi, vaan ole osa muutosta!
Helmikuun Törmäämö 13.2.
Tekoälymuutos 2035
Miten toimii ennakoiva ja tehokas hallinto, jossa tekoäly on ihan yhtä keskeisessä roolissa kuin sähkö? Tätä pohtii Aleksi Kopponen, erikoisasiantuntija VM:ssä ja pääsihteeri ministeriöiden generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen yhteistyöryhmässä. Kuulostaa byrokraattiselta, mutta Aleksi on varmasti tässäkin mies paikallaan. Hänellä on näyttöä tekoälyn ja yleensä digitalisaation ketterästä ja innovatiivisesta hyödyntämisestä on jo vuosien ajalta niin valtio- kuin kuntasektoreiltakin.
Tekoälymuutos on vääjäämätön myös julkiselle hallinnolle. On meistä itsestämme kiinni, aiommeko vaikuttaa muutoksen suuntaan. Päätämmekö olla lastuna laineilla vai vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme, kirjoitti Aleksi taannoin LinkedInnissä. On tärkeää kyetä katsomaan yhteiseen tulevaisuuteen – siksi siis Tekoälymuutos 2035.
Tammikuun Törmäämö 30.1.
Marko Latvanen, DVV: Millaista on tietotyö AI:n aikana?
Millaista on (valtiohallinnon) työ tekoälyn aikakaudella?
Tätä pohdimme vuoden 2026 ensimmäisessä Törmäämössä perjantaina 30.1. klo 8.00–9.00 Teamsissä. Alustajana meillä on johtava asiantuntija Marko Latvanen DVV:stä.
Marko on opiskellut mm. kulttuurientutkimusta ja sosiaalipsykologiaa. Hän luotaa uusia teknologioita ja muita muutostrendejä DVV:n ennakoinnin ja tutkitun tiedon tiimissä. Häntä kiinnostaa eritoten tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset, soveltamisalueet ja -konteksti, kansalaisyhteiskunnan osallisuus ja kulttuuriset muutokset, yksilön ja koneen suhteeseen sekä identiteettiin, autonomiaan ja valtaan liittyvät kysymykset – tekoälyn politiikka ja arvorakennelmia unohtamatta. Aiemmin Marko on ollut kehittämässä Suomi.fi-palvelua ja vetänyt Aurora AI:n monialaista etiikkaryhmää. Hän on siis mies paikallaan aloittamaan v. 2026 Törmäämöjen sarjaa ja luotaamaan ajatuksiamme kohti tietotyön muutosta.
Lisätietoja Törmäämöistä: Liisa Virolainen, Valtiokonttori (etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi) sekä Johanna Kotipelto, Vero (etunimi.sukunimi@vero.fi).