Mitä jos datamme olisi lämmintä?

Keskustelu datatalouden ja tekoälyn mahdollisuuksista käy kuumana. Bittien maailmassa käytettävä data on kuitenkin ”kylmää”. Tarvitaan myös ”lämmintä” dataa. Mitä se oikein on ja mistä sitä löytää?

Bitit ovat alkuperäisestä kontekstistaan irti, eikä niiden paraskaan käsittely voi koskaan täysin vastata ”elävien järjestelmien” monimutkaisuutta. Bitteihin perustuvan datan rinnalle tarvitaan ”lämmitä” dataa.

Lämmin data uudistaa käsitystä siitä, mitä tieto on

Tietoa pidetään yhtenä yhteiskuntamme kehityksen rakennusaineena. Lämpimässä datassa on kyse aivan uudesta lähestymistavasta siihen, millaista tietoa ajassamme tarvitaan, ja mitä ”tieto” itse asiassa on. Se ei korvaa muunlaisen tiedon tai tiedonkäsittelyn tarvetta, vaan täydentää ja elävöittää sitä.

Lämmin data kyse on tietoa, joka ei ”asu” missään tietyssä asiayhteydessä, eli kontekstissa, eikä se ole siihen rajattavissa. Lämmin tieto on olemassa ja elää ainoastaan eri kontekstien välisessä tilassa.

Esimerkiksi tieto siitä, kuka olet ihmisenä ei rajaudu pelkästään siihen, millainen olet biologisena olentona, mitä dataa sinusta on olemassa, missä asut, mitä osaat, kenen kanssa olet tekemisissä, mitä ajattelet, mihin uskot tai mitä teet päivisin. Olet kaikkea tätä, ja se kuka olet, näyttäytyy erilaisena eri konteksteista käsin katsottuna. Ja kaikki tämä erilaisuus on samaan aikaan olemassa.

Nämä eri kontekstit ovat lisäksi jatkuvasti vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tieto sinusta on jatkuvassa liikkeessä. Se on elävää ja muovautuvaa, eikä sinua voi kokonaisuutena mallintaa. Sama pätee moniin aikamme moniulotteisiin ja toisiinsa kytkeytyviin ilmiöihin.

Mitä sitten tarkoittaa, jos tieto ymmärretään elävänä? Sitä ei voi vangita biteiksi, numeroiksi, merkeiksi tai lauseiksi. Se ei sovi tilastoihin tai mittareihin. Se elää ja muovautuu kontekstien välissä, ei datapankeissamme tai raporteissamme. Meillä ei itse asiassa ole tapaa ”vangita” elävää tietoa tavalla, jossa voisimme prosessoida sitä totutuilla analyyttisilla menetelmillä.

Onko systeemiajattelumme oikeasti systeemistä?

Monet aikamme ilmiöt ja ongelmat ovat luonteeltaan vähintään yhtä mutkikkaita kuin sinä itse. Systeemiajattelu on syntynyt tarpeeseen ymmärtää maailman ja sen eri ilmiöiden monimutkaisuutta ja pystyä suunnistamaan siinä.

Systeemiajattelussa asioita ja ilmiöitä ei nähdä toisistaan irrallisia, vaan aina suhteessa toisiinsa. Systeemiajattelu yksinkertaistetaan kuitenkin usein erilaisiin nuolikaavioihin, joiden avulla pyritään ymmärtämään, miten maailma ”koneena” toimii. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tällainen ”systeemiajattelu” oikeasti systeeminen?

Miten ajattelemme selviytyvämme niistä ”sotkuista”, joissa olemme, kun ajattelutapamme on osa tätä sotkua?

Nora Bateson 

Tässä ajassa on tärkeä tiedostaa, että aikamme ilmiöt eivät koostu vain lukuisista kausaalisista vaikutusketjuista, vaan elävistä vuorovaikutussuhteista, jotka ovat jatkuvasti muuntuvia ja joita ei voida yksinkertaistaa systeemikaavioihin. Entä jos maailma nähtäisiinkin koneen sijaan ekosysteeminä, jossa ekosysteemin yhden osan toimintaa ei pysty ymmärtämään näkemättä sen suhdetta ekosysteemin toisiin osiin?

Jospa ymmärtäisimme, miten taloudelliset, ekologiset, poliittiset, koulutukselliset, historialliset sekä perheeseen ja identiteettiin liittyvät ilmiöt ovat yhteiskunnassamme jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja kuinka tästä vuorovaikutuksesta syntyy alati muuttuvien haasteiden ja mahdollisuuksien verkosto.

Kuulostaapa monimutkaiselta, joten pohditaan tätä hetki käytännössä.

Lämmintä dataa löytyy myös keittiöstä

Arjessamme ajattelemme usein kontekstien välisesti, vaikka emme määrittele sitä näin. Kun kotona laitamme ruokaa, huomioimme yhtä aikaa, mitä raaka-aineita jääkaapissa nyt on, mikä olisi terveellistä, valitsenko ruokalajin suomalaisesta vai jostain toisenlaisesta ruokakulttuurista, millaisen ruoan valmistukseen minulla on osaamista, montako syöjää odotamme ruokapöytään, tai mistä lapset erityisesti pitävät.

Nämä eivät ole toisistaan irrallisia. Esimerkiksi se, miten osaamista ruoanlaittoon liittyen kehittyy, on jatkuvassa vuorovaikutuksessa sen kanssa, miten terveellisenä eri ruokia. pidämme. Se, millaisia raaka-aineita jääkaapista löytyy, on puolestaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa sen kanssa, mistä perhe erityisesti pitää.

Emme tee ateriasuunnitteluun liittyvistä näkökulmista exceleitä emmekä mallinna sitä, millainen ateria kannattaisi juuri tänään valmistaa. Osaamme ilman niitäkin toimia tällaisessa päivittäin muuttuvien ja elävien näkökulmien keskellä. Jokainen siis kohtaa lämmintä dataa arjessaan ja osaa toimia sen keskellä meille luonnollisella tavalla.

Missä tahansa monimutkaisia ​​järjestelmiä ja viheliäisiä ongelmia onkaan, siellä on myös lämmintä dataa.

Nora Bateson 

Vastaavalla tavalla meidän on pystyttävä käsittelemään kontekstien välistä tietoa paremmin rakentaessamme tulevaisuutta koko yhteiskunnallemme. Kun tarkastelemme asioita arkemme sijaan yhteiskunnan tasolla, olemme kuitenkin pulassa. Olemme unohtaneet sen, minkä jo ymmärrämme arkemme tasolla.

Meillä on nyky-yhteiskunnassa usein tapana irrottaa asiat konteksteistaan. Ehkä se liittyy tehokkuusajatteluun, ehkä eräänlaiseen ajattelun laiskuuteen. Kun tätä tehdään riittävän paljon, kykymme tarkastella asioita eri konteksteista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta käsin heikkenee vähitellen.

Warm Data Lab uuden ajattelun kuntosalina

Warm Data Lab on tapa käydä ryhmäkeskustelua siten, että moninäkökulmainen ja rajoja ylittävä tietämys kehittyy. Siinä elävästä yhteydestä irrotettu kylmä data palautetaan takaisin sinne, mistä se alun perin irrotettiin, eli laajempaan, elävään ja eri kontekstien väliseen yhteyteen.

Kontekstien väliseen tarkasteluun tarvitaan erityistä ”lihasta”, jota täytyy harjoittaa. Warm Data Lab on yksi tapa venyttää ja harjoittaa tätä lihasta. Kuten kuntosalilta tiedämme, lihasharjoittelu vahvistaa toki lihastamme, mutta varsinainen työ, johon lihasta tarvitaan, tehdään salin ulkopuolella. Tämä pätee myös Warm Data Labiin.

Warm Data Lab tuleekin ymmärtää jokaisen osallistujan omaa ajattelua avartavana prosessina, jonka myötä tapaamme ”tietää” kehittyy. Warm Data Lab on kutsu katsoa maailmaa aiempaa isompana ja moniulotteisempana systeeminä. Vaikka Warm Data Lab pohjautuu yhdessä oppimiseen, se ei itsessään tuota yhteistä näkemystä tai ratkaisua johonkin määritettyyn haasteeseen, kuten monissa työpajoissa tehdään. Se työ täytyy tehdä Warm Data Labin ulkopuolella.

Se, mitä Warm Data Labista syntyy, on hyvin henkilökohtaista. Se voi jäädä tiedostamattomallekin tasolle, putkahtaen esiin vasta joskus myöhemmin. Jokaisen kokemus on erilainen. Parhaimmillaan se voi oman tietoisuuden tasolla olla oivaltava ja elämyksellinen kokemus.

Käsiteltävän aiheen ohella Warm Data Lab voi auttaa hahmottamaan myös itse kunkin omaa elämää ja tarinaa ihmisenä. Prosessi mahdollistaa oman elämän moniulotteisuuden sisäistämisen niin, että pystyy näkemään sitä myös yhteiskunnassa.

Kiinnostuitko? Järjestämme 3.4. yhteistyössä Waves Summitin kanssa Warm Data Lab -keskustelutilaisuuden, jossa pohdimme maailman muutosta monista eri näkökulmista. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: Warm Data Lab muutoksentekijöille.

Kirjoittaja

Eeva Hellström

Johtava asiantuntija, Talouden tulevaisuus, Sitra

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *