Tämän päivän kompleksinen työelämä kaipaa kehittävää, kestävää, osallistavaa, oppivaa, muutosvoimaista, motivoivaa, voimaannuttavaa, vaikuttavaa, systeemistä ja tulevaisuuteen katsovaa arviointia. Tästä puhuvat nyt asiantuntijat Mari Räkköläinen ja Marja-Liisa ”Mafi” Saarilammi.
Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa eli tuttavallisemmin Karvissa luotetaan systeemiseen lähestymistapaan. Sen tavoitteena on vahvistaa organisaation kykyä uudistua ja sopeutua muutoksiin sekä kohdata tulevaisuuden haasteet. Tekemisen kulmakivenä on kehittävä arviointi.
”Systeemistä lähestymistapaa tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan, koska kohtaamme tänä päivänä yhä monimutkaisempia haasteita. Kehittävässä arvioinnissa ei ole kyse vain arvioinnista, vaan yhdessä tekemisestä, oppimisesta, osallistamisesta, muutosvoimasta ja tavoiteltavasta tulevaisuudesta”, Mari ja Mafi sanovat.
Molemmilla on arvioinneista pitkä kokemus. Mari toimii Karvissa arviointineuvoksena vastuualueenaan arviointipalveluiden ja niiden menetelmien strateginen kehittäminen. Vielä viime vuonna myös Mafi työskenteli Karvin arviointineuvoksena, mutta siirtyi vuoden 2026 alusta laatupäälliköksi Diakiin eli Diakonia-ammattikorkeakouluun.
”Pääsimme nopeasti yhteistyössä vauhtiin”
Kehittävä arviointi, Mari, Mafi ja Valtiokonttori kohtasivat kesällä 2025. Tästä alkoi yhteinen puolen vuoden matka, josta piirretty prosessikuvaus jo kertoo puolestaan tekemisen voimasta ja monimuotoisuudesta. Arviointi kohdistui Valtion työelämä ja kestävyys -yksikön toiminnan arviointiin ja kehittämiseen.
Vuonna 2019 käynnistyneen yksikön nykymuotoisen toiminnan tehtävänä on tukea valtionhallinnon työyhteisöjen toimivuutta, työhyvinvointia, kehittämistä ja uudistumiskykyä sekä kestävän kehityksen eteen tehtävää työtä. Kehittävässä arvioinnissa tavoitteeksi asetettiin Kaiku-kehittämishanketyön ja yksikön toiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksien ja suunnan vahvistaminen.
”Kehittävä arviointi on osallistujille vaativa ja intensiivinen prosessi, sillä se edellyttää jatkuvaa aktiivista mukanaoloa suunnittelusta lähtien. Valtion työelämä ja kestävyys -yksikölle kehittävä arviointi on työskentelytapana ominainen, ovathan he kehittämisen asiantuntijoita ja ammattilaisia. Pääsimme nopeasti yhteistyössä vauhtiin”, Mari ja Mafi kertovat.
Kesäkuun kickoffista joulukuun julkistukseen
Kehittävälle arvioinnille sovittiin neljä yhteistä teemaa ja työtä tehtiin ripeällä aikataululla neljässä vaiheessa noin 30 ihmisen voimin. Yksikön itsearviointi toteutettiin kesä-elokuun aikana sekä yksilövastauksina että yksikön reflektointipäivänä.
”Suunnittelemamme itsearviointimalli sisälsi toimintaympäristön analyysin sekä kehittämistyön vaikuttavimpien elementtien tunnistamisen. Tämä oli tärkeä vaihe koko muulle työskentelylle”, Mari sanoo.
Syys-lokakuussa Karvi toteutti fokusryhmäkeskustelut, joihin osallistui keskeisiä sidosryhmiä sekä yksikön henkilökuntaa ja joissa käsiteltiin toimintaympäristön tilannekuvaa. Marraskuussa toteutettiin tulevaisuustyöskentelyn työpaja, jossa keskityttiin uudistumiskykyyn, ja joulukuussa oli jo aika keskustella arvioinnin tuloksista, johtopäätöksistä ja suosituksista sekä niiden merkityksestä. Prosessikuvaus kertoo monivaiheisesta matkasta, jota on kuljettu arvioitsijoiden ja osallistujien kanssa tiiviisti rinnakkain.
”Kyseessä oli erityisen nopea arviointi, joka alkoi kesäkuun kickoffista ja huipentui joulukuun julkistukseen. Tämä oli myös uudenlainen kokeilu myös sen suhteen, että asiakas sai arvioinnin tiedot nopeasti käyttöönsä”, Mafi summaa.
Paljon puhetta muuttuvasta työelämästä
Marja-Liisa ”Mafi” Saarilammi ja Mari Räkköläinen
Prosessin punaiseksi langaksi sovittiin yhdessä neljä aktivointiteemaa: toimintaympäristö ja toiminnan vaikuttavuus, oppiminen ja osaamisen kehittäminen, yhteistyö ja verkostot sekä tulevaisuusorientaatio ja muutoskyvykkyys. Näiden mukaan tiivistettiin myös keskeiset tulokset, johtopäätökset, kehittämiskohteet, mahdollisuudet ja suositukset.
”Matkan aikana keskusteluissa nousi esiin kiinnostavia ja ajankohtaisia asioita tämän päivän työelämään liittyen. Puhuimme paljon työn tekemisen muutoksista, hybridityöstä, johtamisesta, yhteisöllisyydestä, eläköitymisestä, resurssipaineista, tekoälystä, kestävyysmurroksesta, kasvavasta monikulttuurisuudesta, valtion työnantajakuvasta ja työvoiman saatavuudesta”, Mari ja Mafi kuvailevat.
Sidosryhmähaastatteluissa esiin tuli myös voimaannuttavia asioita. Yksikkö nähdään eteenpäin katsovana, osaavana ja inspiroivana uudistajana, joka kokoaa ihmiset ja ideat yhteen yli hallinnonalojen. Yksiköllä on hyvä maine ja tulokset ovat hyviä, mutta toiminnan kirkastamisellekin löytyi tarvetta.
Kehittävä arviointi ja kestävyys käsi kädessä?
Arviointineuvokset Mari ja Mafi jopa yllättyivät siitä, miten rikas ja yksikön näköinen aineistosta tuli puolen vuoden tiiviissä prosessissa. Työ jatkuu nyt tulosten pureskeluna ensin yksikössä ja myöhemmin laajemmin.
”On hienoa nähdä, miten arviointi voi tukea kehittämistyötä ja voimaannuttaa. Oppimisen ja osallistumisen kokemukset ovat erittäin tärkeitä motivaatiotekijöitä. Kehittävä arviointi on resurssi nykypäivän kehittämistyössä”, Mari sanoo.
”Arviointi on vahvuuksista kertovine johtopäätöksineen ja suosituksineen työkalu, josta on hyötyä jatkokehittämisessä niin isossa kuvassa kuin pienissä käytännön tarpeissa. Kehittävä arviointi toimii kompassina, joka näyttää suuntaa tulevalle matkalle”, Mafi tuumii.
Kehittävään arviointiin liittyy myös kestävyyden näkökulma: ei tuoteta arviointihävikkiä, vaan tietoa, joka tekee maailmasta vähän paremman paikan. Kestävyyden kulmasta katsotaan siihen suuntaan, mikä tulevaisuudessa on mahdollista, todennäköistä ja toivottavaa.
Vahvistusta oikealle suunnalle – eväitä jatkoon
Valtion työelämä ja kestävyys -yksikössä kehittävä arviointi nähtiin luontevana osana toimintaa ja tarpeellisena virstanpylväänä tarkastella omaa roolia muuttuvassa toimintaympäristössä.
”Halusimme arvioida, mikä on tiimimme parasta antia nyt, millainen on tuomme vaikuttavuus ja mitä voisimme kehittää. Prosessi oli tiivis, intensiivinen ja antoisa. Saimme lyhyessä ajassa paljon aikaan, kun mukana matkassa oli ulkopuolista asiantuntemusta”, kehittämispäällikkö ja yksikön vetäjä Sari Virta kertoo.
”Kehittävä arviointi tarjosi meille puolueettoman näkemyksen ja tukea tiedon keräämiseen. Koska Karvin osaaminen oli läsnä koko prosessin ajan, me saimme keskittyä pohtimaan omaa työtämme ja sen kehittämistä”, kehityspäällikkö Marja Hyypiä lisää.
”Haastavaa, mutta herkullista”
Arvioinnin tulokset ja johtopäätökset eivät ehkä tuoneet tullessaan suuria yllätyksiä, mutta ne vahvistivat yksikön käsitystä omasta osaamisestaan, roolistaan, vahvuuksistaan ja kehittämistarpeistaan. Suositukset tarjosivat myös uusia näkökulmia yksikön toiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Prosessia pidettiin osallistavana ja opettavana.
“Oli voimaannuttavaa kuulla, että olemme oikealla tiellä ja että meidät nähdään houkuttelevana kumppanina. Ylläpidämme jatkossa vahvuuksiamme, kehitämme viestintäämme ja terävöitämme toimintaamme, jotta se olisi mahdollisimman vaikuttavaa”, Sari ja Marja sanovat.
”Suositukset eivät kerro, mihin suuntaan meidän on lähdettävä, vaan se meidän on tehtävä itse. Tämäntyyppinen tapa arvioida ja kehittää on erittäin tervetullut. Kyse ei ole siitä, mitä korjattavaa meillä, vaan siitä, miten voisimme olla vielä parempia – haastavaa, mutta herkullista.”
VINKKI!
Kehittävä arviointi on yhtenä valinnaisena osiona Kehittäjävalmennus 2026 -kokonaisuudessa marras-joulukuussa 2026. Avoin haku avautuu myös muille loppukeväällä 2026. Tästä ilmoitetaan Valtiolla.fi-tapahtumissa.
Lue lisää Karvin kehittävästä arvioinnista tästä linkistä.
