Kaiku-palkinto 2025 finalisti: Rohkea kehittäminen tuottaa toivoa tulevaisuuteen

Kun Rikosseuraamuslaitos ja Kestävän kehityksen keskus yhdistivät voimansa, syntyi kaksi hanketta ja uusi toimintamalli. Nyt tarjolla on kaivattua matalan kynnyksen toimintaa, jonka avulla syrjäytymisvaarassa olevia työllistetään ja osallistetaan – tarvittaessa yhdyskuntapalvelun ohella.

Rikosseuraamuslaitoksen Pohjois-Suomen yhdyskuntaseuraamustoimisto osallistui
Kaiku-palkinto 2025 hakuun kahdella kehittämiskokeilulla:
Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hanke sekä Kestävä elämä -hanke

Yhteinen tekeminen sai alkunsa vuonna 2023 Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston palvelupaikkaverkoston todellisesta tarpeesta.

”Matalan kynnyksen paikoista on yhä suurempi pula, joten lähdimme etsimään mahdollisia yhteistyökumppaneita eri verkostojen kautta. Etsinnän kautta löytyi aktiivinen ja jo entuudestaan meille tuttu toimija Oulun seudulta, Kestävän kehityksen keskus”, Rikosseuraamuslaitoksen apulaisjohtaja Mikael Grönroos kertoo.

Kuin tilauksesta, Kestävän kehityksen keskus oli jo valmistelemassa uutta hanketta erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville ja matalan kynnyksen asiakkaille. Yhteistyöstä seurasi mahdollisuus hakea rahoitusta hankkeisiin, jotka palvelisivat monipuolisesti kaikkia toimijoita.

”Lähdimme miettimään, miten voisimme kehittää yhteistyötämme ja mitä pystyisimme tarjoamaan. Yhteisten suunnittelupalaverien kautta syntyi kaksi hanketta: Luonnosta työtä ja toimintakykyä sekä Kestävä elämä”, Kestävän kehityksen keskuksen hankepäällikkö Ulla Heikkilä sanoo.

Luonto edistämään hyvinvointia ja elämänlaatua

Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESP+) rahoittama Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hanke osallistaa ja työllistää haavoittuvassa, heikoimmassa ja syrjäytymisvaarassa olevia pitkäaikaistyöttömiä, kuten osatyökykyisiä, maahanmuuttajia ja rikostaustaisia henkilöitä.

Ulla Heikkilä, Kestävän kehityksen keskus

”Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa kohderyhmän työ- ja toimintakykyä, osallisuutta, terveyttä, resilienssiä ja voimaantumista. Tätä kaikkea toteutetaan työn, työpajojen, koulutuksen sekä Green Care- ja Blue Care -menetelmien kautta. Green Care on luontoon liittyvää toimintaa, jolla edistetään hyvinvointia ja elämänlaatua. Blue Care on vastaavaa toimintaa vesiympäristössä”, Ulla kuvailee.

”Luontoympäristöllä on suuri merkitys, sillä se vaikuttaa tutkitusti ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä terveyteen. Luontoperustainen toiminta lisää myös luontosuhdetta sekä parantaa osallisuutta, toimintakykyä ja onnistumisen kokemuksia.”

Hankkeen aikana Oulun Hietasaareen syntyy matalan kynnyksen Green Care ja Blue Care -keskus, jossa viljellään hiiliviisaasti. Noin 300 asiakasta koskevan hankkeen tarkoituksena on työllistyä, aloittaa koulutus, jatkaa kesken jääneitä opintoja tai löytää jokin muu polku eteenpäin elämässä.

Matalalla kynnyksellä kohti omaa elämänsuuntaa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittama Kestävä elämä -hanke on suunnattu työikäisille oululaisille, joilla on haasteita hakeutua palveluiden pariin tai edetä elämässä. Vertaisryhmätoimintaan perustuva matalan kynnyksen toiminta edistää vapaaehtoistoimintaa, lisää osallisuutta ja toimijuutta, vahvistaa elämänhallintaa sekä edistää työelämä- ja opintovalmiuksia.

”Kohderyhmän asiakkaille on ehkä jo aiemmin suunniteltu esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa, mutta he eivät ole olleet valmiita sitoutumaan. Koska erityisesti rikos- ja päihdetaustaiset jäävät helposti muun muassa kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle, heitä on tärkeää saada mukaan. Tätä me Kestävä Elämä -hankkeella haluamme edistää”, Ulla korostaa.

Vertaisryhmissä on tarjolla monenlaista toimintaa ja käytännön tekemistä, kuten arjen taitojen opettelua, tutustumiskäyntejä eri kohteisiin, luonnossa toimimista ja mukavaa yhteistä tekemistä vaikkapa ulkoillen ja lautapelejä pelaillen. Ajatuksena on, että yhdessä tehdään ja opitaan.

Uudet toimintamallit – toivoa ja tulevaisuutta

Molemmista hankkeista on kasvamassa uusi toimintamalli. Se tarkoittaa jatkuvuutta ja hyvien käytäntöjen juurruttamista – toimintaa, joka on jatkossa myös muiden hyödynnettävissä. Mikael ja Ulla ovat yhtä mieltä siitä, että eri toimijoista koostuva monialainen yhteistyöverkosto on osoittautunut toimivaksi.

Mikael Grönroos, Rikosseuraamuslaitos

”Tämä on nyt tulevaisuuttamme. Olemme löytäneet kaipaamiamme matalan kynnyksen työ- ja toimintapaikkoja asiakkaille, joille yhdyskuntapalvelupaikan löytäminen on erittäin haastavaa. Tilastot kertovat, että hankkeiden myötä seuraamusten suorittaminen on aiempaa nopeampaa. Kiinnittyminen tuetussa, luottamuksellisessa ja ohjatussa ympäristössä takaisin ns. normaaliin elämään, yhteisöön, työhön ja kouluun on oleellista syrjäytymisen ja rikoskierteen jatkumisen ehkäisemiseksi”, Mikael korostaa.

”Olemme saavuttaneet hyviä tuloksia ja saaneet hyvää palautetta sekä päässeet hankkeiden kautta tarjoamaan hyvän elämän edellytyksiä ja näköaloja tulevaisuuteen. Asiakkaiden toimijuus ja mahdollisuuksien näkeminen on kasvanut, itseluottamus kehittynyt ja yksinäisyys vähentynyt. On hienoa nähdä toiveikkuutta”, Ulla lisää.

Se tunne, kun asiakas saa ensimmäisen synttärikakkunsa

Ulla ja Mikael suosittelevat rohkeaa ideointia sekä uudenlaisten ja erilaisten kumppanuushankkeiden kehittämistä yhteistyötahojen kanssa.

”Uutta kannattaa kokeilla ja etenkin silloin, kun vanhat keinot eivät enää vedä. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että olemme onnistuneet monialaisessa yhteistyössä erittäin hyvin”, Mikael tuumii.

”Kokeillessa ei voi epäonnistua, mutta aina voi oppia uutta. Rohkeuteen kuuluu myös luottamus – vahva ajatus siitä, että menneisyys ei määritä ihmistä”, Ulla pohtii. ”Asiakkaamme eivät ole tottuneet ruusukimppuja saamaan, ja monelle on iso asia, että uskaltaa avautua asioistaan tai saa elämänsä ensimmäisen synttärikakun. Kiinnittyminen johonkin on tärkeä tunne.”

”Se, että asiakas motivoituu vapaaehtoisesti ja sitoutuu johonkin toimintaan, on merkityksellisen iso asia. Kun löytyy toivoa, paatunut virkamieskin innostuu”, Mikael sanoo hymyillen.

Lue lisää Kestävän kehityksen keskuksen toiminnasta tästä linkistä

 

Kirjoittaja

Sari Okko

Toimittaja, Toimittajaverkosto

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *