Elämme yltäkylläisessä informaatioympäristössä, jossa huomiostamme kilpailee erilaiset laitteet ja alustat. Keskustelu niin digitalisaatiosta, informaatiotulvasta ja ruutuajasta kytkeytyy useisiin huoliin, kuten keskittymisvaikeuksiin ja henkiseen kuormitukseen, netissä leviävien sisältöjen haitallisuuteen tai virheellisyyteen. Ihmiset eivät kuitenkaan ole passiivisia informaation vastaanottajia vaan osallistuvat aktiivisesti informaation jakamiseen, arviointiin ja hyödyntämiseen digitalisoituneessa arjessa. Ihmisten kokemusta tässä monitasoisessa kokonaisuudessa kuvaa käsite informaatiohyvinvointi (Tikka et al 2024).
Kuten luonnollinen ympäristö, myös informaatioympäristö voi saastua ja aiheuttaa pahoinvointia, mutta parhaimmillaan se tarjoaa tilan palautumiselle, oppimiselle ja yhteisöllisyydelle. Informaatiohyvinvointi rakentuu luotettavan ja merkityksellisen tiedon saavutettavuudesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä sekä arkea sujuvoittavasta teknologiasta. Jotta ympäristö pysyy turvallisena ja hallittavana, tarvitsemme yhteiset pelisäännöt, joiden tavoitteena on vähentää informaatioympäristöstä johtuvia kuormitustekijöitä ja edistää hyvinvointia.
Vastuu informaatioympäristön rakentamisesta kuuluu kaikille, valtio- ja kuntatasolle, koulutus- ja sivistystoimijoille, medialle sekä kansalaisille. THL:n tutkimuksen mukaan kansalaiset odottavat useilta yhteiskunnallisilta toimijoilta aktiivisuutta informaatiohyvinvoinnin tukemisessa (CUBE-raportti 2025). Esille nousivat esimerkiksi puolueeton uutisjournalismi, haitallisen sisällön hallinta, medialukutaidon vahvistaminen ja inhimillinen vuorovaikutus. Informaatiohyvinvointiin tähtäävät keinot näkyvät kansalaisten arjessa juuri viestinnän ja informaation kautta.
Yhteisiä pelisääntöjä varten on luotu kymmenen keinoa paremman ja osallistavamman informaatioympäristön rakentamiseksi:
- huomioi informaatiohyvinvointi osana kaikkea viestintää
- varmista tiedon luotettavuus ja lähdekritiikki
- torju disinformaatiota järjestelmällisesti
- viesti selkeästi ja saavutettavasti
- vahvista medialukutaitoa
- rakenna yhteistyöhön perustuva vastuurakenne
- edistä eettistä viestintäkulttuuria
- huomioi haavoittuvien informaatioriskit
- kehitä turvallisia ja saavutettavia digipalveluja
- osallistu, osallista ja tue yhteisöllisyyttä
Lue lisää: Mitä eri toimijat voivat tehdä informaatiohyvinvoinnin parantamiseksi? 10 keinoa
Lähteet:
Tikka, M., Härmä, V., Häsä, J., Tammi, T. Informaatiohyvinvointia etsimässä: Demokratia, osallisuus ja hyvinvointi digitaalisessa informaatioympäristössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 68/2024. 11 sivua. Helsinki 2024. ISBN (verkko) 978-952-343-863-7 (verkkojulkaisu).
Käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskus CUBE (THL), 2025. Kansalaisnäkökulmia informaatiohyvinvointiin: kyselytutkimuksen tuloksia. [CUBE-raportti 1/2025] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149295
Kirjoittajat
Tämän blogitekstin kirjoittivat THL:n erikoistutkija Vuokko Härmä ja tutkimuspäällikkö Minttu Tikka. Teksti pohjautuu Informaatiohyvinvointia etsimässä -hankkeen (2024-2025) tuloksiin. Kyseessä on Sitran rahoittama ja THLn käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskus CUBE:n toteuttama tutkimus. CUBE tuottaa tutkimusperustaista tietoa ihmisten käyttäytymiseen, käsityksiin ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä sekä mediaympäristön roolista luottamuksen, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Kirjoittajien kuvat: Aleksi Malinen, THL
