Sisäministeriön palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa on kehitetty riskien ja palvelutarpeen muutoksen ennakointiin uudenlainen kokonaisratkaisu, joka on hyödynnettävissä laajasti koko julkisella sektorilla.
Hankkeessa pelatuslaitoksille on tuotettu onnettomuusriskien ja palvelutarpeiden alueellista esiintymistä ja kehitystä ennustava malli. Sen ennusteita ja skenaarioita voidaan käyttää sekä pelastuslaitosten resurssitarpeen arvioinnissa että toiminnan laajemmassa strategisessa kehittämisessä hyvinvointialueilla.
Esimerkiksi: kotona asuvien ikääntyneiden määrän voimakas kasvun voidaan ennakoida kasvattavan asuntopalojen määriä. Palomäärien kasvun salpaaminen ja kääntäminen laskuun edellyttää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelua – se puolestaan kysyy pelastuslaitosten ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminnan kehittämistä.
Väestölliset ja alueelliset riskimallit ja niiden tarjoama tieto kytkevät eri viranomaiset ja julkiset palvelut yhteiseen tilannekuvaan. Yhteistä tilannekuvaa tarvitaan erityisesti nyt, kun Suomen väestörakenteen muutos ja alueellinen eriytyminen etenevät ennenkokemattoman nopeasti.
Lähtökohtana tilannekuvien ja ennusteiden luomiselle toimii Taso Researchin kehittämä digitaalinen väestökaksonen, eli todellisesta väestötiedosta laskennallisesti muodostettu kopio väestöstä. Siihen voidaan kytkeä tilastodataa, kvantitatiivisen väestötutkimuksen tuloksia ja organisaatioiden omaa dataa. Palosuojelurahaston tukemassa hankkeessa esimerkiksi käytetään Pelastuslaitosten ja sote-palvelujen data-aineistoja. Lisäksi väestökaksoseen voidaan yhdistää tietoa ilmiöihin liittyvistä kustannuksista.
Kun väestökaksoseen yhdistetään alueellinen tieto palveluista ja esimerkiksi elinkeinorakenteesta, synnytetään integroitu väestö- ja aluemalli. Sillä voidaan peilata koko julkisen sektorin toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä (esimerkiksi elinvoiman tekijöitä: ikärakenne, koulutus, työttömyys, ostovoima, elinkeino- ja palvelurakenne) väestölliseen ja alueelliseen muutokseen.
Digikaksosta kyetään liikuttamaan ajassa eteenpäin ja simuloimaan, miten riskit, tarpeet ja muut ilmiöt kehittyvät väestön muuttaessa, vanhetessa ja vähentyessä. Sen avulla voidaan joustavasti skenarioida, miten eri alueilla käytössä olevat palvelut vastaavat muuttuviin tarpeisiin.
Mallin keskeinen etu on sen alueellinen tarkkuus. Eri selvityksissä yleisesti käytetty tarkin taso, kunta, ohitetaan ensisijaisena analyysiyksikkönä ja siirrytään tarkimmillaan 250×250 metrin ruudukolle, sinne missä ihmiset asuvat, työskentelevät ja palveluja käytetään. Kuntataso hukkaa vaihtelun. Yksi naapurusto gentrifioituu ja houkuttelee hyvätuloisia veronmaksajia, vain kilometrien päässä naapurialue liikkuu ikääntymisen tai sosiaalisen haurastumisen suuntaan. Kunnallinen keskiarvo kätkee tällaiset alueelliset trendit – pienimittakaavainen väestö- ja aluemalli paljastaa sen.
Ennusteet kustannusten kehittymisestä auttavat priorisoimaan toimia
Pelkkä tieto jonkin ilmiön ja siihen liittyvän palvelutarpeen ajallisesta kehittymisestä ei yksin riitä resurssien ja palveluiden suunnitteluun. Tarvitaan myös tietoa ilmiön kustannusvaikutuksista eri toimijoille, jotta voidaan arvioida, kuinka paljon resursseja kannattaa sitoa esimerkiksi ennaltaehkäiseviin toimiin.
Hankkeen mallissa huomioidaan sekä onnettomuuksien välittömät että välilliset kustannukset. Välittömiin kustannuksiin kuuluvat pelastustoiminnasta, ensihoidosta, terveydenhuollosta ja poliisin resursseista aiheutuvat kulut sekä suorat omaisuusvahingot.
Välillisiä kustannuksia lasketaan tarkastelemalla muun muassa työpoissaolojen vaikutuksia työnantajille, verotulojen menetystä valtiolle ja kunnille sekä tuottavuustappioita, jotka syntyvät, kun yksilö poistuu työmarkkinoilta hetkellisesti tai pysyvästi loukkaantumisen tai kuoleman seurauksena. Nämä kustannukset konkretisoivat sen, että onnettomuuksien vaikutukset ulottuvat selvästi pelastustoimen rajojen ulkopuolelle ja kohdistuvat useille eri rahoittajatahoille.
Yhdistämällä onnettomuuksien todennäköisyysperusteiset ennusteet kustannustietoon syntyy ennusteita onnettomuuksien aiheuttamista kustannuksista alueittain. Tämä mahdollistaa resurssien tehokkaan priorisoinnin ja palveluiden vaikuttavan suunnittelun.
Kun kustannustietoa tarkastellaan yhdessä väestö- ja aluekehityksen ennusteiden kanssa, tunnistetaan missä kustannuspaineet todennäköisesti kasvavat. Tämä tukee varautumista, talouden suunnittelua ja päätöksenteon priorisointia. Erityisesti ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuutta voidaan arvioida ennakolta: resurssit voidaan kohdentaa sinne, missä niillä on suurin potentiaali hillitä kustannusten kasvua.
Ratkaisulla halutaan parantaa koko hallinnon ennakointikykyä väestötason muutosten tunnistamisessa. Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän ennakoinnissa, aluepolitiikan suunnittelussa, elinvoiman johtamisessa sekä investointien ja palveluverkon pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Määrälliset ennusteet ilmiöistä ja niiden kustannuksista tukevat siirtymää reaktiivisesta hallinnasta kohti ennakoivaa, vaikuttavaa ja taloudellisesti kestävää julkista johtamista.
Alueelliset ennustemallit ja pelastuslaitosten tulevaisuuden palvelukyky on Palosuojelurahaston rahoittama hanke. Hankkeen välituloksiin voi tutustua osoitteessa: https://pelastuslaitokset.fi/yhteistyo/hankkeet/aem/tulokset
