Työkulttuuripodin kuudennessa ja toistaiseksi viimeisessä jaksossa Henni Purtonen keskustelee Opetushallituksen Arja-Sisko Holapan ja Vision Factory Oy:n Krista Keräsen kanssa lukiokoulutusuudistuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteiskehittelyn menetelmin. Arja-Sisko on lukiouudistuksen syväosaaja ja ollut tekemässä siihen liittyvää yhteiskehittelyä. Krista puolestaan on palveluliiketoiminnan, ekosysteemien ja yhteiskehittelyn asiantuntija. Lukiouudistuksen ja sisältökeskustelun ohella keskustelijat nostavat esiin useita yhteiskehittämisessä olennaisia periaatteita ja näkökulmia.
Yhteiskehittämisen piirteitä ja huomioon otettavia näkökulmia:
- Perinteisesti ensin suunnitellaan, jonka jälkeen suunniteltu lanseerataan. Lukiouudistus on hyvä esimerkki siitä, miten käytännön tekijät ja asiakkaat eli opiskelijat ovat olleet alusta saakka suunnittelemassa uudistusta. He ovat pystyneet tuomaan arjen näkökulmaa jo suunnitteluvaiheeseen. Suunnittelua ja toimeenpanoa on yhä vaikeampi erottaa toisistaan.
- Yhteiskehittäminen edellyttääkin pääsääntöisesti useiden eri näkökulmien yhdistämistä. Arja-Sisko puhuu siitä, että mukana oli asiakkaita, opettajia, rehtoreita, sivistysjohtajia, mutta lisäksi myös Suomen näkökulma. Työstössä oli otettava huomioon opetusministeriön ja hallitusohjelman tavoitteita ja linjauksia. Odotukset uudistukselle eivät varmasti ole olleet samanlaisia, kun näkökulmia on useita. Kuitenkin parhaimmillaan eri toimijat ratkovat yhteistä ongelmaa, jota kukaan ei pystyisi yksin ratkaisemaan.
- Kehittämisen yhtenä isona kompastuskivenä on näennäisosallistaminen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiettyjen oletusten kanssa ristiriidassa olevia näkemyksiä ei ohiteta, vaan otetaan kaikki näkemykset huomioon ja mukaan analyysiin.
- Uudistuksen vieminen käytäntöön saakka tarkoittaa sitä, että oppimista tapahtuu jokaisessa vaiheessa. Arja-Sisko esimerkiksi korostaa puheenvuoroissaan käytäntöön vientiä. Lukiouudistus on iso muutos opettajien työidentiteetille. Aiemmin opettajat ovat olleet autonomisia oman oppiaineensa taitajia ja vastanneet siitä kokonaisuudessaan. Uudistuksessa oppiaineperusteisuus muuttuu, kun lukioon luodaan esimerkiksi ilmiöpohjaisia kokonaisuuksia ja tuodaan kompetenssiajattelua.
Marjon vinkit valmentavan ja oppivan työkulttuurin edistämiseen:
- Kuunnelkaa Työkulttuuripodin jakso tiiminä ja keskustelkaa kuulemastanne suhteessa omaan työhönne.
- Pohtikaa esimerkiksi:
- Osuuko teidän toiminta-alueellenne teemoja tai haasteita, joita ette ehkä pysty ratkaisemaan oman työyhteisön tai organisaation voimin? Ketä asioiden ratkaisemiseen olisi hyvä ottaa mukaan? Kuka tai ketkä teemassa tai haasteessa ovat asiakkaita?
- Keksittekö toiminnastanne yhteiskehittelyn piirteitä? Löytyykö työstänne yhteiskehittelyesimerkkejä?
- Tutustu Valtiolla.fi-sivuston uuteen työkalusivustoon Elävänä ekosysteemeissä – arvoa yhteiskehittämisestä ja ota käyttöösi sopivimmat työkalut ja mallit.
