Kuva pahoilla mielin olevasta toimistotyöntekijästä. Lähde: Pixabay

Yskittääkö, kärsitkö sydämen tykyttelyistä tai oudoista neurologisista tai suolisto-oireista, väsytkö helposti? Kyse voi olla kiinteistön kosteusvaurioiden aiheuttamasta haitasta.

Kansallisen sisäilmaohjelman (1) mukaan puhdas ja raikas sisäilma on keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä tekijä. Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat kuitenkin Suomessa varsin yleisiä ja niistä aiheutuu merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Arviolta lähes puoli miljoonaa työikäistä on kokenut sisäilmaan liittyviä oireita viimeisen vuoden aikana. Ongelma on yleinen myös monissa julkisissa tiloissa, muun muassa kouluissa.

Rakennusten kosteusvaurioista aiheutuvat ongelmat ja niiden laajuus on todettu jo vuonna 2012 julkaistussa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportissa (2). Raportissa todetaan, mitä potentiaalisia terveyshaittoja kosteusvauriokiinteistöissä esiintyy, mitkä ovat ongelman kustannukset ja miten korjausvelka kiinteistöissä olisi tärkeää hoitaa myös niiden aiheuttamien terveydenhuollon ja työkyvyttömyyden vuoksi.

Sisäilmaongelmia vuosien ajan tutkinut oululainen työterveyshuollon erikoislääkäri ja väitöstutkija Saija Hyvönen on työssään voinut todeta ongelman merkittävyyden. Hänen toimiessaan Oulun poliisilaitoksen lääkärinä vuosina 2016-17, talossa sairastui ison remontin aikana astmaan 21 henkilöä ja ainakin 138 työntekijää oli kärsinyt työhistoriansa aikana eriasteisista oireista, kuten sydänvaivoista, lihas- ja niveloireista, neurologisista oireista tai voimakkaasta väsymyksestä (3). Hyvönen on tutkinut myös muiden kosteusvaurioituneiden kiinteistöjen käyttäjien oireita ja tulokset ovat samankaltaisia (4).

Hyvönen julkaisi vuonna 2019 kollegansa kanssa kansainvälisesti tunnetussa Microorganisms-julkaisussa (5) tutkimukseensa perustuvan vertaisarvioidun artikkelin, joka osoitti poliisitalon työntekijöiden sairastumisen ja sisäilmaongelmien ajallisen yhteyden. Kaikkien sairastuneiden henkilöiden työskentelytiloista otetuissa pölynäytteissä oli havaittavissa myrkyllisyyttä.

Suomalaisissa lääketieteen alan julkaisuissa suhtautuminen Hyvösen ja hänen kollegojensa tutkimustyöhön on ollut nuivaa. Viimeksi Lääkärilehti kieltäytyi toukokuussa 2020 julkaisemasta aiheeseen liittyvää katsausartikkelia.

– Lääketieteellinen vastuutoimittaja suositteli artikkelin suoraa hylkäämistä kahden vertaisarvioijan arvion perusteella. Perusteluna oli jälleen se, että katsaus aiheuttaisi enemmän hämmennystä kuin asianmukaista pohdintaa, kuten oli ongelma myös tekstissäni, jossa kirjoitin Oulun poliisilaitoksella tapahtuneista sairastumisista ja jota ei haluttu julkaista, Hyvönen kertoo.

Hyvönen on havainnut, että viime vuosina suhtautumisessa kiinteistöjen kosteusvaurioihin ja sisäilmaan liittyviin oireisiin on ollut havaittavissa kielteinen trendi. Hyvösen mukaan “lääkärikunta on aivopesty epäilemään ihmisten oireita psyykkisiksi tai toiminnallisiksi ja ns. nosebosta johtuviksi”.

– Biologia, taudinaiheuttajien vaikutus ja immunologian mielenkiintoiset tiet on täysin unohdettu, Hyvönen korostaa.

Yleinen ilmapiiri selittyy Hyvösen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) valitsemalla linjalla. Työterveyslääkäri Hyvönen on havainnut instituutioiden ydinsanoman olevan sen, että oireiden selitys piilee sisäilmaoireista huolestumisessa.

– Väitteen tueksi ei ole edelleenkään julkaistu ainoatakaan vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta, Hyvönen painottaa. Mikäli jokin huonon sisäilman aiheuttama oirekuva on ns. toiminnallinen, mitä se sitten tarkoittaakaan, se tulee selkeästi kuvata, jotta vakavat sairaudet ja oireet eivät jää tutkimatta ja hoitamatta. Ns. ympäristöherkkyyden hoidosta psykoedukaatiolla ja muilla terapiamuodoilla (6,7,8) ei ole saatu osoitettua minkäänlaista hyötyä oireiden vähentämisessä.

Hyvönen tekee parhaillaan tutkimusryhmänsä kanssa tutkimusta veri- ja virtsanäytteistä kosteusvaurio-oloissa sairastuneista henkilöistä. Vaikka tutkimukselle on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettisestä toimikunnasta puoltava lausunto, apurahoja tutkimukseen on vaikeaa saada.

– Olisi tärkeää selvittää, johtavatko nämä hitaasti alkavat ja etenevät oireet pysyvään sairastumiseen ja kuinka yleistä sairastuminen on, Hyvönen toteaa. Asia ei kuitenkaan näytä kiinnostavan viranomaisia: Työterveyslaitosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta tai ympäristö- tai sosiaali- ja terveysministeriötä.

Hyvönen korostaa, että muun muassa astman esiintyvyys lisääntyy väestössä vähitellen. Kehitystä pidetään kuitenkin luonnollisena ilmiönä ja kiinteistöjen riittävät korjaukset jätetään usein toteuttamatta. Myös rakentamisen laatu on säilynyt luvattoman huonona ja ongelmia tehdään edelleen jo rakennusvaiheessa. Kosteusvaurioremontteja tehdään täysin riittämättömästi suojattuna ja työntekijöiden altistuminen jatkuu. Tehdyistä virheistä ja niihin liittyvistä sairastumisista ei oteta opiksi.

– Ihmisen käyttäminen koekaniinina on edesvastuutonta ja nykyisin on olemassa menetelmiä, joilla kiinteistön aiheuttamaa terveyshaittaa voidaan arvioida ja nämä on syytä jo hyväksyä viralliseen käyttöön.

Hyvösen viestinä oireilevalle potilaalle on: Mikäli oireilet kosteusvaurioituneessa rakennuksessa kuumeella, ihottumalla, yskällä, toistuvilla infektioilla, neurologisin tai sydämeen liittyvin oirein, voit olla vaarassa sairastua pysyvästi ja invalidisoivasti. Vaikka emme tiedä kaikkea sairastumisen mekanismeista, se ei poista lääkäreiltä, työnantajilta tai kiinteistön omistajalta vastuuta toimia terveyden suojelemiseksi.

Saija Hyvönen, työterveyshuollon erikoislääkäri, väitöstutkija, Turun yliopisto

[email protected]

Puh. 0442173317

Lähteitä:

1. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-sisailma-ja-terveys-ohjelma-2018-2028

2. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=trvm+1/2013
Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, eduskunta 2012 www.eduskunta.fi › julkaisut › Documents › trvj_1+2012

3. https://www.mdpi.com/2076-2607/7/12/642/htm
4. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2093791119306419
5. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32544007/
6. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26311155/
7. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1467-9450.2012.00950.x
8. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0022399919306683