Koronapandemia toi mukanaan ison siirtymän etätöihin. Pandemia on jo jäänyt taakse, mutta etätyö on tullut jäädäkseen. Suomessa ja erityisesti valtion työpaikoilla tehdään edelleen merkittävässä määrin etätöitä. Etänä ja toimistolla työskentelyä yhdistävässä hybridityössä haetaan monin paikoin vielä sopivaa tasapainoa näiden kahden välille. Keskustelu laajemmasta toimistolle paluusta on lisääntynyt ja samassa yhteydessä on nostettu esille huolta innovoinnista, työn tuottavuudesta, yhteisöllisyydestä, etätyössä koetusta yksinäisyydestä sekä uusien työntekijöiden kiinnittymisestä työyhteisöön.
Paluuta vanhaan pääasiassa toimistolla tapahtuvaan työskentelyyn tuskin on. Valtiolla on aiemmin linjattu monipaikkaisuuteen liittyen, että toimistolla tehtävä läsnätyö ja etätyö ovat samanarvoisia työn tekemisen tapoja. Toinen merkittävä työnteon tapoja ja työyhteisöjen toimivuutta haastava muutos on valtion toimitilastrategiassa asetettu tavoite, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 25 % valtion henkilöstöstä työskentelee virastojen ja laitosten yhteiskäyttötiloissa. Esille nostetut huolet ovat aiheellisia, mutta niihin voidaan vaikuttaa panostamalla työpaikan ja työyhteisöjen yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyys ja sen hyödyt ovat tärkeitä myös niissä töissä, joita ei voida tehdä etänä. Näitäkin on valtiolla paljon, eikä niitä sovi unohtaa. Yhteisöllisyys ja siihen liittyvien käytäntöjen edistäminen nostettiinkin yhdeksi Valtion henkilöstöstrategian toimeenpanoon vuosina 2024–2025 liittyväksi teemaksi.
Työyhteisön yhteisöllisyys on kokemus, johon vaikuttavat monet tekijät. Yhteisöllisyyttä on tärkeää rakentaa ja tukea tietoisesti sitä tukevilla rakenteilla, toimintatavoilla ja keskusteluilla. Yhteisöllisyydellä on vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin, motivaatioon ja tuottavuuteen. Yhteisöllisyys edistää avointa viestintää, yhteistyötä ja luottamusta, mikä parantaa työilmapiiriä ja vähentää työssä koettavaa stressiä. Lisäksi yhteisöllisyyden kautta työntekijät voivat jakaa tietoa ja osaamista, mikä auttaa organisaatiota kehittymään ja innovoimaan.
Kuka vastaa työpaikan yhteisöllisyyden ylläpitämisestä?
Jokaisella on oma roolinsa työpaikan yhteisöllisyyden ylläpitämisessä. Se syntyy ja säilyy vain yhdessä tekemällä. Vaikka työskentelisimme hyvin itsenäisesti, olemme silti osa työyhteisöä, joka tekee töitä yhteisten tavoitteiden eteen. On tärkeää, että kukin antaa oman panoksensa työyhteisön jäsenenä. Työyhteisössä esiintyvissä eri rooleissa (johtaja, esihenkilö, työntekijä) on sekä yhteisiä että omassa roolissa korostuvia keinoja ylläpitää ja edistää yhteisöllisyyttä.
Johdon ja esihenkilöiden rooli on keskeinen yhteisöllisyyttä tukevien rakenteiden ja olosuhteiden luomisessa. Johto voi luoda yhteisöllisyyttä tukevan kulttuurin, jossa arvostetaan avoimuutta, rehellisyyttä ja yhteistyötä sekä kannustetaan yhteiseen tekemiseen. Esihenkilöt puolestaan voivat toimia yhteisöllisyyden edistäjinä arjessa, esimerkiksi tiimipalavereissa, yhteisissä tilaisuuksissa sekä kannustamalla työntekijöitä jakamaan ajatuksiaan ja ideoitaan. Esihenkilöiden rooliin kuuluu myös tunnistaa ja puuttua mahdollisiin työyhteisössä esiintyviin ristiriitoihin, jotka rikkovat työilmapiiriä ja häiritsevät työyhteisön toimintaa.
Työntekijöillä on myös oma tärkeä roolinsa yhteisöllisyyden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Jokainen työntekijä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin ja yhteisöllisyyteen. Voi olla ystävällinen ja avulias kollegoille, osallistua aktiivisesti tiimityöhön ja jakaa osaamistaan muiden kanssa. Kun työntekijät tuntevat olevansa osa yhteisöä ja arvostettuja, he ovat motivoituneempia ja sitoutuneempia työhönsä, mikä hyödyttää koko organisaatiota.
Yhteisöllisyyden vaikutukset tuottavuuteen
Yhteisöllisyys voi edistää tuottavuutta monin eri tavoin. Keskeiset hyödyt muodostuvat parantuneesta viestinnästä ja yhteistyöstä, työntekijöiden lisääntyneestä motivaatiosta ja sitoutumisesta, paremmasta työhyvinvoinnista sekä tiedon ja osaamisen jakamisesta.
Parantunut viestintä ja yhteistyö nopeuttaa mm. ongelmanratkaisua ja innovointia. Yhteisöllisyys myös vähentää väärinkäsityksiä ja konflikteja, mikä säästää aikaa ja resursseja. Kun työntekijät tuntevat olevansa osa työyhteisöä ja heidän panostaan arvostetaan, he ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä sekä työyhteisöönsä. Yhteisöllisyys edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja vähentää heidän kokemaansa työstressiä. Yhteisöllisyys kannustaa työntekijöitä myös jakamaan tietoa ja osaamista keskenään, mikä nopeuttaa oppimista ja kehitystä. Kun organisaatio pystyy hyödyntämään työntekijöidensä kollektiivista osaamista, se voi toimia tehokkaammin ja tuottavammin. Yhteisöllisyyden edistäminen työpaikalla on ennen kaikkea investointi, joka voi tuottaa merkittäviä hyötyjä niin työntekijöille kuin koko organisaatiolle.
Työyhteisön yhteisöllisyyttä tukevia ja edistäviä käytäntöjä >
Tämä artikkeli ja sen yhteydessä oleva esitys on laadittu osana Valtion henkilöstöstrategian toimenpanoa yhteisöllisyyden edistämistä pohtivassa toimenpideryhmässä. Esitys kokoaa erilaisia yhteisöllisyyttä tukevia ja edistäviä käytäntöjä sekä linkkejä muualta löytyviin materiaaleihin. Käytännöt on kerätty valtion organisaatioista valtion henkilöstöstrategiatyön yhteydessä. Toimitiloihin liittyvät näkökulmat on rajattu tämän esityksen ulkopuolelle.